”Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat yhteiskuntien vakautta pitkällä aikavälillä enemmän kuin mikään yksittäinen konflikti. Euroopan tämän kesän hirmuhelteet ja metsäpalot osoittavat, että olemme ylittämässä kriittisiä rajoja”, johtava tutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Näkökulma pitää Sojamon mukaan laajentaa lyhyen tähtäimen kovasta turvallisuudesta pidemmän aikavälin kestävyyteen: ”Luonnon ja ympäristön kriisi ei ole vain ekologinen ongelma. Se on keskeinen turvallisuuskysymys.”
Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen muistuttaa, että ilmastokriisi on myös huoltovarmuuden uhkakuva.
1/7 Vakavin pitkän aikavälin turvallisuusuhka⌛
🌲 Perusta: Luonnon kestävyys ratkaisee myös yhteiskunnan turvallisuuden.
Mutta: Planetaarinen kolmoiskriisi uhkaa suoraan ihmisten terveyttä, ruokaturvaa, raaka-aineiden saatavuutta, talousjärjestelmiä sekä yhteiskuntien vakautta ja toimintakykyä:
- ilmastonmuutos
- luontokato
- ympäristön kemikalisoituminen.
Suvi Sojamo: ”Kolmoiskriisin vaikutukset ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Ne voivat myös lisätä konflikteja ja epävakautta. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja mahdolliset keikahduspisteet voivat johtaa erittäin vakaviin ja ennakoimattomiin seurauksiin.”
”Ilmastonmuutos näkyy jo nyt kuivuutena, helteinä, metsä- ja maastopaloina, tulvina sekä muina sään ääri-ilmiöinä Euroopassa – kuivuutena juuri nyt myös meillä Suomessa.”
Kuka? Suvi Sojamo on Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija. Hänen erikoisalojaan ovat vesiturvallisuus ja yritysten vesivastuullisuus. Sojamo johtaa GloWater-hanketta, joka tutkii Suomen vesiturvallisuuden globaaleja kytköksiä ja kehittää kestävän vesiturvallisuuden ratkaisuja yhdessä julkisen sektorin, veden kannalta kriittisten toimialojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
2/7 Kova turvallisuus vs. pehmeä ympäristö
Sojamo: ”Turvallisuuskeskustelu on liian kapea-alaista ja painottuu liikaa kovaan turvallisuuteen eli sotiin, aseelliseen uhkaan ja asevarusteluun.”
➡️ Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulma kapenee ja päätöksenteon aikajänne lyhenee välittömiin kriiseihin.
➡️ Pidemmän aikavälin systeemiset riskit jäävät varjoon ”pehmeänä ympäristöasiana”.
Sojamo: ”Turvallisuusmääritelmää pitää laajentaa. Ympäristön tilan heikkenemisen seuraukset kovalle turvallisuudelle ulottuvat kasvavasta konfliktiherkkyydestä huoltovarmuuden rapautumiseen.”
”Toisaalta luonto ja elinvoimainen ympäristö tarjoavat välttämättömiä palveluja kuten vettä, ruokaa, raaka-aineita, terveyshyötyjä ja virkistystä, ja parantavat niin yhteiskuntien kuin yksilöiden resilienssiä. Samalla ne vahvistavat positiivista turvallisuutta.”
❗Muistutus: ”Ympäristön hyvän tilan, yhteisöjen hyvinvoinnin, yksilöiden terveyden ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien pitää olla yhtä keskeinen osa poliittista agendaa kuin turvallisuuskysymystenkin.”
3/7 Ympäristö sodankäynnin välineenä
Luonnontuhontarikokset: Kun Venäjän miehitysjoukot vuonna 2023 räjäyttivät Ukrainalta valtaamansa Kahovkan padon, Ukraina käynnisti tapahtumasta tutkinnan sota- ja luonnontuhontarikoksena.
Räjäytys nostatti myös keskustelun tahallisen laajamittaisen luonnontuhonnan sisällyttämisestä kansainvälisen rikostuomioistuimen alaisiin rikoksiin.
Sojamo: ”Vesi- ja energiainfrastruktuurin tuhoaminen aiheuttaa suoraan kärsimystä ihmisille ja uhkaa terveyttä ja hyvinvointia.”
➡️ Ympäristöön sekä vesi- ja energiainfrastruktuurin kohdistetut tuhot jäävät helposti akuutin inhimillisen hädän varjoon, vaikka ne samalla heikentävät tulevaisuuden elinolosuhteita ja lisäävät turvattomuutta.
Sojamo: ”Elinympäristön heikkeneminen voi toimia myös uusien konfliktien taustatekijänä. Esimerkiksi Syyriassa pitkäaikainen kuivuus oli yksi sodan taustatekijöistä.”
4/7 Kestävyysmurros parantaa sekä turvallisuutta että taloutta
🌍 Globaali näkökulma: Kotimaan turvallisuuteen vaikuttavat niin riippuvuus kansainvälisistä tuotantoketjuista, geopoliittiset jännitteet kuin koko maapallon laajuiset muutokset.
Sojamo: ”Ympäristökriiseistä johtuvia turvallisuusuhkia voidaan torjua tehokkaimmin edistämällä kestävyysmurrosta.”
Kestävyysmurros tarkoittaa yhteiskunnan toimintojen sovittamista luonnon kantokyvyn rajoihin. Siinä keskeistä on:
- ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen
- luonnon suojelu ja ennallistaminen
- energia- ja resurssitehokkuus
- kiertotalous
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Sojamo: ”Nykyisen talouskasvun mallin rinnalle tarvitaan uudenlaisia aineettoman kasvun muotoja. Yrityksiltä odotetaan siirtymistä tuotannon ja kulutuksen ympäristöjalanjäljen haittojen vähentämisestä kestävään kädenjälkeen eli aktiiviseen ympäristöongelmien ratkaisemiseen.”
➡️ Kestävyysmurros on visionäärisille edelläkävijöille kilpailuetu, joka:
- luo uutta liiketoimintaa
- auttaa hallitsemaan liiketoimintaan kohdistuvia riskejä
- takaa liiketoiminnan kestävyyden.
5/7 Pelastussuunnitelma koskee kaikkia 🛟
Suomen ympäristökeskus julkaisi keväällä politiikkasuositukset, joiden mukaan ympäristö ja luonto on tuotava entistä vahvemmin osaksi kokonaisturvallisuuden mallia ja toimintaa.
Sojamo: ”Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli perustuu ajatukseen, että turvallisuus rakentuu laajan verkoston yhteistyöllä, ei vain viranomaisvoimin.”
➡️ Luontokadon torjuntaan ja luonnon suojeluun suunnattava rahoitus ylläpitää elämän perusedellytyksiä. Myös puolustusinvestoinneissa pitäisi etsiä synergioita ympäristönsuojelun, luonnon ennallistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa.
Esimerkki: Ympäristöministeriön asettama työryhmä on selvittänyt elinympäristöjen ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisiä tavoitteita ja toimeenpanokeinoja.
Sojamo: ”Vihreän siirtymän investoinnit voidaan nähdä omavaraisuutta ja hiilineutraaliutta parantavina turvallisuusinvestointeina, mutta niidenkin luontovaikutukset pitää arvioida tarkkaan.”
➡️ Ekologisesti kestävä vihreä siirtymä edellyttää luontohaittojen nykyistä huolellisempaa välttämistä, yhtenäisempiä arviointimenetelmiä ja tehokkaampaa valtakunnallista ohjausta.
Esimerkki: Suomen ympäristökeskus peräänkuuluttaa tiukempaa otetta uusiutuvan energian maankäytön suunnitteluun. Kriittisten raaka-aineiden hallinnassa ja saannin varmistamisessa tulisi ensisijaisesti panostaa kiertotalouteen.
Sojamo suosittelee ympäristödatan ja turvallisuusviranomaisten tietojen systemaattista tarkastelua yhdessä. Näin ne tukisivat paremmin molempiin liittyvää päätöksentekoa.
6/7 Sojamon vinkit…
✅ … poliitikoille:
- Pitäkää kiinni ilmasto- ja luontopolitiikasta, joka pohjautuu tieteen osoittamiin ilmastojärjestelmän ja luonnon kantokyvyn rajoihin.
- Ottakaa ympäristö entistä vahvemmin osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia.
- Tukekaa kestävyysmurrosta turvallisuus-, talous- ja elinkeinopolitiikassa.
- Pitäkää Suomi aktiivisena kansainvälisenä ympäristötoimijana EU:ssa, arktisessa yhteistyössä ja YK:ssa.
✅ … kuntapäättäjille:
- Ottakaa ympäristön kestävyys kiinteäksi osaksi maankäytön, liikenteen, infrastruktuurin ja elinkeinorakenteen suunnittelua.
- Nostakaa luonnon tila, virkistysarvot ja pitkän aikavälin kestävyys lyhyen aikavälin taloudellisten hyötyjen rinnalle.
✅ … yritysjohtajille:
- Ottakaa ympäristöön liittyvät riskit, mahdollisuudet ja vaikutukset huomioon liiketoimintamallien strategisessa uudistamisessa.
- Skaalatkaa ympäristön kannalta kestävät ratkaisut koko toimialalle – näin luodaan uusia normeja koko markkinaan.
✅ … kansalaisille:
- Vaikuttakaa kulutusvalinnoilla, äänestämällä ja yhteisen toiminnan kautta.
- Suosikaa kiertotaloutta, kasvispainotteista ruokavaliota ja liikennemuotoja, joilla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki.
7/7 Ilmastokriisi on myös huoltovarmuuden uhkakuva
”Luonnon kestävyys on perusta sille, kuinka hyvin pystymme ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta”, Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen sanoo.
Muutoksen tuulia: Vielä nyt ”laajavaikutteiset luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit” ovat Huoltovarmuuskeskuksen uhkakuvaluettelon loppupäässä. Syykin on selvä: listaa laadittaessa Ukrainan sota oli päällimmäinen huoli ja turvallisuuskysymykset ykkösasia.
Tämänhetkinen linja perustuu valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätökseen, jonka uusi hallitus todennäköisesti päivittää ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Kuluneen kesän uutisvirta kuivuudesta, maastopaloista ja hirmuhelteistä on silloin vielä poliittisten päättäjien muistissa.
Myös Huoltovarmuuskeskus ajantasaistaa parhaillaan omaa strategiasuunnitelmaansa.
Känkänen: ”Ilmastonmuutoksen torjuminen ja muutokseen sopeutuminen on pitkäjänteistä työtä. Huoltovarmuuden varmistamisessa on kuitenkin ajateltava myös lähitulevaisuutta: miten kriisitilanteiden kielteiset vaikutukset minimoidaan ja varmistetaan, että yhteiskunnan perusasiat toimivat.”
➡️ ”Joudumme pohtimaan, millä todennäköisyydellä esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa nähtyjä tapahtumia on odotettavissa myös Suomessa – ja miten ja missä tärkeysjärjestyksessä eri uhkakuviin pitää varautua.”
Yhteisvastuulla: Suomi on Känkäsen mukaan edelläkävijä siinä, että turvallisuutta rakennetaan eri alojen yhteistyönä.
➡️ ”Euroopassa ajatellaan edelleen perinteisempään tapaan, esimerkiksi että poliisi hoitaa turvallisuuden ja armeija maanpuolustuksen.”
➡️ ”Meillä puhutaan kokonaisturvallisuuden toimintamallista, joka seuraa aikaansa eikä ole yksittäisten toimijoiden varassa tai ratkaistavissa. Esimerkiksi kriittisten alojen toimialat ja yritykset osallistuvat laajasti turvallisuuden ja huoltovarmuuden rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen.
”Tarvitaan jatkuvasti uusia näkökulmia arvioitavaksi ja testattavaksi. Ympäristö- ja luontonäkökulma niveltyy luontevasti suomalaiseen kokonaisturvallisuusajatteluun”, Känkänen korostaa.
Tämän sisällön mahdollistaa Suomen ympäristökeskus.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.