Työllisyyden heikentymiseen on Suomessa perinteisesti tarjottu lääkkeeksi kilpailukyvyn parantamista. Onko tämä kuitenkaan nyt oikea lääke, kun palkat ovat jo vuosia nousseet kilpailijamaita vähemmän ja kilpailukyky parantunut?

Perintöverosta virisi kiihkeä keskustelu, kun RKP sai kirjattua hallitusohjelmaan selvityksen veron poistamisesta.

Nykyisessä perintöverossa on kiistatta puutteita. Perintöverotuksen käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin mutkia, joiden vuoksi ehdotettujen muutosten vaikutukset voivat yllättää. Verosta luopuminen voisikin olla useimmille veronkorotus.

Onko julkisen talouden velkakierteen pysäyttäminen tällä vaalikaudella mahdollista vai toimiiko talouskuri itseään vastaan tappamalla talouden kasvun?

Mikä on kustannus sopeutustoimien lykkäämisestä?

Yhdysvallat maksaa kymmeniä miljardeja dollareita houkutellakseen maahan mikropiirien ja ympäristöteknologian tuotantoa.
Voiko Suomen ja Euroopan teollisuus pärjätä ilman vastaavia tukiohjelmia?

Hallituksen muodostamista nyt johtava kokoomus lupasi ennen vaaleja paitsi tasapainottaa julkista taloutta myös keventää verotusta siten, että työllä ansaitusta eurosta jää aina vähintään puolet käteen.
Voisiko verojen lasku maksaa itsensä jopa täysin takaisin, vai onko tämä Yhdysvaltain entisen presidentin George H. W. Bushin sanoin voodoo-taloutta?

Keskimääräinen ruotsalainen työntekijä tuotti vuonna 2021 tunnissa noin 20 prosenttia enemmän tavaroita ja palveluita kuin suomalainen. Tanskalaiset ovat vielä tuottavampia, ja saksalaisetkin saavat tuotettua 10 prosenttia enemmän kuin suomalaiset.

Naapurimaihin verrattuna nostettavaa kieltämättä riittää. Mutta mikä on niiden salaisuus, ja miten Suomi voi kuroa eroa umpeen?

Avointen työpaikkojen määrä nousi viime vuonna uusiin huippulukemiin, vaikka kortistossa oli yhä reippaasti yli 200 000 työtöntä.  Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä etsitään selitystä Suomen kohtaanto-ongelmalle. Kirjeessä nostetaan esiin muutamia selvityksen havaintoja ja ratkaisuja.