Antibioottiresistenssi on ”hiipivä pandemia” – siihen voi kuolla tulevaisuudessa enemmän ihmisiä kuin syöpään

Antibioottien holtiton käyttö on globaali ongelma, johon on välttämätöntä puuttua etenkin maataloudessa. Mikrobiologian professori Marko Virta kertoo, miten antibioottien tarpeetonta käyttöä on mahdollista vähentää. VAPAA LUKUOIKEUS

Marko Virta Helsingin yliopisto
"Antibioottiresistenssin aiheuttamien kuolemantapausten määrän on ennustettu ylittävän syöpäkuolemien määrän vuoteen 2050 mennessä", kirjoittaa Marko Virta Helsingin yliopistosta.

Käynnissä oleva koronapandemia on osoittanut, että tartuntataudit eivät ole vain asia menneisyydestä. Päinvastoin, tartuntataudit voivat aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia kriisejä, joilla on merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. 

Antibioottiresistenssin aiheuttama ongelma on erilainen, hiipivä pandemia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ongelma olisi otettava vähemmän vakavasti kuin äkillisiä kriisejä. 

Antibioottiresistenssin aiheuttamien kuolemantapausten määrän on ennustettu ylittävän syöpäkuolemien määrän vuoteen 2050 mennessä. Antibioottiresistenssi syventää myös globaalia köyhyyttä ja heikentää olennaisesti kestävän ruoantuotannon edellytyksiä. Kaiken lisäksi taloudelliset vaikutukset ovat valtavat.

Hiipivä pandemia täytyy siis ottaa tosissaan, mutta miten?

Mistä antibioottiresistenssissä on kyse – lyhyt selitys maallikolle

Antibioottiresistenssi on hyvä esimerkki evoluutiosta. Antibioottien käyttö luo valintapaineen, minkä seurauksena käytetylle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit pysyvät hengissä tai jakaantuvat. Antibiootille herkät bakteerit kuolevat pois tai niiden osuus populaatiossa pienenee, kun resistentit bakteerit jakaantuvat. 

Evoluutiossa antibioottiresistenssi voi kehittyä bakteerin perimän muuntuessa tai siten, että bakteeri saa ulkopuolelta geenin, joka tuottaa antibioottiresistenssin. Antibioottiresistenssin evoluution kannalta keskeisiä ovat siis valintapaine ja geenien siirtyminen bakteerilta toiselle.

Ihmisen toiminta vaikuttaa luultavasti molempiin prosesseihin, mutta erityisesti valintapaineeseen vaikuttavia toimia on helppo nimetä. Yksi tärkeimmistä on antibioottien käyttö. 

Olennaista on, että evoluution kannalta tarpeellinen käyttö ja väärinkäyttö eivät eroa toisistaan: kaikenlainen antibioottien käyttö saa aina aikaan valintapaineen. Sen vuoksi olennaista on pyrkiä ehkäisemään tarpeetonta käyttöä, jotta tarpeelliselle käytölle jäisi mahdollisuus. 

Muussa tapauksessa antibiootit tehoavat yhä heikommin tiettyihin bakteereihin. Syntyy bakteerien resistenssi uusille antibiooteille.  

Antibioottien käyttö on hyvin erilaista eri maissa, mutta ongelma on globaali

Antibiootit mullistivat lääketieteen ja samalla arkisen elämämme toisen maailmansodan jälkeen penisilliinin massatuotannon seurauksena. Penisiliini oli ensimmäinen laajasti käytetty antibiootti. 

Massatuotannon aloittamisen myötä haava sormessa tai lapsen yskä eivät enää tarkoittaneetkaan kuolemanriskiä. Matkustaminen kaukaisiin maihin tuli turvalliseksi. Myös elinsiirrot ja tehokkaat syöpähoidot kehittyivät kun rinnalleen saatiin antibioottihoito. Synnytyskin oli paljon turvallisempaa. 

Antibioottien teho tauteja aiheuttavia bakteereja kohtaan on kuitenkin vähentynyt, eli ongelmaksi on muodostunut antibioottiresistenssi. Taustalla on antibioottien holtiton käyttö ja sen myötä heikentynyt teho. 

Miten holtiton käyttö ilmenee?

Antibiooteilla voidaan lyhyellä aikavälillä korvata hygienian ja sanitaation puutteita yhteiskunnallisissa toiminnoissa, kuten terveydenhuollossa ja tuotantoeläinten kasvatuksessa. 

Antibiootit tarjoavat houkuttelevan keinon esimerkiksi maataloustuotannon tehostamiselle lyhyellä aikavälillä. Määrällisesti antibioottien käyttö tuotantoeläimillä ylittää ihmiskäytön määrän monissa isoissa maissa, esimerkiksi Kiinassa. Antibiootteja lisätään usein tuotantoeläinten ravintoon infektioita ennaltaehkäisevänä toimepiteenä. 

Globaalit seuraukset ovat rajut ja kokonaisvaltaiset. 

Tuotantoeläinten tapauksessa antibiootit päätyvät monesti suoraan ympäristöön esimerkiksi kalankasvatuksen tai hyvin vähäisen käsittelyn jälkeen, kuten lannan levityksen yhteydessä. Lantaa käytetään yleisesti peltojen lannoitukseen, mikä johtaa mikrobilääkeresistenssin yleistymiseen erityisesti alueilla, joissa eläinten kasvatuksessa käytetään paljon mikrobilääkkeitä. 

Tuotantoeläinten lisäksi Suomen kaltaisissa maissa antibioottien käyttö lemmikkieläimillä on ollut kasvussa ja siihen pitäisi kiinnittää jatkossa huomiota. Lemmikit kun ovat hyvin läheisessä kontaktissa omistajiensa kanssa ja jakavat siten paljolti samat bakteerit. 

Miten holtitonta käyttöä on mahdollista vähentää?

Antibioottien holtiton käyttö on ennen kaikkea globaali ongelma. Monessa maassa ollaan varsin tietoisia mitä pitäisi tehdä toisin ja EU:n edelläkävijän roolia ovat seuranneet muun muassa Japani sekä Kanada ja vähitellen myös Yhdysvallat. 

Tarvittavien toimenpiteiden joukko on laaja.

Yleistä valveutuneisuutta liikakäytöstä tulisi  lisätä, parantaa sanitaatiojärjestelmiä, vähentää antibioottien käyttöä varsinkin eläimillä, luoda globaali seurantajärjestelmä antibioottiresistenssille, parantaa diagnostiikkaa, tehostaa rokotekehitystä sekä lisätä infektiosairauksien resurssien hoitoa. 

Osa toimenpiteistä liittyy laajemmin yhteiskunnallisten olojen parantamiseen. Esimerkiksi korruption vähentäminen helpottaa myös antibioottiresistenssiongelmaa. Globaalisti eri maiden antibioottiresistenssitilanteen ja korruptioindeksin välillä on nimittäin yhteys. Suurempi korruptio yhteiskunnassa tuottaa myös vaikean antibioottiresistenssitilanteen. 

Tärkeintä kuitenkin on, että antibioottien käyttöä niin eläimillä kuin ihmisillä tulisi ohjata todellinen tarve, joka pitäisi tarkasti punnita infektion hoidon kannalta huomioiden globaalisti kasvava resistenssiriski. Nyt eri maiden välillä on huomattavia eroja sen mukaan miten holtittomasti antibiootteja käytetään. 

Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat monessa mielessä esimerkillisiä antibiottiresistenssin torjunnassa. Täällä antibiootit ovat reseptilääkkeitä. Lääkärit ja eläinlääkärit ovat valveutuneita eivätkä määrää niitä turhaan. Lääkkeiden määrääminen ei tuo heille lisätuloja. 

Maailmanlaajuisesti tilanne on paljon huonompi ja pitää muistaa, että maantieteellinen sijainti ei ole merkittävä tekijä mikrobilääkeresistenssin leviämisessä, koska ihmiset ja elintarvikkeet liikkuvat tehokkaasti matkustuksen ja globaalin ruokateollisuuden välityksellä mihin tahansa maapallolla.

Suomen tulisi ottaa johtava asema antibioottiresistenssin globaalissa torjunnassa. Meillä on osaamista ja näyttöä ongelman hallinnasta. Aktiivisuus parantaisi suomalaisen yhteiskunnan bioturvallisuutta, koska antibioottiresistenssi ei tunne rajoja. 

Tarve monitieteiselle tutkimukselle on suuri  antibioottiresistenssin leviämisen mekanismien ja dynamiikan ymmärtämiseksi. Mikrobievoluution ja mikrobiekologian parempi ymmärtäminen on keskeistä ja sama pätee myös ihmisen toimien vaikutusten ymmärtämiseen. Pelkkä luonnontieteellinen tutkimus ei ole riittävää, koska juuri ihmisen toiminta on aiheuttanut antibioottiresistenssiongelman.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Tutkittutieto.fi

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti