Vuonna 2023 vain 39,1 % suomalaisista 25–34-vuotiaista oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Osuus on kasvanut vain prosenttiyksikön verran kymmenessä vuodessa.

Samaan aikaan muiden OECD-maiden koulutustaso on noussut selvästi nopeammin. Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen.

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma asetti tavoitteeksi nostaa nuorten korkeakoulutusaste lähelle 50 prosenttia.

Miltä tilanne näyttää nyt, kun hallitustaival on puolivälissä?

Vaalikampanjan aikana kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi, että mikäli hänestä tulee pääministeri, koulutus on hallituksen erityissuojeluksessa.
Nyt hallitusohjelma on valmis. Miltä sen peruskoulua koskevat koulutuspoliittiset linjaukset näyttävät?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on aloittanut hallitusneuvottelut kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.
Miltä näiden puolueiden muodostaman hallituksen opetus- ja koulutuspolitiikka voisi näyttää puolueohjelmien perusteella?
Entä mitä kolmea asiaa koulutuksen ja opetuksen tutkija, Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen toivoo tulevalta hallitukselta?

Suomi on jäämässä jälkeen koulutuskisassa. Korkeakoulutettujen osuus on verrokkimaissa noussut selvästi nopeammin kuin Suomessa. Nuoret pitäisi saada nopeammin toisen asteen oppilaitoksista korkeakouluihin, mutta miten? Onko todistusvalintauudistus lunastanut siihen asetetut odotukset vai onko se johtanut vain nuorten uupumiseen?

Suomen talouskasvu oli 2010-luvulla hitainta sataan vuoteen, toteaa Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa. Syy tähän on hidas tuottavuuden kasvu.  Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kertoo, miten tilanne pitäisi korjata.
Suomen Akatemiaa uhkaa jopa 100 miljoonan euron leikkaus vuonna 2023, varoittaa Tieteentekijöiden liiton Johanna Moisio. Parlamentaarisen tki-työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) kertoo, miten Akatemian rahoitus pelastetaan ja t&k-investoinnit saadaan nousuun.
Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski analysoi, millainen toimintaympäristö Suomi on globaalille digitaalisten palveluiden kasvuyritykselle ja miten sitä voitaisiin kehittää.

Suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enemmän jatkuvaa oppimista eli työelämätaitojen jatkuvaa päivittämistä päivätyön ohessa. Professori Anu Kajamaan mukaan jatkuva oppiminen edellyttää koko tiimin osallistumista, ABB:n Ismo Laukkanen toivoo enemmän yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja Rovion Heini Kaihu kertoo, millä keinoin Rovio huolehtii työntekijöidensä osaamisesta.  Opetusministeriön Anita Lehikoinen on huolissaan ennen muuta siitä, että ne suomalaiset jotka eniten tarvitsisivat uutta oppimista, eivät sitä saa.

Suomessa ei ole perinteisesti ymmärretty panostaa tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen, vaan on ajateltu että ideat myyvät itsensä. Nyt tilanne on muuttumassa. Sarjayrittäjä Kim Väisänen, Auntie-palvelun perustanut Mervi Lamminen, Aalto-yliopiston professori Otto Toivanen sekä Oulun yliopiston professori Satu Nätti kertovat, miksi kaupallistamisessa on tähän mennessä pärjätty huonosti ja miten asiat pitäisi korjata.

Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin segregoituneet: vain 9,3 prosenttia palkan­saajista työskentelee niin sanotuilla tasa-aloilla eli aloilla, joilla on tasa­puolisesti (40–60 prosenttia) naisia ja miehiä. Segregoituminen alkaa jo opiskeluvaiheessa. Mitä segregoitumisesta seuraa ja mitä sille voitaisiin tehdä?

Asiaa analysoivat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Milja Leinonen, Tampereen yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja Sutela, Ensto Investin hallituksen puheenjohtajaMarjo Miettinen ja Nokian inkluusio- ja diversiteettijohtaja Anneli Karlstedt.