Tämän vuoden maaliskuussa valtiolla oli velkaa 163,5 miljardia euroa. Valtio ottaa tänä vuonna 11,2 miljardia ja ensi vuonna peräti 11,5 miljardia euroa lisää lainaa. Hallitus haluaisi taittaa velan kasvun laskuun, mutta luvut osoittavat, että edessä valtava työmaa, joka ei tule valmiiksi yhdellä hallituskaudella.
On hyvä miettiä, miten tähän on tultu, mikä tilanne on nyt ja miten tästä selvitään. 

Suomen tavoitteena on nostaa t&k-panosten osuus neljään prosenttiin bkt:sta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Nykyinen hallitus on ensimmäisessä budjetissaan lähtenyt toteuttamaan tätä linjaa: se lisää tutkimukseen yli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa verrattuna viime vuoteen.
Mutta kuten tutkimusjohtaja Heli Koski muistuttaa, rahat pitää osata käyttää oikein. Lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo, millä politiikkatoimilla tutkimus ja tuotekehitys yritysten mielestä saadaan kaikkein tehokkaimmin vauhtiin.

Asuntorakentaminen on ehkä pahimmassa taantumassa sitten 1990-luvun puolivälin. Alhaisten korkojen aika nosti asuntorakentamisen huipputasolle, mutta nyt se on pysähtynyt kuin seinään.
Miten näin pääsi käymään? Mitä vaikutuksia sillä on muuhun talouteen? Entä milloin taantuma helpottaa?
Näihin kysymyksiin vastaavat Hypon ekonomisti Juho Keskinen ja Suomen Pankin neuvonantaja Mikko Sariola.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on lähtenyt uudistamaan Suomen työmarkkinalainsäädäntöä voimakkaasti ja nopeasti.
Palkansaajajärjestöt syyttävät hallitusta siitä, että se on tehnyt kolmikantaisesta valmistelusta “teatteria”. Mutta uudistuksia on aiemminkin viety läpi ilman työmarkkinajärjestöjen sopua. Mikä nyt on toisin?  Tätä pohdin yhdessä EK:n johtajan Ilkka Oksalan ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa.

Hallitus hyväksyy yhdenvertaisuustiedonannon 31. elokuuta. Eduskunta äänestää tiedonannosta ja hallituksen luottamuksesta 8. syyskuuta.
Mikä sen merkitys on?
Tässä kirjeessä THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, Helsingin yliopiston tutkija Pasi Saukkonen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman analysoivat kesällä käytyä rasismikeskustelua ja miettivät keinoja siirtyä keskustelusta konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla hallitus voi torjua rasismia.

Mikäli hallitus selviää rasisminvastaisen tiedonantonsa jälkeisestä luottamusäänestyksestä sekä mahdollisista opposition välikysymyksistä syyskuussa, se pääsee toteuttamaan ohjelmaansa toden teolla. Päätoimittaja Erkka Railo kysyi neljän hallituspuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitkä kolme asiaa hallituspuolueet ainakin haluavat saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Miltä politiikan syksyn agenda näyttää?

On kulunut vuosi siitä, kun päätoimittaja Erkka Railo laati ensimmäisen Eduskuntavaalit-kirjeen, jossa hän arvioi tulevien vaalien asetelmia. Sen jälkeen Railo tarkasteli vaalikamppailun etenemistä säännöllisesti ja ennakoi, miten vaaleissa käy.
Nyt Railo kertoo, miten meni noin niin kuin omasta mielestä.

Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on puhunut, että hyvinvointialueiden on pakko hillitä sote-menoja jopa puolitoista miljardia euroa seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Onko se mahdollista ja miten? Siihen kysymykseen vastaavat yhteiskuntapolitiikan dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen, yleislääketieteen professori emeritus Olli-Pekka Ryynänen ja Satasoten johtaja Kirsi Varhila, joka kutsuu hyvinvointialueiden tilannetta kohtuuttomaksi.

“Kysymys on keskustan olemassaolosta.”
Näin dramaattisesti aloittaa analyysinsa Suomen Keskusta rp:n tilasta Seppo Kääriäinen, puolueen vanha isäntä.
Hän on kirjoittanut raportin “Miten tässä näin kävi?”, jossa hän hahmottelee keskustan historiallisen vaalitappion syitä ja arvioi, miten puolue selviää historiansa pahimmasta kriisistä.
Mitkä ovat keskustan vaihtoehdot?

Perussuomalaiset on nousemassa hallitusvastuuseen toista kertaa historiansa aikana.
Edellisellä kerralla se ei sujunut kovin hyvin. Puolessa vuodessa perussuomalaisten kannatus romahti, ja runsaan kahden vuoden hallitustaipaleen jälkeen puolueen kaikki ministerit erosivat omasta puolueestaan.
Miten käy nyt? Onko perussuomalaiset tällä kertaa valmiimpi hallitusvastuuseen?

Syntyvyys on alhaisemmalla tasolla kuin 150 vuoteen.
Syntyvyyden lasku haastaa käsityksen, että Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perhe-etuudet kykenisivät ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä.  Perhedynamiikkaa ja syntyvyyttä tutkinut professori Marika Jalovaara muistuttaa, että valtio vaikuttaa kuitenkin syntyvyyteen monin eri tavoin.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Italia on varoittava esimerkki maasta, jossa valtionvelan annettiin karata käsistä samaan aikaan kun maan huoltosuhde oli heikkenemässä.

Suomen Nato-jäsenyys on “historiallinen käännekohta Suomen puolustuspolitiikassa”, sanovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat. Mitä se tarkoittaa käytännössä?  Ulkopoliittisen instituutin Tuomas Iso-Markku kertoo tarkemmin, millaisia päätöksiä Suomelta odotetaan. Lisäksi Suomen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Mikko Hautala analysoi Venäjän tilannetta, Suomen ja Venäjän suhteita sekä Ukrainan sotaa. Hän kertoo myös, mitä ajattelee Ahvenanmaan demilitarisaation purkamisesta.

Hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat – näin olemme saaneet monelta taholta kuulla.  Hallituksen muodostaminen on kuitenkin aina vaikeaa.  Silti hallitus on aina saatu kasaan. Ainakin tähän asti.
Tässä kirjeessä vertaillaan edessä olevia hallitusneuvotteluita aikaisempiin. Miltä tilanne näyttää, ja mitä on odotettavissa? Milloin uusi hallitus astuu virkaansa?

Kansa on puhunut. Nyt pitäisi vielä ymmärtää, mitä se sanoi. Päätoimittaja Erkka Railo analysoi vaalituloksen, sen taustat ja seuraukset.  Kirjeen lopussa arvioidaan, miten Orpo saattaa edetä hallitustunnustelijana.

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035. Miten se tehdään? Päätoimittaja Erkka Railo haastatteli aiheesta Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaista ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Långia. Paljastui myös yllättävä seikka: osa maataloustuista maksettiin tiloille, jotka eivät myyneet lainkaan elintarvikkeita.

Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Vointi on huonontunut erityisesti koronan ja etäopiskelun aikana.
Pitkittyessään huono kehitys heikentää paitsi yksilöiden myös suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Mitä sille voisi tehdä, ja millaisia ratkaisuja puolueet tarjoavat?

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan kokoomus on edelleen Suomen suosituin puolue. Perussuomalaiset ja SDP huohottavat kuitenkin sen niskaan parin prosenttiyksikön päässä.
Samojen mielipidemittausten mukaan keskusta on noin kymmenen prosentin kannatuksen puolue. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat samoissa lukemissa.
Mutta kuinka tarkkaan mielipidemittaukset ovat ennakoineet varsinaista vaalitulosta aiemmissa vaaleissa?

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa, niille siirtyi vastuu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.  Kuitenkin vain alle kolmasosa työpajoista on virallisesti siirtynyt hyvinvointialueiden alle. Koska kunnat eivät lain mukaan enää saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, iso joukko nuoria ja aikuisia on jäänyt ilman palvelua, joka olisi tukenut heitä takaisin koulutukseen ja työelämään.
Palvelujen ulkopuolelle putoaminen on katastrofaalista etenkin nuorille, kertoo Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä.

Miltä näyttää SDP:n talouspolitiikka? Erkka Railo analysoi demareiden taloussuunnitelmia yhdessä Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun ja EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään kanssa. Lisäksi vilkaistaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton talouspoliittisia avauksia.

Saamelaiskäräjälaki kaatui eduskunnassa hallituskauden loppusuoralla, minkä seurauksena Suomi ei vieläkään täytä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten alkuperäiskansoja koskevia velvoitteita. Asiaa kommentoivat saamelaisvaikuttaja Pirita Näkkäläjärvi, saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja lakia eduskunnassa pian 30 vuotta seurannut kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).

Eduskunta hyväksyi helmikuun alussa uuden translain äänin 113–69. Laki paransi merkittävästi transihmisten ihmisoikeustilannetta, mutta jätti vielä toivomisen varaa.  Poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki ja sosiologi Tuukka Ylä-Anttila analysoivat translaista käytyä eduskuntakeskustelua. Lisäksi transaktivisti Kasper Kivistö kertoo, miten uusi laki vaikuttaa konkreettisesti transihmisten arkeen – ja mihin huomio pitäisi kiinnittää seuraavaksi.

On mahdollista, että kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat seuraavan hallituksen rungon. Kuinka realistisia puolueiden talouspoliittiset ohjelmat ovat, ja ovatko ne yhdistettävissä?
Näihin kysymyksiin vastaavat Laboren ennustepäällikkö, ekonomisti Ilkka Kiema, oma ekonomistimme Roger Wessman sekä Etlan ennustepäällikkö, ekonomisti Päivi Puonti.

Vaikka Suomi on kansainvälisesti katsoen verrattain tasa-arvoinen maa, yhteiskuntaluokkien väliset terveyserot ovat edelleen poikkeuksellisen suuret. Tässä kirjeessä THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen kertoo, miksi. Heli Koppelo ja Erkka Railo arvioivat, kykenevätkö hyvinvointialueet korjaamaan tilanteen?

Eri mittausten mukaan Suomen koululaisten osaamisen taso on heikentynyt jo useiden yli vuosikymmenen, ehkä jopa vuosituhannen alusta. Kirjeessä OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Mari-Pauliina Vainikainen arvioivat, mistä tulosten heikkeneminen johtuu ja miten oppimistulokset saataisiin nousuun.

Suomen korkeakoulutettujen osuus nuorista ikäluokista on jäänyt jo kymmenisen vuotta jälkeen verrokkimaita ja on alemmalla tasolla kuin OECD-maiden keskiarvo.   Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius arvioi, että Suomen koulutustaso ei lähde nousuun ilman merkittäviä panostuksia korkeakoulutukseen seuraavalla hallituskaudella.

Viimeisimpien mielipidemittausten perusteella kokoomus voittaa vaalit, mutta ilman keskustaa porvarillisen enemmistöhallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa. Mikäli keskusta pitää pintansa noin 20 kansanedustajan puolueena, pienemmillä puolueilla voi olla ratkaiseva asema siinä, millainen hallitus Suomessa vaalien jälkeen nähdään.

Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka ovat aiemmin saaneet apua kuntien hallinnoimista sote-palveluista. Miten näiden palveluiden käy nyt, kun niiden hallinnointi on siirretty hyvinvointialueille?

Seuraavan hallituksen kolme pahinta talouspoliittista haastetta ovat valtiontalouden tasapainottaminen, työllisyysasteen nostaminen sekä talouskasvun ja tuottavuuden kiihdyttäminen. Mitä nämä haasteet tarkoittavat ja millä keinoin hallituksen tulisi niihin tarttua?

Maahanmuutosta on tullut monien päättäjien standardivastaus Suomen väestörakenteen muutoksen aiheuttamaan haasteeseen, jonka vaikutukset alkavat näkyä vuosi vuodelta pahemmin. Kuinka paljon maahanmuuttoa Suomi tarvitsisi ja millä keinoin Suomeen saadaan korkeastikoulutettuja osaajia?

Viime vuonna Suomi osti noin kymmenesosan sähköstään Venäjältä. Nyt sähköä ei tuoda Venäjältä lainkaan, minkä seurauksena sähkön hinnat ovat nousseet pilviin. Riittääkö sähkö talvipakkasilla? Kuinka korkealle hinnat voivat vielä kohota? Arvioimme lisäksi SDP:n ehdottaman kuluttajien hintakaton.