1/6 Dublinin sopimus ei ole vastannut todellisuutta

Lähtökohta: Alun perin vuonna 1990 solmittu Dublinin sopimus pakolaisten vastaanotosta ja EU-maiden keskinäisestä taakanjaosta ei ole toiminut. 

Miksi?

• Suuri osa EU-maihin pyrkivistä pakolaisista on tähän mennessä saapunut Välimeren kautta muutamaan eteläiseen rannikkovaltioon ja aiheuttanut niissä kohtuuttoman tilanteen.

• Samaan aikaan osa EU-maista on kieltäytynyt käytännössä kokonaan ottamasta vastaan pakolaisia tai osallistumasta taakanjakoon.

• Turvapaikanhakuprosessi on liian hidas ja osa turvapaikanhakijoista on päätöstä odottaessaan kadonnut alkuperäisestä hakumaasta muualle Eurooppaan. Vain osa on palautettu, kuten Dublinin sopimus edellyttää.

Hakemukset kasvussa:

• EU:n tilastojen mukaan EU-alueelle tehtiin vuonna 2023 yhteensä 1,14 miljoonaa turvapaikkahakemusta, joka on suurin lukema sitten vuoden 2016.

• Eniten turvapaikkahakemuksia jätettiin Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.

Lisäksi: Ajan tasalla oleva lainsäädäntö on yhä tärkeämpi, koska ilmastonmuutoksen ennakoidaan aiheuttavan tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä muuttovirtoja.

2/6 Solidaarisuus ja taakanjako

🌍 Jatkossa uuden lakipaketin solidaarisuustoimet perustuvat jäsenmaiden tekemiin sitoumuksiin ja jäsenmaiden sekä komission yhdessä valmistelemaan vuosittaiseen raporttiin, jonka pohjalta komissio ja jäsenmaiden neuvosto määrittelevät turvapaikanhakijoista johtuvan taakanjaon kokonaistarpeen ja sen jyvityksen eri jäsenmaille. 

Miten? Uuden lainsäädännön mukaan EU:n jäsenmailla on useita vaihtoehtoja taakanjakoon osallistumiseen.

• Ne voivat ottaa etulinjan maista vastaan turvapaikanhakijoita omalle alueelleen.

• Ne voivat antaa rahallista apua eniten pakolaisia vastaanottaneille maille. 💶

• Ne voivat antaa teknistä tai operatiivista tukea.

“Suomi tulee päättämään tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita vai osallistumalla kustannuksiin.” – Suomen eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) joulukuussa STT:lle.

3/6 Tulijoiden seulonta

Uutta: Kun tähän mennessä jäsenmaat ovat itse voineet päättää pakolaisaseman myöntämisen edellytyksistä, uudessa lainsäädännössä koko EU:ssa otetaan käyttöön yhteiset standardit. 

• Koko EU-alueella otetaan käyttöön yhdenmukaiset normit, jotka koskevat turvapaikan hakijoiden pakolaisaseman tunnustamista sekä suojelua saaville henkilöille myönnettäviä oikeuksia.

• Turvapaikan tai suojelun hakijoiden alkuperämaan tilannetta arvioidaan yhdenmukaisilla perusteilla kaikissa jäsenmaissa. Tilannetta on tarkistettava säännöllisesti. 

• Turvapaikkahakemusten käsittelyn EU:n rajoilla täytyy tulevaisuudessa olla nopeampaa. 

• Kuten jo ennenkin, suojelua hakevien on jäätävä sen jäsenmaan alueelle, joka vastaa heidän hakemuksestaan tai jossa suojelu on myönnetty.

• Perusteettomille hakemuksille asetetaan lyhyemmät määräajat. Siihen kuuluu tunnistaminen, biometristen tietojen kerääminen sekä terveys- ja turvallisuustarkastukset enintään seitsemän päivän kuluessa.

• EU:hun laittomasti saapuvien yli kuusivuotiaiden henkilöiden tiedot, myös sormenjäljet ja kasvokuvat, tallennetaan uudistettuun Eurodac-tietokantaan. 

4/6 Kritiikki uutta pakolaislainsäädäntöä kohtaan on ollut kovaa

Kritiikkiä: Lakipaketti sai kritiikkiä niin laitaoikeistosta kuin vasemmalta, tosin eri syistä. Osa piti esitystä liian lepsuna, osa liian tiukkana. Myös europarlamentin poliittisten ryhmien sisällä käsitykset hajosivat.

• Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut lakia. Se varoitti, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus lisää inhimillistä kärsimystä ja ihmisoikeusloukkausten riskiä Euroopan rajoilla.

• Uuden lakipaketin mukaan jäsenmaiden tulee ottaa käyttöön riippumattomat seurantamekanismit, jotta perusoikeuksien kunnioittaminen voidaan varmistaa.

“EU kääntää nyt turvapaikkaprosessin prioriteetit päälaelleen. Sen sijaan, että pyrittäisiin pikaisesti auttamaan kipeiten turvaa tarvitsevia ihmisiä, uudessa mallissa pyritään pikaisesti tunnistamaan ne ihmiset, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan, ja palauttamaan heidät mahdollisimman nopeasti.” – Uutta lainsäädäntöä vastustanut europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) viime viikolla.

5/6 Kriisitilanteet

Venäjän uhka: Lakipaketissa otetaan kantaa myös ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon. Suomen kaltaisille EU:n reunavaltioille on tärkeää, että EU:ssa tiedostetaan, että tähän asti pääasiassa Etelä-Euroopan rannikkovaltioihin kohdistunut suurin muuttopaine saattaa nopeastikin siirtyä itäisille maarajoille. 

• Toistaiseksi Venäjän rajan yli Suomeen on lähetetty vain joitakin tuhansia turvapaikanhakijoita, mutta riski määrien kasvamisesta on todellinen.  

• Kriisitilanteissa välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

• Komission arvioinnin perusteella neuvosto päättää pakollisista solidaarisuustoimista ja poikkeuksista seulonta- ja turvapaikkamenettelyistä.

Huomaa tämä: Vaikka lakipaketissa on huomioitu myös mahdollisesti Suomea koskevat uhat Venäjän rajan takaa, vasta käytäntö näyttää, kuinka halukkaasti muut EU-maat tulisivat hädän hetkellä apuun. Kannattaa pitää mielessä, että myös Suomessa on suhtauduttu nihkeästi Välimeren rantavaltioiden auttamiseen.

6/6 Pari vuotta aikaa viedä pykälät käytäntöön

Seuraavaksi jäsenmaiden neuvosto hyväksyy paketin, jonka jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa tehdä kansalliseen lainsäädäntöön sovitut muutokset.

1. Uusi pakolaislaki antaa EU:n jäsenmaille aikaisempaa enemmän joustavuutta ja realistisia vaihtoehtoja osallistua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja taakanjakoon, mikä voi auttaa tasapainottamaan kuormitusta eri maiden välillä.

2. Yhdenmukaisten standardien käyttöönotto pakolaisaseman tunnustamisessa ja suojelua saavien oikeuksissa parantaa turvapaikkaprosessin tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta EU:ssa.

3. Uusi laki varautuu myös muuttuviin haasteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin lisääntyviin muuttovirtoihin ja mahdollisiin kriisitilanteisiin, kuten välineellistettyyn maahanmuuttoon. Tämä voi vahvistaa EU:n valmiuksia kriisinhallinnassa. 

Entä sitten, kun ilmastopakolaiset hakevat turvapaikkaa?

Jo nyt ilmastonmuutoksen seuraukset pakottavat miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa pohtimaan lähtöä kotiseudultaan. Pitäisikö heidät tulevaisuudessa luokitella turvapaikanhakijoiksi, professori Kirsi Pauliina Kallio Tampereen yliopistosta kysyy.

Selviytymisen vaihtoehdot

• Osa ihmisistä joutuu sinnittelemään ilmastomuutoksen kourissa vain sopeutumalla kurjistuviin oloihin, vailla mahdollisuutta paeta.

• Ne, jotka pystyvät, lähtevät pois – väliaikaisesti lähialueille tai ilmastopakolaisina pysyvästi muille maille.

Esimerkkinä Suomi ja afgaanit

• Esikerkiksi osa Suomessa asuvista afgaanipakolaisista on kotoisin kuivuus- ja tulva-alueilta, mutta he ovat hakeneet turvapaikkaa muulla perusteella.

• Myöskään suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa afganistanilaisia ei mielletä ilmastonmuutoksen uhreiksi.

Pakolaisuuden kriteerit uusiksi?

• Globaali vastuu ilmastonmuutoksen lopullisista haittavaikutuksista on vasta rakentumassa.

• Kansainvälisissä sopimuksissa ilmastonmuutosta tai muita ympäristövaikutuksia ei toistaiseksi tunnusteta pakolaisuuden kriteereiksi.

Akatemia-palvelussa tieteentekijät kirjoittavat suoraan MustReadin yleisölle oman tutkimuksensa tuloksista. Lue Kirsi Pauliina Kallion juttu kokonaisuudessaan MustReadin sivuilta: https://www.mustread.fi/artikkelit/ilmastoliikkuvuuden-iso-kysymys-ketka-jaavat-jumiin-ja-ketka-lahtevat-liikkeelle/

Kiitokset jälleen, kun luit Bryssel-uutiskirjeen loppuun. Sait sen, koska MustRead haluaa tarjota suomalaisille päättäjille keskeistä tietoa Euroopan unionista. Muuttoliikepaketti on hyvä esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ovat mukana yhteisessä eurooppalaisessa päätöksenteossa asioissa, joita EU-maiden kannattaa tehdä yhdessä.