Tämä artikkeli on alun perin julkaistu päättäjäkirjeenä
Tämä on uusi MustRead Akatemia -teemakirje, joka tuo tutkittua tietoa suoraan suomalaisille päättäjille.
Elämyksissä on kasvuvoimaa: esimerkiksi Suomen palveluviennistä matkailu kattaa jo 14 prosenttia.
”Tulevaisuudessa yritysten rooli on yhä enemmän toimia mentoreina ja valmentajina. Palvelusta tulee prosessi, jossa asiakas kehittyy tai oppii uutta”, Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntija Mika Kylänen tiivistää.
TEM:n johtavan asiantuntijan Sanna Kyyrän mielestä elämystalouden opit voisivat vauhdittaa koko Suomen talouskehitystä.
Kuka? Mika Kylänen työskentelee lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän toimii uuden Elämystalouden ylemmän tutkinto-ohjelman tutkintovastaavana.
1/6 Mitä elämystalous on?
Festivaaleja, matkailua ja konsertteja – mutta se löytyy myös arjesta: parturissa, hotellin vastaanotossa, suutarilla, skeittikaupassa, terveyskeskuksessa.
- Elämystalous ei ole ilotulitusta, vaan tapa tuottaa arvoa ihmisten arkeen.
Esimerkki: Mitä voimme tietää ihmisestä, joka kävelee liikkeeseen?
- Onko hän kiireinen vai rentoutunut, ostoksilla vai pelkästään katselemassa?
➡️ Asiakaspalveluosaajan pitäisi nopeasti tulkita nämä signaalit oikein.
➡️ Hyvä palvelu ei tyrkytä vaan tarjoaa, tunnistaa tilanteen.
TAMK:n asiantuntija Mika Kylänen puhuu ihmisen kokoisista elämyksistä:
”Ne ovat kokemuksia, jotka tekevät arjesta hieman sujuvampaa, merkityksellisempää tai mielekkäämpää. Yhteistä niille on vuorovaikutus ja yhteinen kokemus.”
2/6 Kilpailu ajasta ja huomiosta
Lähtökohta: Nykyisessä palvelutarjonnassa ei kilpailla vain rahasta vaan ajasta ja huomiosta. Asiakkaalla on rajallinen määrä molempia.
Mika Kylänen: ”Hyvän palvelun ei tarvitse olla pelkkää ajansäästöä, vaan ajan muuttamista arvokkaaksi.”
Elämystalouden aineksia löytyy kaikkialta: peleistä ja tapahtumista, taiteesta ja kulttuurista, julkaisutoiminnasta, designista, teknologiasta, urheilusta, ravintoloista ja kahviloista, terveydenhuollosta sekä matkailusta ja majoituksesta – ja kymmenistä muista.
3/6 Elämystalouden ytimessä on arjen rikastaminen
Esimerkkejä:
- Opastettu vaellus ➡️ luontosuhteen muutos
- Vierailu historiallisessa paikassa ➡️ kulttuurinen oivallus
- Kokkauskurssi ➡️ uusia ruokailutottumuksia
- Suljettu tehdas avaa ovensa uudelleen historiaa kunnioittavana kulttuuritilana ja elämysten ja yhteiskuntavastuun areenana.
- Entä jos meikkivoiteen ympärille rakentuu sosiaalisen median vahvistama ja viraali-ilmiöiden kyllästämä käyttäjäyhteisö, jossa arvoa muodostuu monikanavaisesti?
Huomaa: Muutos voi olla pienikin – se voi silti jäädä pysyväksi osaksi ihmisen identiteettiä ja muistoja.
4/6 Elämystalous on merkittävä osa kansantaloutta
Tunnuslukuja:
- kokonaisliikevaihto noin 36 miljardia euroa
- Matkailu ja ravitsemus, henkilöliikenne sekä kulttuuri, urheilu- ja virkistyspalvelut 22, tapahtumateollisuus 2,8, luovat palvelut 3,5, monistettavat sisällöt (esim. pelit) 7,7 miljardia euroa.
- Matkailu on tärkeimpiä vientialoja. Matkailun osuus palvelujen viennistä oli 14 prosenttia vuonna 2024.
- Elämystalouden työllisyysvaikutus on noin 156 000 henkeä.
- TEM:n selvityksen mukaan luovilla aloilla toimivia yli 50 000 euron liikevaihdon yrityksiä on noin 12 000.
Tarkennus: Alojen välillä on isoja eroja:
➡️ Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen tuottavuus, jalostusarvo ja arvonlisäys laahaavat esimerkiksi peli- ja kustannusalan jäljessä.
Mistä erot johtuvat? Taustalla on eri alojen digitalisaatioaste, osaamisintensiivisyys, työvoimavaltaisuus, investointikustannukset sekä arvoketjupalapelit.
Siis mitkä? Arvoketjupalapeli tarkoittaa yrityksen kaikkien toimintojen sovittamista yhteen: kun asiakkaan ja palveluntarjoajan roolit muuttuvat, asiakas ei ole vain passiivinen kuluttaja vaan kanssatuottaja.
5/6 Ei elämyksiä, kiitos!
Elämystaloudessa tärkeintä ei ole elämyksen määrä vaan sen sopiva kohdentaminen. Asiakas voi haluta vain renkaat auton alle tai rauhallisen ravintolaillallisen ilman maalailevia reseptiselostuksia.
➡️ Sama ihminen voi lomalla keskustella mielellään taksikuskin kanssa ja työpäivän keskellä arvostaa hiljaisuutta.
➡️ Kiireessä vähäkin voi riittää: pari ystävällistä sanaa asiakkaalle.
Olennaiset kysymykset:
Yrittäjän on kysyttävä: missä liiketoiminnassa haluamme olla mukana?
Työntekijän on kysyttävä: millaisessa organisaatiossa haluan työskennellä?
Hyvät kohtaamiset parantavat elämänlaatua tiskin molemmilla puolilla. Parhaat asiakaskokemukset syntyvät usein erilaisten vahvuuksien yhdistämisestä.
6/6 Mitä Suomen pitää tehdä paremmin?
Uusi vaihe jo alkanut: Yhdysvaltalainen elämystalouden asiantuntija ja kehittäjä Joe Pine tähyää elämystalouden tuolle puolen. Uusi aikakausi on muutostalous. Se tarkoittaa, että:
- parhaimmillaan kokemus muuttaa asiakasta esimerkiksi osaamisen, hyvinvoinnin tai identiteetin tasolla
- pohjalla on inhimillinen perustarve: kehittymisen ja uusien oivallusten kaipuu.
Lopputulos: Elämyksistä tulee yhä kiinteämpi osa kaikkea liiketoimintaa.
Mika Kylänen: ”Tulevaisuudessa korostuvat monialaista osaamista yhdistämällä rakennettavat immersiiviset kokemusmaailmat, hyperpersonointi, merkityksellisyys ja muutosvoimaisuus.”
Kolme vinkkiä päättäjille:
1. Vauhdita ja mahdollista rohkeita avauksia elämystalouteen niin kotimaan kuin vientimarkkinoilla! Elämystalous vaatii ”Business as Unusual” -työotetta. Miten elämystalouden innovaatioseteli aktivoisi yrityksiä elämyskehitykseen?
2. Laita tilastointi kuntoon toimialojen määrittämisessä, jotta saadaan kattava kuva elämystalouden eri aloista, kokonaispotentiaalista ja tunnusluvuista.
3. Tunnista alojen erityispiirteet, yhteistyönäkymät sekä alueelliset erot. Rahoita ja kannusta monialaista osaamista ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Kommentti: Elämystaloudesta löytyy oppeja muillekin aloille
Matkailu- ja luovat alat ovat edelläkävijöitä elämystalouteen perustuvan liiketoiminnan omaksumisessa. Elämystalouden ajatusmallia arvonlisäyksestä tulisi hyödyntää laajemminkin Suomen talouskehityksen vauhdittajana.
Elämystalouden määrittely elinkeinona on haastavaa, koska elämyksiä mahdollistavia toimialoja ei ole mahdollista yksiselitteisesti luokitella toimialaluokkiin. Kuten Kylänen toteaakin, elämyksiä voidaan mahdollistaa toimialasta riippumatta.
Elämystalouden toimialat kuuluvat palvelualoihin. Näkemykseni on, että palvelualoista ja niiden roolista Suomen taloudessa, työllisyydessä, yhteiskunnallisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa pitäisi keskustella enemmän. Tämä koskee myös ministeriöitä ja poliittista päätöksentekoa.
Suomen talous on viime vuosikymmeninä palveluvaltaistunut. Vuonna 2024 palvelujen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli noin 70 prosenttia. Vuosien 1975–2024 välillä yksityisten palvelujen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noussut 35 prosentista yli 50 prosenttiin.
Palvelualoilla on merkitystä myös Suomen viennin kehittymiselle. Esimerkiksi matkailu on Suomen palveluviennin kolmanneksi suurin erä, 14 prosenttia Suomen palveluviennistä tulee matkailusta.
Elämystaloudesta käytävässä keskustelussa minua häiritsee, että usein asiaa tarkastellaan ainoastaan asiakkaan näkökulmasta; asiakkaalle tulee tarjota mahdollisuus muutokseen. Vähemmän puhutaan siitä, että elämysten mahdollistaminen on taloudellista toimintaa, joka edellyttää palveluntarjoajalta osaamista jalostusarvon kasvattamiseen.
Ehkä Suomessa kannattaisi tavoitella elämysten mahdollistamisen sijaan kunnianhimoisemmin kirjoittajienkin esille nostamaa muutostalouden liiketoimintalogiikkaa. Muutostaloudessa siirtymä olisi näkemykseni mukaan asiakkaan, ja miksei myös palveluntuottajan, jonkinlaisesta ”itsekeskeisyydestä” parhaimmillaan kohti yhteiskunta- ja yhteisökeskeisyyttä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa liiketoiminnan uudistumista. Huolestuttavaa onkin, että esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisaloilla harjoitetaan moneen muuhun alaan verrattuna huomattavasti vähemmän t&k-toimintaa. Mielenkiintoista on kuitenkin, että näiden alojen liikevaihtoennusteet eivät ole merkittävästi verrokkeja huonommat.
Itseäni pohdituttaa, mihin majoitus- ja ravitsemisalat – ja elämystalouden alat yleensäkin – pystyisivätkään, jos ne investoisivat t&k-toimintaan nykyistä vahvemmin. Luovien alojen kohdalla asiaa pyritään jo edistämään Business Finlandin luovien alojen t&k-rahoitushaulla (haku auki 24.9.2026 asti).
Sanna Kyyrä
johtava asiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen AMK.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.