MustRead Bryssel -sähköpostimedia luotaa Suomelle ja EU:lle merkityksellisiä aiheita eurovaalien alla ja niiden jälkeen. Miten päätökset Brysselissä heijastuvat kotimaahan? Päätoimittajana MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtaja Mika Horelli.
Uutiskirje Bryssel
#15 EU käy sotaa verkossa | Kyberuhat koskevat kaikkia
16.10.2024
Digitalisaation nopea kasvu ja sodankäynnin laajeneminen verkkoon ovat pakottaneet Euroopan varautumaan yhä uusiin uhkiin. Tuoreeltaan Suomessa muun muassa Nordea ja Fortum ovat joutuneet verkkohyökkäysten kohteeksi. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kohdistunut kyberhyökkäys aiheutti aikaisemmin tänä vuonna vakavia häiriöitä sairaanhoidossa ja potilastietojen hallinnassa pitkin Eurooppaa.
Vuonna 2023 arvioitiin, että kyberrikollisuuden aiheuttamat maailmanlaajuiset taloudelliset tappiot ja niihin liittyvä kustannukset olivat yli 7 600 miljardia euroa. Kyberrikollisuuden kustannusten arvioidaan kasvavan 15 prosenttia vuosittain, ja vuoteen 2025 mennessä tappioiden odotetaan nousevan jopa 9 800 miljardiin euroon. Euroopan unioni on viime vuosina ottanut useita tärkeitä askeleita kyberrikollisuuden hillitsemiseksi.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#14 Uusi komissio syntyy | Odotettavissa on myös yllätyksiä
11.10.2024
EU on taitekohdassa. Meneillään olevat EU:n “hallitusneuvottelut” eli uuden Euroopan komission nimitysprosessit etenevät, ja marraskuussa alkavat komissaariehdokkaiden kuulemiset parlamentin valiokunnissa. He käyvät läpi perusteellisen arvioinnin ennen koko parlamentin hyväksyntää. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, uusi komissio aloittaa toimintansa marraskuussa 2024. EU:n komission muodostaminen on aina ratkaiseva ajankohta koko unionin tulevaisuuden kannalta. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten Euroopan talous, ilmastotoimet ja sosiaaliset kysymykset etenevät seuraavien vuosien aikana.
Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää seurata, miten komission järjestäytyminen etenee, ja minkälaisia kompromisseja uuden komission muodostaminen vaatii. EU:n päätöksenteon seuraaminen antaa meille paremman ymmärryksen siitä, mihin suuntaan Eurooppa on matkalla, ja millaisia vaikutuksia tällä on meihin kaikkiin.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#13 EU:n sisämarkkinat huutavat päivittämistä | Rahoitus mukaan sisämarkkinoihin
25.9.2024
Italian entisen pääministerin Enrico Lettan työryhmän huhtikuussa julkaistu raportti Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta vaatii, että nykyiset, jo 31 vuotta sitten luodut sisämarkkinasäädökset pitää päivittää vastaamaan tämän päivän globaalin kilpailun tarpeita. Sisämarkkinoiden syventäminen rahoituksen, energian, digitalisaation ja puolustuksen osalta on tärkeää matkalla kohti tehokkaampaa ja yhtenäisempää Eurooppaa. Muuten maanosa häviää kilpailussa niin Yhdysvaltoja, Kiinaa kuin yhä vahvemmaksi kasvavaa Intiaa vastaan.
Lettan raportin edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii kuitenkin vaikeita neuvotteluja, koska ne vievät vääjäämättä EU:ta kohti entistä syvempää integraatiota.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#12 Kaupunkien vihreä mullistus | ”15 minuutin kaupunki” | Älykäs ja kestävä liikkuvuusstrategia
3.9.2024
EU:n päätös nollata kasvihuonekaasujen nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun. Tarjolla on niin keppiä kuin porkkanaa. Keppi on jäsenmaita sitova lainsäädäntö, porkkanat taas eri hankkeisiin maksettavat tuet ja eurooppalaisten kaupunkien yhteistyöverkostot, joiden puitteissa jaetaan kokemuksia ja osaamista.
On helppo havaita, kestävyydestä on tullut kaupunkisuunnittelun punainen lanka. Haaste ei ole helppo, koska monet totutut ratkaisut on nyt mietittävä uusiksi. Lopputulos on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen; parempi planeetta tuleville sukupolville.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#11 Jarrua EU:n Green Dealille | Uusi komissio keskittyy kilpailukykyyn ja energiaturvallisuuteen
21.8.2024
Tervetuloa takaisin lomilta. EU-vaalit on pidetty, keskiryhmät säilyttivät täpärästi enemmistönsä ja EU-parlamentti on järjestäytynyt. Ursula von der Leyen hyväksyttiin heinäkuussa jatkamaan komission puheenjohtajana, kun lupasi sekä jatkaa vihreän siirtymää että keskittyä aikaisempaa enemmän investointien vauhdittamiseen ja Euroopan kilpailukyvyn kehittämiseen. Energiaturvallisuudesta ja vihreän siirtymän taakanjaosta tulee seuraavan komission keskeisiä tavoitteita.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#10 EU-jytky jäi tulematta | Unionin politiikka oikeistolaistuu
12.6.2024
EU-vaalit on nyt pidetty ja meneillään on uuden parlamentin järjestäytyminen. Sen ensimmäinen tärkeä etappi on unionimaiden kansallisten puolueiden liittyminen parlamentin poliittisiin ryhmiin. Maltilliset ja EU-myönteiset säilyttivät enemmistönsä. Äärioikeisto ja nationalistikonservatiivit voittivat hieman kuten ennustettiinkin, mutta eivät saaneet odottamaansa äänivyöryä.
Keskinäinen yhteistyö on laitaoikeiston puolueille niin vaikeaa, että todennäköisesti maltilliset poliittiset ryhmät kykenevät jatkossakin määräämään EU:n suunnan. Toinen asia on kuitenkin äärioikeiston nousu kansallisissa vaaleissa muun muassa Ranskassa ja tämän vaikutus EU:n politiikkaan.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#9 Mitä EU-vaalien jälkeen? | Kuinka komissio muodostetaan? | Mikä on ohjelma?
5.6.2024
Tämän viikon lopulla ratkaistaan, keistä tulee Euroopan parlamentin 720 uutta jäsentä seuraavalla viisivuotiskaudelle. Parlamentilla on merkittävä rooli myös Euroopan komission jäsenten ja komission ohjelman hyväksymisessä. Näin äänestäjät pääsevät välillisesti vaikuttamaan unionin poliittisiin tavoitteisiin.
EU-päätöksenteko vaikuttaa joskus kryptiseltä, mutta taustalla on nykyisten jäsenmaiden 27 erilaisen hallintokulttuurin sulattaminen yhdeksi kaikkien hyväksymäksi kompromissiksi.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#8 EU:n vääntö budjetista | Rahaa tarvitaan lisää
29.5.2024
Ensi kuussa valittava uusi EU-parlamentti joutuu pian painimaan isojen talouskysymysten kanssa. Nykyinen 2021–2027 budjettikehyskausi on puolivälissä ja seuraava monivuotinen rahoituskehys tulee hyväksyttäväksi 2025.
Puolustus ja turvallisuus, energiasektorin päivittäminen, globaali teknologiakilpailu. Jo nyt on selvää, että rahaa tarvittaisiin nykyiseen verrattuna lisää. Odotettavissa on tiukka poliittinen vääntö, mistä rahat otetaan ja miten ne käytetään.
Tämän vaalikauden aikana yhteisesti otetun Covid-elpymispaketin rahat lainattiin finanssimarkkinoilta. Rahoitusala toivookin, että järkevällä sääntelyllä ja EU:n suunnitteilla olevalla pääomaunionilla voitaisiin jatkossa helpottaa EU-maiden kasvavia rahoitustarpeita.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#7 EU:n ja USA:n kilpailu kovenee | Globalismin aika ohi | BRICS-maiden haaste
22.5.2024
Valitaanpa Joe Biden tai Donald Trump Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, EU:n on tulevalla viisivuotiskaudella pakko pienentää transatlanttista riippuvuussuhdetta niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin poliittisesti.
Jos Trump valitaan uudelleen Valkoiseen taloon, Yhdysvaltain irtiotto liittolaisistaan on todennäköisesti rajumpi kuin Bidenin jatkaessa toiselle kaudelle. Euroopassa on kuitenkin tärkeää muistaa, että molempien velvollisuus on ajaa ensi sijassa Yhdysvaltain etuja. Lisäksi BRICS-maiden nousu haastaa sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#6 Maahanmuutto on EU:lle välttämättömyys | Parhaista tulijoista kilpaillaan
8.5.2024
Kiistely turvapaikanhakijoiden kohtelusta Euroopassa on saanut niin paljon huomiota, että sen varjoon on lähes kokonaan jäänyt se tosiasia, että EU:hun saapuu joka vuosi aivan laillisesti moninkertainen määrä työperäisiä maahanmuuttajia.
Heitä tarvittaisiin kuitenkin tuntuvasti lisää. Euroopan väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa työperäinen maahanmuutto on todellisuudessa EU:n kilpailukyvyn ja peruspalvelujen jatkumisen edellytys.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#5 Kriisit ovat kasvattaneet EU:n suosiota | Eurobarometrissä korostuvat tasa-arvo, talous ja turvallisuus
24.4.2024
Viikko sitten julkaistu viimeinen eurobarometri ennen kesäkuun EU-vaaleja kertoo, että unionimaiden kansalaiset näkevät EU:n tällä hetkellä merkittävästi tärkeämpänä kuin vain puoli vuotta sitten.
Päättyvän vaalikauden kriisit; Britannian EU-ero, pandemia ja Venäjän aloittama sota Euroopassa ovat saaneet yhä useamman EU-kansalaisen vakuuttumaan siitä, että eurooppalainen yhteistyö – kompromisseineenkin – on hyödyllisempää kuin eriseuraisuus.
Samalla näyttää siltä, että monet aikaisemmin Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämättä jättäneet EU-kriitikot aikovat nyt mennä äänestämään ja tämä osaltaan selittää viimeaikaisten gallupien ennustamaa siirtymistä oikealle.
Jos eurobarometriin on uskominen, tulemme näkemään historiallisen vilkkaat EU-vaalit.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#4 Turvapaikkapaketti hyväksyttiin EU-parlamentissa | Suomen huoli välineellistetystä maahanmuutosta kuultiin
17.4.2024
Euroopan parlamentti sai viime viikolla aivan kautensa kalkkiviivoilla hyväksyttyä paljon kiistelyä herättäneen lakipaketin EU:n uudesta turvapaikkalainsäädännöstä. Se korvaa Dublinin sopimuksen, jota on noudatettu vain valikoiden.
EU:n jäsenmaat voivat jatkossa valita, ottavatko ne pakolaisia itse vastaan vai jakavatko taakkaa antamalla etulinjan vastaanottajamaille rahallista tai operatiivista tukea. Myös EU:n ulkorajavalvontaa ja palautuksia aiotaan tehostaa.
Suomen kannalta oli tärkeää, että uudet säännöissä on mukana myös solidaarisuusmekanismi välineellistettyyn maahanmuuttoon liittyvien kriisitilanteiden varalta. Nähtäväksi kuitenkin jää, mitä se tarkoittaisi todellisessa hädässä.
Lue koko kirje!
Uutiskirje Bryssel
#3 EU-parlamentin ennustetaan siirtyvän oikealle | Ryhmien liittoutuminen ratkaisee tulevan politiikan suunnan
10.4.2024
Euroopan parlamentin vaalit pidetään kesäkuun alussa ja tähänastiset mielipidetiedustelut ennustavat siirtymistä oikealle.
Samaa oikeistolaistumisilmiötä ovat heijastaneet jo useat viime aikojen kansalliset vaalit EU:n jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien. Tästä syystä myös komissiosta ennakoidaan nykyistä konservatiivisempaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että seuraavankin vaalikauden EU-politiikan suunnan ja painopisteiden määräytymisessä parlamentin poliittisten ryhmien yhteistyöllä on keskeinen rooli ja siksi eri ryhmien kyvyllä liittoutua toistensa kanssa on ratkaiseva merkitys. Isostakaan vaalivoitosta ei ole hyötyä ilman liittolaisia yli kansallisten ja puoluerajojen.
Lue koko kirje!