Takaisin uutiskirjeen pääsivulle

Bryssel #3

🇪🇺 EU-parlamentin ennustetaan siirtyvän oikealle | Ryhmien liittoutuminen ratkaisee tulevan politiikan suunnan

Uusi komissio on myös konservatiivisempi
Mika Horelli | 10.4.2024 | #3

Euroopan parlamentin vaalit pidetään kesäkuun alussa ja tähänastiset mielipidetiedustelut ennustavat siirtymistä oikealle. Samaa oikeistolaistumisilmiötä ovat heijastaneet jo useat viime aikojen kansalliset vaalit EU:n jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien. 🇪🇺

Mika Horelli
Mika Horelli

Kesäkuun vaaleissa ratkaistaan, ketkä jakavat tämän salin seuraavat viisi vuotta.
Kesäkuun vaaleissa ratkaistaan, ketkä jakavat tämän salin seuraavat viisi vuotta.

🗳️ 1/5 Yhteiset vaalit kansallisilla säännöillä

Lähtötilanne: Viiden vuoden välein käytävät Euroopan parlamentin vaalit järjestetään tänä vuonna 6.–9. kesäkuuta. 

Parlamentin koko kasvaa: 

  • Euroopan parlamenttiin kuuluu tällä hetkellä 705 jäsentä. Tulevassa parlamentissa on 720 jäsentä. 

  • Lisäpaikat jakautuvat 12 jäsenmaalle 27:stä.Taustalla ovat vuoden 2019 vaalien jälkeiset väestörakenteen muutokset EU:ssa. 

  • Myös Suomi saa yhden uuden edustajapaikan, joten Suomen edustajien määrä kohoaa viiteentoista.

Uusi parlamentti aloittaa työnsä järjestäytymällä täysistunnossa 16.–19. heinäkuuta.

Kaupallinen yhteistyö: Sweco

Kestävämpi rakentaminen kirjataan lakiin 2025 – monialaista asiantuntijuutta tarvitaan entistä enemmän

Kestävä rakentaminen kirjataan lakiin
“Osaava suunnittelu, kiertotalouden tuntemus ja oikean suunnittelukumppanin valinta ovat jatkossa kriittisiä tekijöitä onnistuneen ja kestävästi toteutetun rakennushankkeen takana", toteaa Swecon Riku Maidell (Kuva: Sweco)

Tausta. Uudistuvassa rakentamislaissa asetetaan vaatimuksia kestävän rakentamisen suhteen. Swecon kestävän kehityksen palvelujen liiketoimintajohtaja Riku Maidell: “Jatkossa kiertotalousajattelun ja tehokkaan suunnittelun merkitys korostuvat entisestään.”

Kestävä rakentaminen? Ytimessä on pyrkimys hiilineutraaliuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Käytännössä tavoitellaan materiaali- ja energiatehokasta sekä sosiaalisesti kestävää rakentamista.

  • Oleellista on pitkäikäisyys oli kyse sitten rakennuksista, liikenne- ja infraratkaisuista tai teollisuuslaitoksista

  • Kiertotaloudella merkittävä rooli: EU:n tavoitteena nostaa rakennussektorin kiertotalousaste 70 prosenttiin.

Käytännössä. Kestävä rakentaminen vaatii monipuolista osaamista ja asiantuntijuutta.

  • Resurssitehokkuus “Kiertotalous, materiaali-  ja energiatehokkuus ovat olennaisia osia. Sweco käyttää itse kehittämiään digitaalisia laskenta- ja mallinnustyökaluja muun muassa hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten laskentaan hankesuunnitteluvaiheesta lähtien.”

  • Sosiaalinen kestävyys “Eri ihmisryhmät ja esimerkiksi turvallisuuden huomioiva suunnittelu on luonnollinen osa kestävää rakentamista.”

  • Luonnon monimuotoisuus “Hankesuunnitteluumme kuuluvat aina myös monipuoliset ympäristöanalyysit. Tähänkin Swecolla on tehokkaat työkalut.”

Uusia velvoitteita. Jatkossa laki velvoittaa entistä tarkempaan suunnitteluun. 

  • Huollettavuus, korjattavuus ja joustavuus tulee varmistaa jo suunnitteluvaiheessa

  • Purettavuus ja osien uudelleenkäyttö on otettava huomioon

  • Erilaiset elinkaariominaisuudet tulee sisällyttää hankkeen tavoitteisiin ja niistä on tehtävä selvitys rakennusluvan yhteydessä. 

“Osaava suunnittelu, kiertotalouden tuntemus ja oikean suunnittelukumppanin valinta ovat jatkossa kriittisiä tekijöitä onnistuneen ja kestävästi toteutetun rakennushankkeen takana.”

📉 2/5 Äänestysaktiivisuudessa 50 prosentin raja tiukassa 

Lähtökohta: Äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa on ollut perinteisesti matalampi kuin kansallisissa vaaleissa. Vuonna 2019 luku oli 50,66 prosenttia, mikä ylitti 50 prosentin kynnyksen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994. 

  • Suomen äänestysaktiivisuus vuonna 2019 oli 42,7 prosenttia.

Tavoite: EU tavoittelee jälleen yli 50 prosentin äänestysaktiivisuutta. 

  • Käytännössä tämä tarkoittaa 185 miljoonaa äänestyslippua arviolta 370 miljoonalta äänioikeutetulta.

Miten siihen päästään: Nuorten katsotaan olevan keskeinen väestöryhmä äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.

Pakko ei toimi: Äänestäminen on lain mukaan pakollista neljässä jäsenvaltiossa: Belgiassa, Bulgariassa, Luxemburgissa ja Kreikassa. Käytännössä pakollisuudella ei juuri näytä olevan merkitystä. 

  • Esimerkiksi Belgiassa äänestämättä jättämisestä ilman hyväksyttävää syytä voi seurata 40–80 euron sakot, mutta rikkomuksesta raportoidaan viranomaisille äärimmäisen harvoin. 

  • Vuonna 2019 Belgian äänestysprosentti oli 50,66 prosenttia, Kreikan 58,69 ja Bulgarian vain 32,64.

📊 3/5 Gallup-voittajat tulevat oikealta 

Mielipidemittaus: Politico-verkkomedian huhtikuun alussa julkaisema Poll of Polls -mielipidetiedustelujen yhdistelmä enteilee oikeistoryhmien vallan kasvua. Suurin tappio uhkaa vihreitä. 

  • Kannattaa kuitenkin muistaa, että gallupit ovat eri asia kuin lopulliset vaalitulokset. Ne saattavat poiketa merkittävästi toisistaan.

Tulevan politiikan kannalta on kekseistä, kehen kanssa uudet puolueet liittoutuvat tulevassa parlamentissa.
Tulevan politiikan kannalta on keskeistä, minkä ryhmien kanssa uudet puolueet liittoutuvat tulevassa parlamentissa.
  • Laitaoikeisto kasvaa: Sekä oikeiston kansallismielisille Identiteetti ja demokratia, ID:lle että Euroopan konservatiivit ja reformistit, ECR:lle ennakoidaan vaalivoittoa. 

    • Suomen Perussuomalaiset kuuluu ECR:aan.

  • Suurimmat sinnittelevät: Suurimpien ryhmien eli keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolue EPP:n ja Sosialistien ja demokraattien S&D:n osuus parlamentista pysynee suunnilleen ennallaan. 

    • Kokoomus kuuluu EPP:hen.

    • Sosialidemokraatit kuuluu S&D:hen.

  • Menettäjiä: Keskustaliberaali Renew Europe RE ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä GUE-NGL ovat menettämässä osuuttaan parlamenttipaikoista.

    • Keskusta ja RKP kuuluvat RE:hen.

    • Vasemmistoliitto kuuluu GUE-NGL:aan. 

  • Vihreät häviävät kunnolla: Erityisen suurta tappiota ennakoidaan Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmälle eli Vihreille.

    • Vihreä liitto kuuluu Vihreisiin.

  • Nykyiset sitoutumattomat ovat kysymysmerkki: Nykyisiin poliittisiin ryhmiin sitoutumattomien ”non-inscrits” NI-europarlamentaarikkojen määrän ennakoidaan putoavan vaalien jälkeen 50:stä 46:een.  NI-parlamentaarikot jakautuvat suhteellisen tasaisesti vasemmiston ja oikeiston mukana äänestäviin.

    • Muun muassa Unkarin valtapuolue Fidesz kuuluu NI-sitoutumattomiin. 

  • Uusien puolueiden rooli: Päättyvän vaalikauden aikana perustetuista uusista kansallisista puolueista ennustetaan nousevan 40 edustajaa uuteen parlamenttiin. Heidän sijoittumisensa parlamentin poliittisiin ryhmiin ratkeaa vasta vaalien jälkeen. 

🤝 4/5 Politiikan kannalta ratkaisevaa on ryhmien liittoutuminen 

Tavoitteita saavutetaan vain liittoutumalla: Koska yhdelläkään yksittäisellä poliittisella ryhmällä ei tule olemaan enemmistöä, ryhmien on kyettävä sopimaan kompromisseista, joilla ne saavat mahdollisimman paljon tavoitteitaan läpi. 

  • Uudet puolueet ovat avainasemassa: Sitoutumattomat ja uudet puolueet ovat avainasemassa vaalien jälkeisen parlamentin voimasuhteiden muodostumisessa.

  • Suuri kysymys: Kykenevätkö nykyiset EU-myönteiset ryhmät säilyttämään riittävän vahvan aseman EU-kriittisten ryhmien kannatuksen noustessa? 

  • Kansallismielisyys eristää: ID-ryhmällä on ainakin tähän asti ollut suuria vaikeuksia tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Lisäksi ryhmään kuuluvien puolueiden voimakas kansallismielisyys on rajoittanut yhteistyömahdollisuuksia edes muiden maiden samanmielisten veljespuolueiden kanssa.

Kaupallinen yhteistyö: Sweco

Kestävä rakentaminen ja kiertotalous vaativat kokonaisuuksien hahmottamista

Kiertotaloudesta puhuttaessa keskitytään useimmiten materiaalien kiertoon. Kiertotalouden periaatteita voidaan kuitenkin hyvin soveltaa myös energiaan. 

Swecon kestävän kehityksen palvelujen liiketoimintajohtaja Riku Maidell: “Myös energia nähdään kierrätettävänä resurssina. Edullisen energian aikaan esimerkiksi hukkalämpö päästettiin taivaan tuuliin ja teollisuuden sijoittumista ohjasivat muut tekijät, kuten rakentamisen hinta ja hyödykkeiden läheisyys. Nyt sijoituspäätöksissä huomioidaan myös energiankierrätyspotentiaali, jotta hukkalämmöt saadaan käytettyä hyödyksi ja kokonaiskustannustehokkuutta paremmaksi.”

Esimerkkejä. Hukkalämpöjä voidaan hyödyntää myös kaukolämpöverkoissa.

  • Pietarsaaressa ollaan aloittamassa hukkalämmön talteenotto tehdasalueella syntyvistä jätevesistä. “5000 omakotitaloa on jatkossa kaukolämmön osalta päästöttömiä.”

  • Datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään alueiden kaukolämpöverkoissa

Kaavoituksella iso rooli. Hukkalämmön hyödyntäminen vaatii uudenlaista otetta myös kaavoittajilta. “Käyttöprofiililtaan mahdollisimman monipuoliseksi suunnitellun alueen energian kierrättäminen helpottuu ja edistää samalla koko alueen hiilineutraaliustavoitteita.”

  • Esimerkiksi Swecon työkaluilla voi mallintaa, millaisia rakennustyyppejä asunnoista liike- ja teollisuusrakennuksiin tietylle alueelle kannattaa sijoittaa energian kierrättämisen näkökulmasta.

  • Datakeskusten sijoittaminen lähelle asutusta tarjoaa suuria mahdollisuuksia.

Oikea suunta. Kuntien ja kaupunkien ilmastotavoitteisiin pääseminen vaatii suuren mittakaavan tekoja. “Kokonaiset kaupunginosat ja kaupungit on valjastettava osaksi energiamurrosta. Vain taivas ja mielikuvitus ovat rajana, kunhan energian käyttö ja tuotanto kohtaavat tai vaihtoehtoisesti varastointiratkaisut ovat hyödynnettävissä. Avain onnistumiseen on huolellinen suunnittelu.”

🏛️ 5/5 Myös komissio on siirtymässä oikealle

Uuden parlamentin kokoonpano ja mahdollinen siirtyminen konservatiivisempaan suuntaan on toistaiseksi vain mielipidetiedustelujen varassa. Sen sijaan jo nyt tiedetään, että myös seuraava Euroopan komissio on nykyistä konservatiivisempi ja oikeistolaisempi. 

  • Monissa jäsenmaissa valta on jo siirtynyt oikealle: Monissa EU:n jäsenmaissa valta on parlamentin nyt loppuvalla vaalikaudella siirtynyt keskustavasemmistolta oikeistohallituksille, jotka valitsevat ehdokkaat seuraavan komission jäseniksi.

    • Uuden parlamentin on hyväksyttävä seuraavat komissaarit.

🇧🇪 Lämmin kiitokseni kun luit kirjeeni täältä Belgiasta, jossa muuten sataa enemmän kuin Englannissa. Kahdeksas vuoteni EU-politiikan tarkkailijana alkoi huhtikuun alussa ja on myönnettävä, että vaikka komission Berlaymont-korttelin käytävät alkavat olla tuttuja, EU:n kyky kehittää poliittisia ristiriitoja ja keksiä niihin sitten mielikuvituksellisia ratkaisuja jaksaa aina yllättää. 💼

Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.

Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.

Oliko kirjeestä hyötyä?
HuonoAika huonoAika hyväHyvä
XInstagram
Jäikö jokin kirje välistä? Tilaa aiempia Bryssel-kirjeitä
Toinen Aatos Oy
MustRead c/o Sofia Helsinki
Sofiankatu 4 C, 00170 Helsinki
Peruuta uutiskirje
tai hallinnoi tilauksiasi

Osoitelähde: MustReadin oma rekisteri