Samaan aikaan kun Suomi ja Ruotsi lähentyvät toisiaan taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti, ruotsalaiset ovat innostuneet myös suomalaisittain murretusta ruotsin kielestä.
”Muumiruotsin käyttö näkyy vientiyrityksissä jopa lisääntyneenä myyntinä”, professori Wilhelm Barner-Rasmussen Åbo Akademista sanoo.
Hänen mukaansa on aika ottaa kaikki hyöty irti naapurimaassa heränneestä Suomi-fanituksesta.
”Jo kouluruotsi auttaa suomalaisyrityksiä laajentamaan 5,6 miljoonan asukkaan kotimarkkinan viisinkertaiseksi yli 28 miljoonaan”, toimitusjohtaja Minna Uusitalo tiivistää.
🏆1/6 Suomi-aksentti on kielihierarkian kärkikolmikossa
Tutkimustulos 1. Ruotsin kielineuvoston parin vuoden takainen tutkimustulos hivelee meitä kielihäpeää potevia itänaapureita. Muminsvenska eli suomalaisittain murrettu ruotsi on noussut Ruotsin aksenttihierarkian kärkeen englantilaisen ja saksalaisen rinnalle.
Valtaosa ruotsalaisista tunnistaa aksentit helposti ja nopeasti. Aksentilla puhuvat naiset näyttävät saavan keskimäärin positiivisempia arvioita miehet, mutta tutkimus ei anna vastausta, miksi näin on.
Muminsvenska herättää kuulijoissa luotettavuuden ja uskottavuuden mielikuvia jopa enemmän kuin tutkimuksessa mukana olleet Ruotsin omat paikallismurteet. Tutkimukseen vastanneet kuvailivat suomalaista aksenttia esimerkiksi söpöksi ja kodikkaaksi.
❗Lisähuomio. Suhtautuminen kieleen heijastuu tutkimuksen mukaan myös asenteissa puhujaa, kieleen liittyvää maata ja/tai kulttuuria kohtaan.
Wilhelm Barner-Rasmussen: ”Vielä 1970–90-luvuilla suomiaksenttiin liittyi negatiivisia stereotypioita. Tämän vuosituhannen puolella imago-ongelma on hälvennyt. Eräälle suomenruotsia puhuvalle oli tutkimushaastatteluissa sanottu jopa niin, että kun puhut ruotsia tuolla tavalla, ethän sinä osaa valehdella.”
Kuka? Wilhelm Barner-Rasmussen on Åbo Akademin liiketaloustieteen professori. Hänen erikoisalojaan ovat kansainvälinen liiketoiminta ja viestintä sekä maiden rajat ylittävän osaamisen hallinta.
- Barner-Rasmussen aloitti tutkijanuransa kansainvälisten yritysten tiedonvälityksestä mutta päätyi nopeasti kielen merkityksen tutkimukseen.
🤝2/6 Englannilla kaupat, ruotsilla luottamus
Tutkimustulos 2. Åbo Akademin tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisyritysten Ruotsiin suuntautuvan viennin määrällä ja ruotsinkielisten työntekijöiden osuudella on positiivinen korrelaatio. Korrelaatio näkyy sekä suurissa että pienissä yrityksissä.
❗Näin siitä huolimatta, että kummassakin maassa tehdään yleisesti kauppaa englannin kielellä.
Barner-Rasmussen: ”Englanninkielisen pintakerroksen alla maailma on edelleen vahvasti monikielinen. Organisaatiossa puhuttu kieli muovaa epävirallisia verkostoja. Se esimerkiksi määrittää, kuka
- puhuu kenenkin kanssa,
- saa äänensä kuuluviin,
- etenee urallaan ja
- johtaa päätöksentekoa.”
”Kieli ja identiteetti ovat kaikille läheisiä asioita. Kun pystyy kommunikoimaan bisnespartnerin kielellä, pääsee kaupantekoa syvemmälle tasolle, millä on pitkäaikaisia vaikutuksia.”
Esimerkki: ”Pään lyöminen kielikattoon on ainoa aihe, joka on saanut aikuiset ihmiset itkemään tutkimushaastattelujeni yhteydessä. He murehtivat sitä, että eivät ole saaneet työtään hyvin hoidettua, eivät ole osanneet kysyä tai kuinka heitä ei ole kuunneltu.”
Sivustatukea: ”Sosiolingvistit ovat usein ihmetelleet, miksi me kauppatieteilijät aloimme vasta 1990-luvun lopulla vouhkaamaan tällaisesta. He kun ovat aina tienneet, että kieli vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Se sekä vie ihmisiä yhteen että erottaa heitä toisistaan.”
⚒️3/6 Pakkoruotsi hyötyruotsiksi
Suomessa ruotsin kielellä sen sijaa ei mene hyvin.
”Pakkoruotsi” on pysynyt vuodesta toiseen suomalaisen kielipoliittisen keskustelun lyömäaseena.
Ylioppilaskokeissa ruotsin kielen kirjoittaneiden osuus korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittaneista on pudonnut kymmenessä vuodessa 51,6 prosentista alle 43 prosenttiin.
➡️ Barner-Rasmussenin mielestä kansallinen kielellinen pääoma on huvennut alihyödynnetyksi strategiseksi resurssiksi sekä mikro- että makrotasolla:
”Samaan aikaan Pohjoismaiden ja etenkin Ruotsin merkitys Suomelle kasvaa koko ajan. Taloudellinen integraatio, yritysostot, työmarkkinat ja puolustusyhteistyö Nato-kumppanuuksineen ovat tuoneet maat entistä lähemmäksi toisiaan. Suomella on paljon annettavaa, ja me olemme mielenkiintoinen partneri.”
➡️ Tämä nostaa kielitaidon merkityksen uudelle tasolle.
“Kannattaa muistaa, että Ruotsi on isompi maa. Siellä ei tulla opettelemaan suomea, mutta valtaosalla suomalaisista on valmiit perustaidot käyttää maan omaa kieltä, jota ymmärretään muissakin Pohjoismaissa.”
➡️ Suunnan muuttamisella on kiire.
“Pakollisen ruotsin kielen poistaminen ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt koululaisten kiinnostusta muiden kielten opiskeluun. Kielellinen pääoma haihtuu nopeasti, mutta sen rakentaminen vie kauan aikaa.”
👂4/6 Tekoäly ei korvaa kielikorvaa
Tekoäly kääntää kieltä nopeasti ja antaa helposti vaikutelman, että se pystyy vaivatta ja väsymättä ylittämään kielimuurit.
Barner-Rasmussen: ”Tekoäly kuitenkin analysoi kieltä tilastollisesti. Se ei osaa käsitellä esimerkiksi työyhteisön sosiaalisia suhteita, ryhmätyön inhimillistä vuorovaikutusta, kehonkieltä, sarkasmia tai eettisesti vaikeita asioita.”
➡️ ”Kieli on enemmän kuin sanoja ja kielioppia. Se on vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja hienovaraisiin sosiaalisiin vihjeisiin. Viimeistään silloin, kun jokin on mennyt pahasti pieleen, tarvitaan ihmistä.”
Barner-Rasmussen on varovainen arvioidessaan kielitaidon rahallista merkitystä Suomelle.
”Vaikka meillä suhde ruotsin kieleen ei ole niin hyvällä tolalla kuin se voisi olla, olemme joka tapauksessa jo säästäneet ja voittaneet paljon sillä, että olemme käyttäneet muumiruotsiamme.”
👛 Karkea arvio: ”Jos edes joka kahdeskymmenes väärinkäsitys kansainvälisessä liiketoiminnassa on pystytty sen ansiosta välttämään tai korjaamaan aikaisessa vaiheessa, puhutaan todennäköisesti miljardeista euroista.”
📣5/6 Barner-Rasmussenin vinkit päättäjille
1️⃣ Kielitaitoiset työntekijät luovat huomattavaa arvoa organisaation yhteydenpitäjinä ja yhdistäjinä – mutta usein epävirallisesti ja huomaamatta. Muista tämä palkitessasi hyvistä suorituksista ja organisaatiomuutoksia tehdessäsi.
2️⃣ Englanti on kansainvälisissä yhteyksissä välttämätön. Muistakin kielistä saa kuitenkin hyötyä ja kilpailuetua. Vältä asettamasta kieliä vastakkain.
3️⃣ Suomi ja suomalaiset hyötyvät ruotsin kielen osaamisesta ruotsinkielisen kansanosan tarpeista ja intresseistä riippumatta. Pidä nämä asiat erillään. Se helpottaa asiapohjaista keskustelua kielipolitiikasta ja kieltenopetuksesta.
4️⃣ Suomen hupeneva kielipääoma on politiikan, talouden ja koulutuksen yhteinen haaste. Mikään taho ei sitä yksin ratkaise. Tue etenkin lasten innostusta kieliopintoihin ja kielten käyttöön – äidinkieli mukaan lukien.
5️⃣ Historiallinen yksikielisyyttä ja oikeakielisyyttä korostava kieli-ideologia elää vahvana suomalaisten mielissä. Se ei riitä nykypäivän tai huomisen työelämässä.
💪 6/6 ”Kotimarkkina viisinkertaiseksi”
”Jo kouluruotsi auttaa suomalaisyrityksiä laajentamaan 5,6 miljoonan asukkaan kotimarkkinan viisinkertaiseksi yli 28 miljoonaan”, toimitusjohtaja Minna Uusitalo tiivistää.
Kuka: Minna Uusitalo on myynyt ja markkinoinut 30 vuoden ajan suomalaista osaamista kaikkiin Pohjoismaihin – ensin Walkin pakkausmateriaaleja, sitten Prevexin lvi-tuotteita ja nykyisin luonnonkosmetiikkaa Rimita Green -perheyrityksessään Pietarsaaressa. Yhtiön tuotteille myönnetty Ruotsissa mm. kaksi Beauty Oscaria.
Nato & KAJ: Uusitalon mukaan Pohjoismaiden kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen yhteishenki elää uutta kukoistuskautta.
”Ääripäät ovat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja vöyriläisen KAJ-yhtyeen euroviisuhuuma. Molemmat ovat nostaneet pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden näkyvyyttä tavalla, jota ei millään mainosbudjetilla saisi aikaan.”
Jatkoa tuhatvuotiselle kauppahistorialle: Pohjoismaiden yhteinen historia alkoi jo viikinkiajalla ja tiivistyi vuonna 1397 Kalmarin unioniksi. 1600-luvulla Ruotsi nousi suurvallaksi, joka hallitsi suurta osaa Itämeren alueesta – Suomi mukaan lukien vuoteen 1809 asti.
Uusitalo: ”Ruotsalaisten näkökulmasta valtakunnassa on puhuttu vuosisatojen ajan suomea ja suomalaisittain murrettua ruotsia. Melkein vastaava tilanne on omaleimaisen skoonen murteen kanssa. Skoone kuului Tanskalle vuoteen 1658 saakka.”
🎉”Sympaattiselta kuulostava suomenruotsi avaa yllättävää kyllä portteja yhteisön sisälle kaikissa Pohjoismaissa. Kannattaa muistaa, että kansainvälinen liikeidea ja vientifirma voivat syntyä myös ammatillisen koulutuksen pohjalta, ja naapurimaista on hyvä vaihtoehto aloittaa.”
”Ruotsalaiset osaavat hyvää englantia, mutta siitä huolimatta arvostavat palvelua äidinkielellään. Englannin kieli tarkoittaa pohjoismaisessa kanssakäymisessä aina jäykempää ja ulkopuolisempaa vientineuvotteluasetelmaa. Tämän huomaa myös ministeritapaamisissa, kun Suomen edustajat eivät osaa ruotsia.”
Uusitalon käytännön toiveet:
➡️ puhekieli enemmän esiin jo perus- ja keskiasteella kaikkien kielten opetuksessa
➡️ lisää koululais- ja opiskelijavaihtoa pohjoismaiden välillä
➡️ tosielämän tietoiskuja ja kampanjoita nuorille kuinka ”jag gjorde det på svenska”
➡️ pakon sijaan kielenopiskeluun kannustavia kilpailuja tyyliin ”Vuoden muumiruotsin taitaja”
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.