Vettä ja rasvaa hylkivät PFAS-pinnoitteet liukastavat paistinpannun, suojaavat lenkkeilijää sateelta ja tukahduttavat tulipalon. Ongelma on, että niissä käytettäviä kemikaaleja kertyy luontoon ja elimistöön. Kehitteillä on korvaavia aineita, mutta nekään eivät ole taikaluoti, yliopettaja Piia Leskinen Turun ammattikorkeakoulusta muistuttaa.
Kuka? Piia Leskinen toimii vesi- ja ympäristötekniikan yliopettajana Turun ammattikorkeakoulussa. Hänen työnsä liittyy erityisesti vesien- ja ympäristönsuojeluun, hulevesiin, vesistöjen kuormitukseen, ympäristömonitorointiin sekä kestävään vesihuoltoon.
Ympäristöministeriön ylijohtaja Veli-Matti Uskin mukaan PFAS-yhdisteiden terveyshaittojen kustannusten on arvioitu EU:ssa olevan vuosittain kymmeniä miljardeja euroja.
Terveysriskien mittaluokan arviointia vaikeuttaa se, että kemikaaleja on kaikkialla, niiden määrä lisääntyy koko ajan, eikä niiden kaikkia vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia tunneta.
”’Siten ei tunneta myöskään kaikkien PFAS-yhdisteiden saannin riskirajoja. Lisätutkimusta tarvitaan paljon”, Piia Leskinen toteaa.
1/6 Kemian menestystarina
PFAS-yhdisteitä löytyy esimerkiksi paistinpannuista, ulkoiluvaatteista, sammutusvaahdoista, hyönteismyrkyistä, lattiavahoista, elintarvikepakkausten pinnoituksista ja sadoista muista tuoteryhmistä.
- Tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Teflon ja Gore-Tex.
- PFAS-lyhenne tulee sanoista per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet.
- Erilaisia yhdisteitä on kymmeniä tuhansia, ja uusia kehitetään koko ajan.
Miten ne toimivat? Fluori muodostaa molekyyleihin tiukan ”lukon”. Siksi PFAS-yhdisteet ovat erittäin kestäviä.
PFAS-yhdisteillä on havaittu monia haittavaikutuksia ihmisille ja muulle elolliselle luonnolle. Ne ovat myrkyllisiä muun muassa maksalle ja munuaisille, altistavat eräille syöville ja mahdollisesti suolistosairauksille, häiritsevät lisääntymistä, kehitystä, immuunijärjestelmää ja kilpirauhasen toimintaa sekä vaikuttavat veren kolesterolitasoon.
- Terveyshaittojen tarkka arviointi on vaikeaa, koska ihmisiä ei voida altistaa isoille PFAS-pitoisuuksille ja seurata, mitä sitten tapahtuu.
Piia Leskinen: ”Eräissä ruotsalaisissa kunnissa tapahtui tahaton ’ihmiskoe”: niissä havahduttiin siihen, että juomavedessä oli ollut PFAS-yhdisteitä suurina pitoisuuksina vuosien ajan. Näissä kunnissa lasten rokotusvaste oli normaalia heikompi.”
2/6 Leviävät laajalle, hajoavat huonosti
Kemikaaleja päätyy pelloille ja muualle ympäristöön: niitä on muun muassa torjunta-aineissa, jätevesilietteissä ja rakennusmateriaaleissa. Myös lentokentät, paloharjoitusalueet, kaatopaikat ja jätteenkäsittely-yksiköt sekä armeijan alueet ovat usein saastuneita PFAS-yhdisteillä.
🧯PFAS-pitoiset sammutusvaahdot ovat valtava kemikaalilähde: suuren palonsammutuksen tai paloharjoituksen jäljiltä niitä voi valua ympäristöön kymmeniä kiloja.
PFAS-yhdisteiden hävittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi polttolaitoksen kuumuudessa niistä voi syntyä jopa entistä kestävämpiä yhdisteitä.
Piia Leskinen: ”Tästä tulee nimitys ’ikuisuuskemikaalit’. Yhdisteiden hajoaminen luonnossa kestää satoja vuosia. Niiden hajottaminen ei onnistu myöskään mikrobien avulla, koska mikrobit eivät pysty irrottamaan käyttöönsä fluorisidoksiin sitoutunutta energiaa.”
”Jotkut mikrobit pystyvät ’syömään’ jopa radioaktiivista jätettä – mutta eivät siis ikuisuuskemikaaleja.”
3/6 Mitä niille sitten voi tehdä?
Aktiivihiilen huokoinen rakenne sitoo PFAS-yhdisteitä. Turun ammattikorkeakoulu tutkii nyt niiden poistoa jätevedestä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla.
Piia Leskinen: ”Fossiilipohjaisen aktiivihiilen hiilijalanjälki on ongelma, joten testissä ovat biopohjaiset aktiivihiilet. Testaamme parhaillaan kookospähkinän kuorihakkeesta valmistettua biohiiltä. Aiemmissa tutkimuksissa puu- ja lietepohjaiset aktiivihiilet eivät olleet riittävän tehokkaita.”
➡️ Koeajot tehdään pilotointikontilla, jossa on kaksi rinnakkaista suodatusyksikköä. Näytteitä otetaan ennen ja jälkeen suodatuksen.
➡️ Koeajo jatkuu, kunnes hiilen teho heikkenee – tulos auttaa puhdistamoa investointipäätöksissä.
Piia Leskinen: ”Alustavien tutkimustemme mukaan aktiivihiili pidättää kyllä pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä, mutta jätevedenpuhdistamolla pitoisuudet ovat pieniä ja vesimäärät valtavan suuria.”
Lisäongelma: Prosessin loppuvaiheessa tehty käsittely ei vähennä jätevesilietteen PFAS-pitoisuuksia. Tehokkaampaa olisi puhdistaa jätevesiä suoraan siellä, missä pitoisuudet ovat suuria, kuten kaatopaikkavesistä.
Piia Leskinen: ”Laskelmiemme mukaan jopa puolet Turun jätevedenpuhdistamon PFAS-kuormasta tulee kaatopaikkavesistä. Kohdentamalla puhdistustoimet päästölähteisiin pystyisimme vaikuttamaan jätevesilietteen pitoisuuksiin.”
4/6 Tuontia ja käyttöä vaikea valvoa
Suomessa ei valmisteta PFAS-yhdisteitä, mutta niitä tuodaan sekä teollisuuden käyttöön että osana valmiita tuotteita. Yhdisteiden käyttömääristä ja käyttökohteista ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa tietoa. EU säätelee osaa näistä REACH-asetuksella ja direktiiveillä, mutta suurin osa ei ole sääntelyn piirissä.
Piia Leskinen: ”EU on nyt tiukentamassa rajoituksia. Tavoitteena on mahdollisimman laaja PFAS-kielto, jolla saataisiin terveys- ja ympäristöriskejä vähennettyä merkittävästi.”
- EU harkitsee parhaillaan kaikkien PFAS-yhdisteiden kieltämistä. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun koko kemikaaliryhmä kielletään kerralla, yleensä aineita kielletään yhdiste kerrallaan.
- Ongelmana on kuitenkin se, että PFAS-yhdisteitä käytetään valtavan laajasti teollisuudessa, ja on vaikeaa määrittää, missä käyttötarkoituksissa niiden korvaaminen on mahdollista ja missä ei.
- EU:n kemikaaliviraston asiantuntijapaneelit ovat yksimielisiä kiellon tarpeellisuudesta, mutta tällä hetkellä käydään keskustelua siitä, mitkä käyttötarkoitukset jätettäisiin kiellon ulkopuolelle.
5/6 Korvikkeita kehitteillä
Piia Leskinen: ”Olen optimistinen, että ikuisuuskemikaalien rajoittaminen onnistuu. Vuosien varrella on kielletty esimerkiksi DDT, otsonia tuhoavat ponnekaasut, myrkylliset PCB-yhdisteet, asbesti ja bensiinin lyijy. Vaihtoehtoja on tullut tilalle.”
PFAS-yhdisteiden kielto ja korvaaminen tulee kalliiksi. Leskinen huomauttaa, että EU:ssa tehtyjen laskelmien mukaan yhdisteiden käytön jatkaminen nykyiseen tapaan tulee vielä kalliimmaksi, kun lasketaan mukaan ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset ja aineiden puhdistamisesta aiheutuvat kulut.
Euroopassa ja myös Suomessa on runsaasti PFAS-yhdisteillä saastuneita kohteita, joiden puhdistaminen on hyvin vaikeaa ja kallista. Esimerkiksi Ruotsissa puhdistusta on meneillään useissa kohteissa, mutta Suomessa tässä ollaan vielä alussa.
Piia Leskinen: ”Olemme parhaillaan suunnittelemassa Turkuun rakennetta, jossa puhdistetaan PFAS-yhdisteitä lentokentältä tulevasta ojavedestä aktiivihiilisuodatuksen ja kasvipuhdistuksen avulla. Tavoitteena on löytää kustannustehokas tapa PFAS-yhdisteiden poistamiseen saastuneesta vedestä.”
6/6 Mitä seuraavaksi pitää tehdä?
Vastaajana ylijohtaja Veli-Matti Uski, joka toimii ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston päällikkönä.
1. Rajoituksia on laajennettava EU- ja kansallisella tasolla.
Uski: Kemikaalien sääntely edellyttää tasapainoa hyötyjen sekä ympäristön ja terveyden suojelun välillä. Riskitieto on usein puutteellista ja haitat voivat ilmetä viiveellä, kuten PFAS-yhdisteiden tapauksessa.
PFAS-yhdisteitä on jo rajoitettu Tukholman sopimuksella ja EU:n REACH-asetuksella, ja niiden käyttö on kielletty esimerkiksi palosammutusvaahdoissa. EU:ssa käsitellään laajaa rajoitusehdotusta, jonka tavoitteena on sallia käyttö vain välttämättömissä kohteissa, joille ei ole korvaavia vaihtoehtoja. Suomessa ei valmistella erillistä lainsäädäntöä, koska sääntely on EU-tasolla yhtenäistetty.
2. Kemikaaliturvallisuuden arviointi otettava mukaan julkisiin hankintoihin.
Uski: Julkiset hankinnat ovat keskeinen keino ohjata markkinoita kestävämpiin ratkaisuihin. Hankintalaki edellyttää ympäristönäkökohtien huomioimista.
Kemikaaliturvallisuutta on edistetty erityisesti Green Deal -sopimuksilla sekä kehittämällä hankintakriteerejä yhteistyössä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Näin on rajoitettu haitallisia aineita sisältäviä tuotteita esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Myös pohjoismaisen ympäristömerkin saaneiden tuotteiden hankintaa on lisätty turvallisempien vaihtoehtojen edistämiseksi.
3. Tutkimushankkeille turvattava riittävä rahoitus, tavoitteina tehokkaat puhdistusteknologiat ja paremmat korvaavat materiaalit.
Uski: Suomi tavoittelee T&K-menojen nostamista 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitusta kohdennetaan TKI-strategisten valintojen kautta, joiden yhtenä kokonaisuutena ovat ympäristökriisin ratkaisut ja sen osana uudet materiaaliratkaisut.
Puhdistusteknologioita kehitetään muun muassa ympäristöministeriön Ahti-ohjelman tuella. Vuoden 2025 rahoitushaussa tuettiin hankkeita, joissa kehitetään kustannustehokkaita menetelmiä PFAS-yhdisteiden poistamiseksi jätevedestä ja arvioidaan ratkaisujen laajennettavuutta.
4. Kemianteollisuuden pitää lähteä mukaan haittojen torjunnan ja tutkimuksen rahoitukseen.
Uski: Suomen T&K-rahoitustavoitteessa yksityisen sektorin rooli on keskeinen. Valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin BKT:stä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset nousevat 2,67 prosenttiosuuteen BKT:stä.
Kemianteollisuus on Suomessa keskeinen toimiala: se vastaa noin viidenneksestä teollisuuden tuotannosta ja viennistä, ja ala investoi vuosittain satoja miljoonia euroja tutkimukseen ja kehitykseen. Sen teknologinen kehitys on olennaista useiden toimialojen kestävyyssiirtymässä.
5. Arviointiin otettava mukaan kemikaalien elinkaari: miten minimoidaan ympäristö- ja terveyshaitat ja niiden kustannukset?
Uski: EU:ssa lainsäädäntötoimien vaikutuksia arvioidaan jo valmisteluvaiheessa. Tarkastelussa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä vaihtoehtojen saatavuus. PFAS-rajoitusten yhteydessä arvioidaan esimerkiksi siirtymäaikoja ja mahdollisia poikkeuksia eri toimialoille.
Olennaista on elinkaarinäkökulma: kustannuksia syntyy paitsi korvaavien ratkaisujen kehittämisestä myös siitä, jos haitallisten aineiden käyttöä ei rajoiteta. EU:n sosioekonomisten vaikutusten arviointikomitea (SEAC) arvioi, että PFAS-yhdisteiden terveyshaittojen kustannusten ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja, ja saastumistapaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä lisäkustannuksia.
Tämän sisällön mahdollistaa Turun AMK.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.