Kriisit ovat kasvattaneet EU:n suosiota | Eurobarometrissä korostuvat tasa-arvo, talous ja turvallisuus
Kriisit ja brexit ovat tehneet unionista yhtenäisemmän
Mika Horelli | 24.4.2024 | #5
Viikko sitten julkaistu viimeinen eurobarometri ennen kesäkuun EU-vaaleja kertoo, että unionimaiden kansalaiset näkevät EU:n tällä hetkellä merkittävästi tärkeämpänä kuin vain puoli vuotta sitten.
Päättyvän vaalikauden kriisit; Britannian EU-ero, pandemia ja Venäjän aloittama sota Euroopassa ovat saaneet yhä useamman EU-kansalaisen vakuuttumaan siitä, että eurooppalainen yhteistyö – kompromisseineenkin – on hyödyllisempää kuin eriseuraisuus.
Jos tuoreeseen eurobarometriin on uskominen, tulemme näkemään historiallisen vilkkaat EU-vaalit.
Kansanterveys kiinnostaa EU-vaalien teemana koko EU:n alueella lähes kolme kertaa enemmän kuin Suomessa.
1/5 🗳 Yhä useampi aikoo äänestää
Äänestysvilkkauteen ennustetaan suurta kasvua. Keskimääräinen osanottoprosentti on jäänyt edellisiä europarlamenttivaaleja lukuun ottamatta useissa peräkkäisissä EU-vaaleissa alle viidenkymmenen. Eurobarometrin mukaan ennätysmäärä EU-maiden kansalaisista aikoo äänestää kesäkuun vaaleissa.
Kyselyyn osallistuneista 60 ja suomalaisista 64 prosenttia kertoo tulevien vaalien kiinnostavan.
Edellisiin vaaleihin verrattuna vastaajien ilmoittama todennäköisyys käydä äänestämässä on kasvanut EU-maissa keskimäärin 10 prosenttia ja Suomessa 18 prosenttia.
Vastaajien suuri enemmistö, EU-tasolla 81 ja Suomessa 94 prosenttia, pitää tulevissa vaaleissa äänestämistä aikaisempaa tärkeämpänä kansainvälisen tilanteen vuoksi.
Samaan aikaan kun yhä useampi kertoo aikovansa äänestää, gallupit ennustavat siirtymää oikealle. Näyttääkin siltä kuin osa aikaisemmin äänestämättä jättäneistä EU-kriitikoista olisi vaihtamassa passiivisuuden aktiiviseen pyrkimykseen muuttaa unionin suuntaa sen sisältä käsin.
Kaupallinen yhteistyö: Asuntosäätiö
Asumisoikeusjärjestelmä on kehittämisen arvoinen – “Aso tuo kaivattua monipuolisuutta”
"Viesti kaupungeista on, että monipuolisen asuntotarjonnan merkitys on tulevaisuudessa vain kasvamassa", Esa Kankainen kertoo. (Kuva: Asuntosäätiö/Annukka Pakarinen)
Tausta. Asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa välimallin asumisvaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: “Aso-asuminen tuo kaivattua monipuolisuutta kaupunkien asuntomarkkinoille.”
Aso? Aso-asuminen tarjoaa oikeuden asua tietyssä asunnossa pysyvämmin kuin vuokralla, mutta ilman omistusasumiseen vaadittavaa pääomaa.
Aso-asukas maksaa asumisoikeusmaksun sekä kuukausittaisen käyttövastikkeen
Asumisoikeusmaksu on 15 % asunnon alkuperäisestä hankintahinnasta.
Asunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa, mutta asuntoa ei voi ostaa omaksi.
“Noin 40% aso-asukkaista tulee vuokralta. Se on polku asumisuralla eteenpäin.”
Tärkeä väline. Kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan tämän hetken kuuma peruna on segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen. Ruotsin eriytymiskehitys halutaan välttää.
“Suomessa on jo oireita segregaatiokehityksestä, mutta toisaalta vahvuutemme on perinteisesti alueiden sekoittuneisuus. Aso on täsmälääke segregaatioon.”
Mitä kaupungit hyötyvät aso-asunnoista?
Kaupungit ja siellä toimivat yritykset tarvitsevat erilaisia ihmisiä. “Jo työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että tarjolla on kaikentyyppisiä asuntoja.”
Monipuolinen asuntotarjonta on suuressa roolissa segregaation ehkäisyssä
Uusilla alueilla monipuolinen tarjonta nopeuttaa alueiden kehittymistä ja siten edesauttaa palveluiden saatavuutta
Vanhoilla alueilla aso-tarjonta puolestaan jarruttaa yksipuolistumiskehitystä ja edistää palvelujen pysymistä alueella
Kehittämisen arvoinen. Hallitus on linjannut, että uusien aso-asuntojen tuotanto lopetetaan. “Lopettamisen sijaan näen, että 30 vuotta hyvin toiminutta järjestelmää olisi kehitettävä. Korvaavia välimallin ratkaisuja on kokeiltu, mutta vain aso on pitänyt pintansa. Viesti kaupungeista on, että monipuolisen asuntotarjonnan merkitys on tulevaisuudessa vain kasvamassa.”
2/5 📈 Miksi luvut kasvavat?
Kriisit yhdistävät: Tutkijoiden mukaan EU-kansalaisten positiivinen suhtautuminen unioniin kasvaa joka kerta, kun eteen tulee kriisejä.
Vuonna 2019 alkanut Covid-19 pandemia. 🩺
Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
🇬🇧 Brexitin vaikutus: Oma osuutensa EU:n suosion kasvuun on ollut myös brexitin varoittavalla esimerkillä. EU-eron luvatut hyödyt Britannian taloudelle ja kansainväliselle asemalle ovat paljastuneet tyhjäksi puheeksi ja todellisuus on osoittautunut fiaskoksi. 📉
Seuraus: Tämä on vienyt happea EU-vastaisuudelta kaikissa jäsenmaissa. EU:n syyttäminen kansallisista ongelmista ja erovaatimukset unionista ovat vaimentuneet.
3/5 Tärkeimmät vaaliteemat EU:ssa ja Suomessa
Odotuksista poiketen pakolaiskysymys ei nouse EU-kansalaisten tärkeimpien huolien listalle. Sen sijaan eurooppalaiset haluavat taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta ja terveempää tulevaisuutta.
🇫🇮 Entä Suomi? Suomalaisten kannalta on mielenkiintoista, että samaan aikaan kun uskomme olevamme digitalisaation mallimaa ja kannattavamme sukupuolten tasa-arvoa, nämä asiat eivät juurikaan herätä tunteita suomalaisissa. Erikoista on myös se, että Suomessa budjettileikkausten saksiin päätynyt kansanterveys kiinnostaa EU-vaalien alla paljon vähemmän kuin eurooppalaisia keskimäärin.
Suurin mielenkiinto kohdistuu asioihin, joita halutaan muuttaa.
4/5 Painopisteet vaihtelevat merkittävästi eri EU-maissa
Kansalliset kysymykset: Vaikka EU-vaalit käydään kansainvälisesti, eurobarometri kertoo selvää kieltä siitä, että eri maiden äänestäjiä kiinnostavat kansallisiin kysymyksiin liittyvät asiat.
Suomen lisäksi kahdeksassa muussa jäsenmaassa puolustus- ja turvallisuus ovat kansalaisten mielestä tärkeimmät vaaliteemat. Nämä ovat Tanska, Liettua, Alankomaat, Latvia, Tšekki, Saksa ja Puola.
Talous ja työpaikkojen luominen ovat tärkeimpiä Portugalissa, Kroatiassa, Romaniassa, Italiassa ja Slovakiassa.
Köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat tärkeimpiä Bulgariassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Belgiassa.
Terveydenhoito on tärkeintä Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Unkarissa ja Sloveniassa.
Maahanmuutto ja pakolaiset olivat tärkeimpiä Maltalla ja Kyproksella.
Euroopan tulevaisuuden nostivat tärkeimmäksi itävaltalaiset.
🇸🇪 Ruotsalaisille tärkeintä on ilmastonmuutoksen torjuminen
Kaupallinen yhteistyö: Asuntosäätiö
Parempaa kohdentumista ja selkeämpiä kriteerejä – näin aso-järjestelmää voisi kehittää
1990-luvun alussa perustettua aso-järjestelmään on matkan varrella tehty vain vähän muutoksia. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: “Olemme tunnistaneet, että järjestelmää voitaisiin uudistaa. Viime vuonna otettiin jo isoja askeleita lakimuutoksen myötä.”
Aso-asunnon saamiseen käytettävää, järjestysnumeroihin perustuvaa valintajärjestelmää uudistettiin. Syyskuussa voimaan tullut muutos kohtelee hakijoita tasapuolisemmin ja asunnot kohdentuvat entistä paremmin niitä eniten tarvitseville.
Järjestysnumeroista tuli valtakunnallisia ja ne ovat voimassa kaksi vuotta.
Vastuu asukkaiden valitsemisesta siirtyi kunnilta alan toimijoille, kuten Asuntosäätiölle.
Uusia kehittämissuuntia. Kankainen tunnistaa useita tapoja kehittää aso-järjestelmää jo tehtyjen uudistusten lisäksi.
Kohdentamisen parantaminen entisestään. “Uusi valintajärjestelmä auttaa, mutta myös kriteerejä voisi tarkentaa. Nykyisin yli 55-vuotiaille ei ole varallisuusrajoja. Ikärajan voisi hyvin nostaa 60 vuoteen.”
Omistusmuodon muuttaminen tietyissä tapauksissa. “Tällä hetkellä aso-asunnossa on ikuinen asumisoikeus. Etenkin syrjäseutuja ajatellen olisi hyvä olla malli, jossa vaikeuksiin joutunut aso-kohde voitaisiin tietyin kriteerein muuttaa vuokra- tai myytäviksi asunnoiksi. Edellinen hallitus vei tällaisen esityksen jo eteenpäin.”
“Valtion huolena on, että vaikeuksiin joutuneet aso-yhtiöt voisivat ajautua valtion syliin. Omistusmuodon muuttamisen mahdollisuus vaatii selkeät kriteerit, mutta se poistaisi edellä mainittua riskiä.”
Pitkäjänteisyyttä kaivataan. “Poukkoilevuus asuntopolitiikassa on hankalaa kaikkien kannalta. Hankkeet alalla ovat pitkäkestoisia ja päätösten vaikutukset kauaskantoiset, etenkin tässä suhdannetilanteessa.
Aso-järjestelmää kehittämällä tuotetaan kaupunkien kaipaamaa monimuotoisuutta ja annetaan ihmisille mahdollisuus turvalliseen asumisen välimuotoon jatkossakin.”
5/5 Rauhaa, vakautta ja oikeudenmukaisuutta
Eurobarometrin kertomista tiedoista voi tehdä muutamia selkeitä johtopäätöksiä.
Keskeinen niistä on EU-myönteisyyden kasvu, jota selittää yhtäältä kansalaisten lisääntynyt tietoisuus rajat ylittävän yhteistyön hyödyistä, varsinkin kansainvälisissä kriisitilanteissa.
Covid-pandemian alussa nähty, joidenkin EU:n jäsenmaiden itsekkääksi lipsahtanut sooloilu loppui lyhyeen, kun tajuttiin, että yhdistämällä voimat kaikkia kyetään suojaamaan tehokkaammin.
Rivejä on sen jälkeen tiivistänyt erityisesti Venäjän Euroopassa aloittama sota, joka koetaan sitä uhkaavampana mitä lähempänä Venäjän rajoja ollaan.
Eurobarometriä voi hyvin tulkita myös niin, että yhä suurempi osa EU-kansalaisista on viimeistään nyt oivaltanut Euroopan unionin olevan olemassa samasta syystä kuin sen edeltäjä, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 73 vuotta sitten perustettiin: Tuomaan sotaisaan maanosaan rauhaa, vakautta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja taloudellista menestystä.
Meriliikenteen päästöt on pakko saada kuriin – mutta miten?
Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä suoraan tutkijaan!
Meriliikenne puskee ilmoille runsaasti kasvihuonekaasuja. Suomalaishanke selvittää, miten merilogistiikasta tehdään vihreämpää, tehokkaampaa ja turvallisempaa, kirjoittavat Toni Ahlqvist, Nina Janasik, Annukka Lehikoinen ja Emilia Luoma.
Merenkulun on pakko uudistua: Eri alojen tutkijat, viranomaiset ja yritykset voivat yhdessä ennakoida, millaisia mahdollisuuksia meriliikenteen vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä piilee. Näin merialan resilienssi eli muutoskestävyys paranee muuttuvassa maailmassa.
Erityisen tärkeää on puntaroida epäselviä riskejä, jotka lymyävät "tutkakuvan laitamilla". Näitä ovat esimerkiksi digitaalisuuteen liittyvät kyberriskit ja kansainvälisen lainsäädännön kitkainen kehitys. Riskien yhteisvaikutuksia tulisi myös tutkia.
Vety on tulevaisuutta:
* Uusiutuvien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotanto vaatii paljon uusiutuvaa energiaa. Sillä voidaan tuottaa vetyä ja vedystä uusia polttoaineita.
* Mutta: vetytalous vaatii valtavia investointeja, tuotantoa, jakelua ja varastointia – sekä maksavia asiakkaita ja uuden sukupolven aluksia.
Kaksi kannustinta:
* Vaihtoehtoiset polttoaineet lisäävät omavaraisuutta ja vähentävät fossiiliriippuvuutta.
* Digitaalisuus ja laivojen autonomia voivat olla ratkaisu alan työvoimapulaan: osan tehtävistä voi hoitaa etänä.
Vihreä siirtymä koskee kaikkia toimintoja: väyliä, satamia, palveluinfraa sekä palvelujen tarjoajia ja käyttäjiä.
Turun ja Helsingin yliopistojen, Aalto-yliopiston sekä Merituvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan yhteinen Gyroscope-hanke pohjustaa kestävää siirtymää kohti vähähiilistä merilogistiikkaa.
Kiitokset kun luit viidennen Bryssel-uutiskirjeen loppuun. Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä päättäjien on entistäkin tärkeämpää olla ajan tasalla siitä, mitä eurooppalaiset heiltä odottavat. Samalla on erityisen tärkeää, että kansalaisille kerrotaan tehdyistä päätöksistä ja niiden taustoista. Juuri siksi minä raportoin paikan päältä Belgiasta, mitä täällä on kulloinkin meneillään. Seuraava kirje Brysselistä tulee vapun takia kahden viikon päästä.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
