Tekoälyn kauhukuvia pelkääville on tarjolla inhimillisempi vaihtoehto: hybridiäly. Sen päätavoitteena ovat tehokkaampien ja itsenäisempien koneiden sijaan osaavammat ihmiset.
”Suomen rahkeet eivät riitä kilpailemaan suurimpien tekoälymallien koosta, nopeudesta ja laskentatehosta. Ihmistä vahvistavat hybridiälyratkaisut voisivat olla Suomen kilpailuvaltti”, professori Sanna Järvelä Oulun yliopistosta sanoo.
Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) haluaa kääntää kansainvälisen tekoälypelin Suomen eduksi. Hän patistaa ensimmäiseksi suomalaisyrityksiä tekoälyistämään omaa tekemistään.
🥅 1/6 Hybridiäly uudistaa tekoälyn tavoitteet
Kuka: Sanna Järvelä on oppimisen ja koulutusteknologian professori Oulun yliopistossa. Hänen erikoisalaansa ovat oppimisen säätelytaitoihin, yhteisölliseen oppimiseen sekä tekoälyn koulutuskäyttöön liittyvä tutkimus.
Hän patistaa ihmistä ottamaan ohjat käsiinsä teknologiakehityksen pikajuoksussa.
”Tekoälyn ei pidä antaa ohjata ihmisen ajattelua liikaa eikä viedä vastuuta ihmiselle kuuluvasta ajattelusta. Vasta dataan perustuva tieto yhdessä ihmisen päätöksenteon kanssa edesauttavat opiskelijoiden, opettajien ja kaikkien oppijoiden osaamista ja asiantuntijuutta.”
Esimerkki: Kuvittele olevasi mukana Oulun yliopiston monitieteissä Leaf-tukimusinfrastruktuurissa. Oppimistilanne videoidaan. Tekoäly tulkitsee videolta käytöstäsi, mikroeleitäsi ja hienovaraisia liikkeitäsi. Analyysi paljastaa, mitä tunnet ja miten säätelet tunteitasi osallistuessasi ryhmätyöhön. Voit itse arvioida, miten hyvin analyysi vastaa toimintaasi.
”Ideana on yhdistää tekoälyn hahmontunnistus- ja tiedonkäsittelynopeus ihmisen omakohtaisen kokemuksen, joustavan ajattelun, tilannetajun ja arvojen kanssa”, Sanna Järvelä tiivistää.
💡2/6 Hoksauttaminen ajattelun ulkoistuksen tilalle
Tutkimustulos: Tuoreen johtajuusbarometrin mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että tekoälyn hyödyntäminen parantaa johtamisen laatua. Erityisesti naiset ja manuaalisen työn tekijät suhtautuvat epäilevästi tekoälyn mahdollisuuksiin.
Samaan aikaan 45 prosenttia vastaajista kuitenkin pitää tekoälyä asiana, joka eniten muuttaa johtamista seuraavan viiden vuoden aikana. Tekoäly ohitti barometrissä mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet (44 prosenttia), jotka olivat edellisessä tutkimuksessa listan kärjessä.
❗ Lisähuomio: 80 prosenttia suomalaisista toivoo tulevaisuuden johtamiselta enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistamista.
Johtajuusbarometrin perusteella hybridiälylle on kysyntää.
Järvelä: ”Nykyinen generatiivinen tekoäly tuottaa liian helposti tiedonhaun pikavastauksia. Ihminen lakkaa ajattelemasta itse eikä jaksa kyseenalaistaa koneen ehdotuksia. Riskinä on käyttäjien kognitiivinen laiskistuminen, ajattelun ulkoistaminen koneelle ja oppimistaitojen rapautuminen.”
”Tarvitaan hoksauttamista. Hybridiäly voi olla kumppani ja sparraaja, joka:
- hyödyntää tekoälyn luomat ideat ja mallit sekä yhdistää niihin ihmisen ainutlaatuista ja luovaa ajattelua, johon matemaattinen koodi ei yksin pysty;
- tarjoaa palautetta, oikea-aikaisia kysymyksiä, vaihtoehtoisia toimintamalleja ja auttaa huomaamaan heikkouksia tai tunnistamaan vahvuuksia;
- osallistuu käyttäjänsä kanssa jatkuvaan oppimis- ja päätöksentekoprosessiin.”
”Samalla oppija, työntekijä tai päättäjä tunnistaa itse ajattelunsa vahvuudet ja kehittämiskohteet.”
👛 3/6 Miljardien eurojen mahdollisuus
Järvelä: ”Hybridiäly ei välttämättä edellytä kokonaan uutta teknologiaa tai erillistä alustaa. Todennäköisempää on, että sen ominaisuuksia integroidaan nykyisiin järjestelmiin.”
➡️ ”Tämä tarjoaa myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuden sekä kehittää sovelluksia sisäisiin tarpeisiinsa että myytäviksi tuotteiksi, palveluiksi ja innovaatioiksi. Samalla yritykset voivat vahvistaa myös omaa osaamistaan.”
➡️ ”Ihmisten osaamisen kehittämisen tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Puhumme suomalaisittainkin miljardien eurojen mahdollisuudesta rakentaa liiketoimintaa ihmiskeskeisen tekoälyn hyödyntämisessä. Meillä on tarjolla kansainvälisesti tunnustettua alan huippututkimusta ja vahvaa teknologiaosaamista.”
🌎 Hurjimmat ennusteet povaavat, että digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistävät metaversumimarkkinat kasvavat lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisesti yli 45 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2035 niiden arvo olisi jo noin 6000 miljardia US-dollaria eli 40-kertainen nykyiseen noin 150 miljardiin verrattuna.
Hybridiälyä voi ajatella metaversumin osana, joka varmistaa, että ihmisen ja tekoälyn yhteistyö on sujuvaa.
Järvelä: ”Alan kansainväliset tutkimuskeskittymät ovat tällä hetkellä Suomen ohella Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa.
“Tutkimustulosten siirtäminen käytännön toimintaympäristöihin edellyttää eri alojen kuten konenäön, tietojenkäsittelytieteen, oppimistieteiden ja terveystieteiden yhteistyötä.” sanoo.
Esimerkkinä Järvelä mainitsee Oulun yliopiston Hybrid Intelligence -tutkimusohjelman. Sen ytimessä on data-asiantuntijoiden ja ihmistieteilijöiden ohella etiikan tutkimus, joka ohjaa tutkimuksen tavoitteita ja päätöksentekoa.
⚖️ 4/6 Etiikka ja tasa-arvo edellä eteenpäin
Järvelä: ”Tekoäly on yhä enemmän mukana elämässämme. Siksi sen eettisen ja vastuullisen käytön varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää teknologian kehittämisen rinnalla.”
➡️ ”Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisia ihmisen kyvykkyyksiä tekoälyn halutaan vahvistaa.”
”Toisaalta pitää pohtia, millaisiin tehtäviin sitä ei pidä päästää.”
Tekoälyn tuomiopäiväennusteiden sijaan Järvelä korostaa hybridiälyn mahdollisuuksia osaamisen demokratisoijana ja tasa-arvon lisääjänä.
”Huolestuttavien Pisa-tulosten aikana meillä on yhä suurempi huoli lasten ja nuorten oppimisesta sekä osaamisen jakaantumisesta yhteiskunnassa.”
📣 5/6 Järvelän vinkit päättäjille
1️⃣ Aseta ihminen tekoälykehityksen keskiöön.
Keskity automaation ja tehokkuuden lisäksi siihen, miten teknologia vahvistaa ihmisten ajattelua, oppimista, luovuutta, päätöksentekoa ja yhdenvertaisuutta.
2️⃣ Älä ulkoista ajattelua tekoälylle.
Vahvista ihmisen omaa harkintakykyä ja vastuuta päätöksenteosta. Hyödynnä tekoälyä sparraajana, joka haastaa, hoksauttaa ja auttaa löytämään uusia näkökulmia valmiiden vastausten sijaan.
3️⃣ Rakenna ihmiskeskeisestä tekoälystä Suomen kilpailuvaltti.
Edistä tutkimuksen, eri tieteenalojen sekä yritysten yhteistyötä. Näin löytyy laskentatehon sijaan ratkaisuja, jotka vahvistavat ihmisten osaamista työelämässä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
🏆 6/6 Timo Harakka haluaa kääntää tekoälypelin Suomen eduksi
Hybridiäly palauttaa kansanedustaja Timo Harakalle (sd.) mieleen vuosia sitten tutuksi tulleen käsitteen tukiäly.
”Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) esittämä tukiäly-termi korostaa ihmisen ja algoritmin välistä yhteispeliä. Pelkkä ’supergooglaaminen’ tai tyytyminen generatiivisiin kielimalleihin on vain pintapuolinen tapa hyödyntää tekoälyä”, Harakka sanoo.
➡️ ”Tekoäly ei ole mikään ulkoa annettu möhkäle. Se on joustava, monimuotoinen ja muuntuvainen algoritminen elementti, jota kannattaa hyödyntää monella tavalla.”
Kuka: Timo Harakka pohtii eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana ja kvanttiyhtiö IQM:n neuvonantajana työkseen Suomen ja Euroopan mahdollisuuksia kilpakentillä, joita hallitsevat amerikkalaiset ja kiinalaiset tekoälyjätit.
❗Entinen liikenne- ja viestintäministeri pitää näitä menestymismahdollisuuksia hyvinä sekä ohjelmisto- että laitepuolella.
”Ensin pitää saada suomalainen yrityskenttä tekoälyistämään omaa tekemistään. Tämä koskee sekä tekoälyratkaisuja kehittäviä että niitä soveltavia yrityksiä. Se miten Suomi pärjää on kiinni siitä, minkä verran ja kuinka fiksusti kummatkin asiansa hoitavat.”
Harakka: ”Euroopassa on hyvä pohja ja omia vaihtoehtoja niin mobiili-, viestintä- ja sähköpostipalvelujen kuin some- ja pilvipalvelujen tai vaikkapa tiedostonhallinta- ja tekoälyohjelmistopuolella. Suomalaiset yritykset ovat hyvissä asemissa yhteisen Eurostack-hankkeen kaikilla tasoilla.”
Haaste: Pitää saada palikat toimimaan sujuvasti yhdessä. ”Käyttäjien pitää löytää haluamansa työkalut yhdestä paikasta Microsoft 365:n tapaan.”
”Suomi käyttää pelkästään Microsoftin lisensseihin noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Onhan jo se aikamoinen taloudellinen kannuste, jos vastaava summa voitaisiin käyttää kotimaisiin ja eurooppalaisiin hankintoihin.”
⏩ Harakan eväät eteenpäin:
1️⃣ Yritysten oma data tekoälykäyttöön
Yritysten tulisi kehittää ja kouluttaa omaa toimintaa tukeva tekoälykerros, joka hyödyntää mahdollisimman paljon yrityksen omistamaa dataa.
”Tekoälymallin ei tarvitse ratkoa kaikkia maailman ongelmia. Pienemmälläkin omalla aineistolla saa yritykselle tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Myös laskentaa on silloin mahdollista hoitaa itsenäisesti lähellä datan lähdettä. Tämä parantaa tietoturvaa.”
2️⃣ Palvelujen parantaminen tärkeämpää kuin säästöt
Kaiken lähtökohtana pitää olla paremmat, tasaveroisemmat ja saavutettavammat palvelut.
”Julkisten palvelujen kehittämisessä tekoälystäkin on puhuttu lähinnä vain säästötoimena. Nyt pitää päinvastoin keskittyä muotoilemaan tekoälyn avulla niin hienoja palveluita, että nykyinen mielikuvituksemme ei siihen edes riitä.”
”Tuskin kukaan osasi 1970–80-luvuilla veroilmoitusten kanssa tuskaillessaan kuvitella, että joskus sen jättäminen käy parhaimmillaan muutamalla klikkauksella.”
3️⃣ Ihmiset opetettava algoritmien kesyttäjiksi
Harakka: ”Joskus tulevaisuudessa varmaan ihmetellään, miksi juuri tämän teknologiamurroksen aikana Suomessa päätettiin lakkauttaa aikuiskoulutustuki.”
”Juuri nyt tarvitaan muuntokoulutusta, täydennyskoulutusta ja osaamisen päivittämistä sekä työelämässä oleville että sinne tulevillekin, jotta heillä on kykyjä algoritmien kesyttämiseen.”
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.