1/5 Parlamentin yllätysten viisivuotiskausi 2019–2024 

Lähtökohta: Parlamentin päättyvä kausi tullaan muistamaan ennen muuta kahdesta asiasta.

1. Pandemia.

2. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan.

Älä unohda tätä: Brexit toteutui käytännössä, kun Iso-Britannia jätti EU:n virallisesti vuoden 2021 alussa.

Seuraukset: 

1. Korona pakotti EU-instituutiot opettelemaan tekemään etätöitä. 

2. Ukrainan sota tiivisti Euroopan unionin jäsenmaiden rivit ennennäkemättömällä tavalla, Unkaria lukuun ottamatta. 

Kaksi muutosta verrattuna edellisiin vaaleihin:

1. Kesäkuussa valitaan 720 meppiä. Vuonna 2019 meppejä valittiin 751. Brexit ja EU:n väestörakenteen muutos vaikuttavat valittavien meppien määrään. Parlamenttipaikkojen määrä ja jakautuminen arvioidaan aina ennen vaaleja. 

2. Suomen paikkamäärä parlamentissa nousee neljästätoista viiteentoista.

2/5 Viikon agendalla ennallistamista ja Ukraina-tukea 🌳🐬

Lähtökohta: Tällä viikolla parlamentti kokoontuu Ranskan Strasbourgissa, jossa äänestetään useamman trilogisovun, eli komission, EU-parlamentin ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluiden tuloksena syntyneen kompromissin hyväksymisestä.

EU:n ennallistamisasetus

• Joulukuussa hyväksytyn trilogisovun mukaan ainakin viidennes EU:n maa- ja merialueista ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä. 

• Osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tarkoitus on pysäyttää luontokato.

• Asetus on herättänyt paljon kitkaa EU-maissa, myös Suomessa. Kriitikot katsovat sen rajoittavan maankäyttöoikeutta.

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

• Pitää sisällään niin kutsutun Ukrainan tukivälineen.

• Sen läpimenoa jouduttiin jännittämään EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa helmikuun alussa Unkarin etukäteen ilmoittaman vastustuksen vuoksi. 

• Yllättäen Unkari taipui muiden tahtoon, ja asiasta saatiin vaadittu yksimielinen päätös.

Lisäksi: Parlamentin lopullisessa äänestyksessä on tällä viikolla myös trilogisovun hyväksyminen digitaalisesta lompakkosovelluksesta sekä poliittisen vaalimainonnan avoimuudesta.

3/5 Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa laiha kompromissi

Lähtökohta: Parlamentin maaliskuun täysistunnossa on tarkoitus hyväksyä kolmikantaneuvotteluissa sovitut kompromissit mm. teollisuuden ja tieliikenteen päästöistä, mediavapaudesta ja rakennusten energiatehokkuudesta. 

Vielä: Huhtikuun kahden päivän minitäysistunnossa listalla ovat trilogisopujen siunaaminen tekoälyasetuksesta, sähkömarkkinauudistuksesta, yritysvastuusta ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. 

Mitä uutta? 

• Direktiivi tunnistaa ensimmäistä kertaa naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan eri muotoja, kuten vainoamisen ja kostopornon.

• Direktiivi kieltää myös muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomisen ja avioliittoon pakottamisen. 

Kompromissi oli kuitenkin monille pettymys. Miksi?

• EU-parlamentin kannasta poiketen neljätoista EU:n jäsenmaata ei hyväksynyt suostumusperusteen ottamista mukaan raiskauksen määrittelyyn. Tämä olisi tarkoittanut, että kyseessä olisi raiskausrikos, jos seksuaaliseen tekoon ei ole selkeää suostumusta. 

• Vastustajien joukossa olivat muun muassa Saksa, Unkari, Bulgaria, Alankomaat, Tšekki ja Ranska, joissa ”ei” ei siis edelleenkään tarkoita ”ei”.

• Suomessa suostumusperuste on jo nyt kansallisessa lainsäädännössä, ja Suomi kannatti suostumusperusteen ottamista mukaan myös EU-direktiiviin. 

Miksi ei?

• Esimerkiksi Ranskan hallituksen tiedottaja perusteli medialle, että heidän kielteinen kantansa pohjautui puhtaasti oikeudellisiin perusteisiin. Koska rikosoikeus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, raiskauksista on nostettava syyte kansallisesti.

4/5 Huhtikuussa hyväksytään tämän parlamentin viimeiset trilogisovut 💶 💳

Huhtikuun toisella täysistuntoviikolla 22.–25.4. parlamentin listalla ovat muun muassa trilogisovun hyväksyminen muuttoliikepaketista, Schengen-sääntöjen uudistamisesta, tuotteiden korjattavuutta säätelevästä asetuksesta sekä rahanpesun vastaisista toimista.

Mikä rahanpesuasetus?

• Yhdistää rahanpesua koskevat säädökset kaikissa EU:n jäsenmaissa. 

• Esimerkiksi käteiskauppaan tulee 10.000 euron yläraja. 

• Suomea kiinnostaa erityisesti säädös, jonka mukaan kiinteistöjen todelliset omistajat on selvitettävä ja rekisteröitävä takautuvasti kymmenen vuoden ajalta vuoden 2014 alusta lähtien. 

Mistä on kysymys? EU:n ja ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistöostot tulivat Suomessa luvanvaraisiksi vasta 2020. 

=> Varsinkin venäläiset kiinteistönostajat ovat useissa tapauksissa pyrkineet piiloutumaan monimutkaisten omistusketjujen taakse ja siksi on mahdollista, että omistajien taustojen selvityksillä joukosta löydetään muun muassa pakotteiden alaisia henkilöitä ja yrityksiä.

5/5 Mitkä hankkeet jäävät kesken? 🥡💧

Lähtökohta: Valmiiksi neuvoteltujen kolmikantakompromissien hyväksymisen ohella parlamentin listalla on keväällä useita säädöksiä, joiden neuvottelut jäsenmaiden kanssa ovat edelleen kesken. 

Näitä ovat muiden muassa: 

• Suomen puunjalostusteollisuudelle tärkeä pakkausdirektiivi. Suomi tuottaa yhä enemmän muun muassa selluloosaan perustuvia, kierrätettäviä pakkausmateriaaleja 

• jätevesidirektiivi

• rekkojen ja bussien päästövähennystavoitteet. 

Kesken on myös muun muassa lapsityövoiman käyttöä suitsivan yritysvastuudirektiivin käsittely.

• Aiemmin direktiiviä kannattanut Suomi käänsi viime hetkellä kelkkansa siihen sisältyvän ryhmäkanneoikeuden laajenemisen takia.

Myös digitaalista euroa ja lasten verkossa tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvaa unionitason lainsäädäntöä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken. 

Huomaa tämä: Toisin kuin Suomen eduskunnassa, Euroopan parlamentissa vaalikauden päättyessä kesken olevat lainsäädäntöhankkeet eivät automaattisesti raukea parlamentin vaihtuessa, vaan seuraava parlamentti voi halutessaan jatkaa niiden käsittelyä.

Lämmin kiitokseni kun luit kirjeeni täältä Brysselistä, jossa olen seurannut unionin päätöksentekoa viimeiset seitsemän vuotta. Sait sen, koska MustRead haluaa tarjota päättäjille oleellista tietoa Euroopan unionista ja sen päätösten vaikutuksista meihin suomalaisiin.