Vain kymmenen vuotta sitten SDP oli kanveesissa. Se sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain 16,5 prosenttia äänistä ja oli neljänneksi suurin puolue Suomessa.

Nyt tilanne on toinen. Viimeisimmässä mielipidemittauksessa peräti neljännes vastanneista sanoi kannattavansa SDP:tä.

Onko demareilla nyt vain sattumalta myötätuulta, vai onko kyseessä suurempi muutos?

Kuntavaalien tulokset osoittavat, miten Suomi on jakautumassa. Nuorten osuus kunnanvaltuustoissa on pienempi kuin koskaan. Miehet ja naiset suosivat selvästi eri puolueita. Hylättyjen äänien korkea osuus on skandaali, joka ei saa toistua.

Kuntavaalien alla SDP ja kokoomus käyvät tiukkaa kamppailua kärkisijoista. Julkista keskustelua on dominoinut hallituksen ja opposition riita siitä, millaisia säästöjä hyvinvointialueilta voi vaatia, mikä todennäköisesti auttaa demareita. Pääministeri Petteri Orpo vaikeutti tilannetta entisestään tekemällä hätäisen lupauksen siitä, että tuo sote-säästöt julkisuuteen ennen vaaleja.

”Meillä on rakennettu järjestelmä, jossa lääkäriin pääseminen on priorisoitu 1,9 miljoonan ihmisen joukolle niin, että se on mahdollisimman nopeaa”, toteaa terveydenhuollon professori Kristiina Patja.

Tämä on poliitikkojen priorisoinnin tulos, mutta siitä ei puhuta julkisesti.

Suomalainen sote-järjestelmä ei priorisoi terveyttä, vaan sairauksia, toteaa professori Mika Kortelainen.

Miltä näyttäisi toisenlainen malli? Sellainen löytyy esimerkiksi Ruotsista.

Hoivaa tarvitsevien vanhusten lukumäärä kasvaa voimakkaasti, kun suuret ikäluokat alkavat täyttää 80 vuotta tänä vuonna.

Samaan aikaan valtio painostaa hyvinvointialueita säästämään. Ylen tietojen mukaan hyvinvointialueet leikkaavat ikääntyneiden hoivasta 140 miljoonaa euroa. Tilannetta analysoi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.

THL on saanut valmiiksi ensimmäisen hyvinvointialueiden toimintaa arvioivan tutkimuksen. THL:n johtavan asiantuntijan Mari Aaltosen mukaan leikkausten vaikutus näkyy siinä, että kotihoidon piiriin pääsevien vanhusten kunto on aiempaa heikompi.

Tuleeko Suomesta läheishoitajien yhteiskunta?

Se, mistä vaaleissa puhutaan, vaikuttaa niiden tulokseen.

Näissä vaaleissa puhutaan ainakin kolmesta asiasta: Koulutus, hyvinvointialueiden taloustilanne sekä hoitojonot ja hoitoonpääsy. Bonuksena on koulujen kulttuurisota, jossa yksi puolue puhuu omista peruskouluun liittyvistä mielikuvistaan.

Kirjeessä analysoidaan  näitä kolmea asiaa – sekä hiukan sitä bonustakin – ja puolueiden erilaista suhtautumista niihin.

Puolet Suomen 21 hyvinvointialueesta ei pääse hallituksen asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan alueiden pitää toteuttaa niin suuret säästöt, että ne korvaavat vuosien 2023–2024 alijäämät.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen pitää asetettua tavoitetta ylipäänsä epätarkoituksenmukaisena ja varoittaa, että liian tiukat säästövaatimukset voivat vaarantaa lakisääteiset palvelut.

Viime vuonna suurimman alijäämän teki Keski-Suomen hyvinvointialue. KSHA:n hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoo, mistä tämä johtuu ja paljastaa rahoitusjärjestelmää koskevan valuvian.

Vuodenvaihteen uudistusten jälkeen Suomen elinvoima lepää entistä selvemmin kuntien harteilla, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. Usein ajatellaan, että suuret kunnat ovat aina elinvoimaisempia kuin pienet. Se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, suhteellisen pienetkin kunnat voivat tarjota kuntalaisille eväät hyvään elämään. Konsulttiyritys WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström kertoo kuntapäättäjille vinkit elinvoiman vahvistamiseksi.

Peruskoulujen oppimistulokset ovat laskeneet jo parikymmentä vuotta. Voisiko syynä olla, että  Suomen perusopetuksen koulutuspanostusten reaaliarvo laski vuosina 2010–2021? Tutkija Hannu Karhunen kertoo, mihin rahat menevät. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuu vielä 75 miljoonan leikkaukset, joiden kohdentamisesta ei ole päätetty. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ei sulje pois mahdollisuutta, että säästöt kohdistuvat osittain myös koulutukseen ja opetukseen.

Näissä olosuhteissa kuntapäättäjiltä vaaditaan luovuutta, jotta he saavat oppimistulokset jälleen nousuun.

Kuntien taloudellinen tilanne on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Suuri kuva on ollut, että kuntien taloudellinen tilanne on vähitellen vaikeutunut. Tässä kirjeessä Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, miksi.

Pari vuotta sitten toteutettu sote-uudistus on kohdellut kuntia hyvin eri tavoin: joitakin hyvin, toisia huonosti ja osaa hyvin huonosti. Monille kunnille tilanne on muodostunut kohtuuttomaksi. Jos hallitus ei saa kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistettua, osa kunnista joutuu kestämättömään tilanteeseen.

Vuonna 2023 jopa 37:ssä Manner-Suomen kunnassa syntyi alle kymmenen lasta.

Suomen väestökehitys on tällä vuosituhannella eritytynyt voimakkaasti. Suurimmassa osassa kuntia väkimäärä vähenee, kourallisessa kasvaa.

Mitä tämä tarkoittaa tuleville kuntapäättäjille? Mistä asioista keväällä valittavat kuntien valtuutetut joutuvat päättämään?

Näihin kysymyksiin vastaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava.

Millaiset ovat lähtökohdat kunta- ja aluevaalikampanjalle? Valtakunnallisissa mielipidemittauksissa, jotka siis periaatteessa mittaavat eduskuntavaalikannatusta, SDP johtaa selvästi, jopa viisi prosenttiyksikköä. Se ei silti takaa mitään. Myös aikaisemmissa vaaleissa demarit ovat olleet gallupeissa edellä ennen vaaleja, mutta vaaleissa kokoomus on ollut suurin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg kertoo, mitä muuta aikaisemmista kunta- ja aluevaaleista voi oppia.

Suomessa toimitetaan kunta- ja aluevaalit 13. huhtikuuta 2025. “En ole kovin luottavainen, että näkisimme korkeita äänestysprosentteja keväällä”, sanoo tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Vaalien toimittaminen samanaikaisesti on Suomessa harvinaista ja on olemassa vaara, että se laskee äänestysktiivisuutta. Sillä on vaikutuksensa sekä vaalien tulokseen että kunnan- ja aluevaltuustojen toimintaan.

Hallitus on toistuvasti esittänyt lakeja, joita asiantuntijat ovat miltei yksimielisesti vastustaneet. Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi hoitotakuun pidentäminen, rajalaki ja alkoholilain muutos.

Mutta mikä on kokonaiskuva? Ja miksi asiantuntijatiedon vastaanottaminen on niin vaikeaa?

Tässä kirjeessä ekonomisti Roope Uusitalo, Luontopaneelin puheenjohtaja professori Janne Kotiaho ja kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi kertovat, onko tämä hallitus huonompi ottamaan asiantuntijatietoa vastaan kuin aiemmat hallitukset.

“Poliitikot epäonnistuivat nuorten suojaamisessa”, arvioi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä.

Hän on yksi  “Eriarvoisuuden tila Suomessa” -tutkimuksen kirjoittajista. Siinä selvitettiin, miten suomalaiset selvisivät kahdesta perättäisestä 2020-luvun alun kriisistä: pandemiasta ja voimakkaasta inflaatiosta

Tutkimus vastaa kysymykseen, miten nämä kaksi kriisiä vaikuttivat suomalaisten onnellisuuteen, elämääntyytyväisyyteen ja tulevaisuudenuskoon. Tulokset ovat karua luettavaa, vaikka mukana on myös valonpilkahduksia.

Maahanmuutossa Suomeen on tapahtunut ”voimakas käänne”, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro. Maahanmuutto Suomeen on korkeammalla tasolla kuin ehkä koskaan. Samaan aikaan hallituksessa istuu puolue, joka uhoaa vähentävänsä maahanmuuttoa. Onko tällä vaikutusta? Tässä kirjeessä Aro hahmottelee maahanmuuton suurta kuvaa, Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen kertoo suuren kaupungin maahanmuuttopolitiikan arjesta ja työvaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) selittää hallituksen maahanmuuttopolitiikan ristiriitaisuuksia.

“Lännellä ei ole ollut koherenttia, yhteistä Ukraina-strategiaa”, arvioi sota-asiantuntija Emil Kastehelmi länsimaiden Ukraina-politiikkaa.  Sota voi kestää vielä vuosia, ennusti kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola viime viikolla pidetyssä Turun Eurooppa-foorumissa. “EU marginalisoituu, jos se ei onnistu takaamaan Ukrainan turvallisuutta”, varoittaa Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtava tutkija Sinikukka Saari haastattelussaan.

Edessä on vaikea työmarkkinasyksy, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry. ryhtyvät neuvottelemaan uusista työehtosopimuksista. Hallitus on heikentänyt palkansaajien asemaa useilla laeilla ja uusia on tulossa. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto  tulkitsee, että työnantajat ovat suorastaan rikkoneet työmarkkinapolitiikan pelisääntöjä toteuttaessaan omat tavoitteensa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kautta. Lisäksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola kertoo, missä taloudellisessa tilanteessa syksyn neuvotteluihin mennään.

Euroopan unionin parlamenttivaaleihin on vajaa kuukausi. Miten jakautuvat paikat puolueiden kesken mielipidemittausten mukaan? Millä puolueilla on vahva ja millä heikko lista? Entä mikä ratkaisee menestyksen?

Hallituksen pitäisi saada maaliin niin kutsuttu vientimalli, jossa vientialojen palkankorotukset määrittäisivät myös muiden alojen palkankorotusten maksimin. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren uskoo, että vientimalli olisi paras toteuttaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyö edellyttäisi kuitenkin vastaantuloa hallitukselta. Onko pääministeri Petteri Orpo (kok.) siihen valmis?

Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa korjata suomalaista työeläkejärjestelmää. Eläkejärjestelmässä on miljardin vaje. Näin on  ennen muuta syntyvyyden voimakkaan laskun vuoksi. Miten työeläkejärjestelmä voitaisiin korjata? Kuinka suuria toimia se vaatii?

Huhtikuun alussa julkaistu mielipidemittaus osoitti, että hallituspuolueiden kannatus on laskenut keskimäärin noin prosenttiyksikön verrattuna viime vuonna tähän aikaan pidettyihin eduskuntavaaleihin.

Onko se paljon vai vähän? Painaako hallitusvastuu aina hallituspuolueiden kannatuksen laskuun? Miten muiden hallitusten on tällä vuosituhannella käynyt? Onko Petteri Orpolla (kok.) syytä huoleen?

Vaikka Stubbin voitto Pekka Haavistosta oli jopa yllättävän niukka, Stubbin ei tarvitse olla huolissaan omasta kansansuosiostaan. Stubbista tulee näkyvä ja vaikutusvaltainen presidentti. Lisäksi kirjeessä kerrotaan, millainen työlista Stubbia odottaa. Lopussa vinkki, miten Suomen kansa yhdistetään.

Presidentinvaalin toisella kierroksella kohtaavat kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto.
Mikä ratkaisi vaalien ensimmäisen kierroksen? Entä mikä ratkaisee toisen?

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksen nousu Helsingin Sanomien tilaamassa Verianin mielipidemittauksessa sähköisti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen.
Kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavistoovat johtaneet mielipidemittauksia kesästä alkaen, mutta nyt heidän paikkansa vaalin toisella kierroksella on kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Yllättääkö Halla-aho?

Terveydenhuollon rahat ovat kuulemma loppu, mutta Suomella on kuitenkin varaa ylläpitää neljää rinnakkaista ja osin päällekkäistä terveydenhuollon järjestelmää.
Tämä on yksi tärkeä syy Suomen julkisen terveydenhuollon krooniseen raha- ja osaajapulaan.

Nämä neljä järjestelmää ovat hyvinvointialueet, terveydenhuoltopalveluita tarjoavat yritykset, työterveyshuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Tuloksena on järjestelmä, joka on tehoton, kallis ja epätasa-arvoinen, väittävät kaksi terveydenhuollon tutkijaa, professori Kristiina Patja ja THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

Tämän vuoden maaliskuussa valtiolla oli velkaa 163,5 miljardia euroa. Valtio ottaa tänä vuonna 11,2 miljardia ja ensi vuonna peräti 11,5 miljardia euroa lisää lainaa. Hallitus haluaisi taittaa velan kasvun laskuun, mutta luvut osoittavat, että edessä valtava työmaa, joka ei tule valmiiksi yhdellä hallituskaudella.
On hyvä miettiä, miten tähän on tultu, mikä tilanne on nyt ja miten tästä selvitään. 

Suomen tavoitteena on nostaa t&k-panosten osuus neljään prosenttiin bkt:sta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Nykyinen hallitus on ensimmäisessä budjetissaan lähtenyt toteuttamaan tätä linjaa: se lisää tutkimukseen yli 200 miljoonaa euroa lisää rahaa verrattuna viime vuoteen.
Mutta kuten tutkimusjohtaja Heli Koski muistuttaa, rahat pitää osata käyttää oikein. Lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo, millä politiikkatoimilla tutkimus ja tuotekehitys yritysten mielestä saadaan kaikkein tehokkaimmin vauhtiin.

Asuntorakentaminen on ehkä pahimmassa taantumassa sitten 1990-luvun puolivälin. Alhaisten korkojen aika nosti asuntorakentamisen huipputasolle, mutta nyt se on pysähtynyt kuin seinään.
Miten näin pääsi käymään? Mitä vaikutuksia sillä on muuhun talouteen? Entä milloin taantuma helpottaa?
Näihin kysymyksiin vastaavat Hypon ekonomisti Juho Keskinen ja Suomen Pankin neuvonantaja Mikko Sariola.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on lähtenyt uudistamaan Suomen työmarkkinalainsäädäntöä voimakkaasti ja nopeasti.
Palkansaajajärjestöt syyttävät hallitusta siitä, että se on tehnyt kolmikantaisesta valmistelusta “teatteria”. Mutta uudistuksia on aiemminkin viety läpi ilman työmarkkinajärjestöjen sopua. Mikä nyt on toisin?  Tätä pohdin yhdessä EK:n johtajan Ilkka Oksalan ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa.

Hallitus hyväksyy yhdenvertaisuustiedonannon 31. elokuuta. Eduskunta äänestää tiedonannosta ja hallituksen luottamuksesta 8. syyskuuta.
Mikä sen merkitys on?
Tässä kirjeessä THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, Helsingin yliopiston tutkija Pasi Saukkonen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman analysoivat kesällä käytyä rasismikeskustelua ja miettivät keinoja siirtyä keskustelusta konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla hallitus voi torjua rasismia.

Mikäli hallitus selviää rasisminvastaisen tiedonantonsa jälkeisestä luottamusäänestyksestä sekä mahdollisista opposition välikysymyksistä syyskuussa, se pääsee toteuttamaan ohjelmaansa toden teolla. Päätoimittaja Erkka Railo kysyi neljän hallituspuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitkä kolme asiaa hallituspuolueet ainakin haluavat saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Miltä politiikan syksyn agenda näyttää?

On kulunut vuosi siitä, kun päätoimittaja Erkka Railo laati ensimmäisen Eduskuntavaalit-kirjeen, jossa hän arvioi tulevien vaalien asetelmia. Sen jälkeen Railo tarkasteli vaalikamppailun etenemistä säännöllisesti ja ennakoi, miten vaaleissa käy.
Nyt Railo kertoo, miten meni noin niin kuin omasta mielestä.

Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on puhunut, että hyvinvointialueiden on pakko hillitä sote-menoja jopa puolitoista miljardia euroa seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Onko se mahdollista ja miten? Siihen kysymykseen vastaavat yhteiskuntapolitiikan dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen, yleislääketieteen professori emeritus Olli-Pekka Ryynänen ja Satasoten johtaja Kirsi Varhila, joka kutsuu hyvinvointialueiden tilannetta kohtuuttomaksi.

“Kysymys on keskustan olemassaolosta.”
Näin dramaattisesti aloittaa analyysinsa Suomen Keskusta rp:n tilasta Seppo Kääriäinen, puolueen vanha isäntä.
Hän on kirjoittanut raportin “Miten tässä näin kävi?”, jossa hän hahmottelee keskustan historiallisen vaalitappion syitä ja arvioi, miten puolue selviää historiansa pahimmasta kriisistä.
Mitkä ovat keskustan vaihtoehdot?

Perussuomalaiset on nousemassa hallitusvastuuseen toista kertaa historiansa aikana.
Edellisellä kerralla se ei sujunut kovin hyvin. Puolessa vuodessa perussuomalaisten kannatus romahti, ja runsaan kahden vuoden hallitustaipaleen jälkeen puolueen kaikki ministerit erosivat omasta puolueestaan.
Miten käy nyt? Onko perussuomalaiset tällä kertaa valmiimpi hallitusvastuuseen?

Syntyvyys on alhaisemmalla tasolla kuin 150 vuoteen.
Syntyvyyden lasku haastaa käsityksen, että Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perhe-etuudet kykenisivät ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä.  Perhedynamiikkaa ja syntyvyyttä tutkinut professori Marika Jalovaara muistuttaa, että valtio vaikuttaa kuitenkin syntyvyyteen monin eri tavoin.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Italia on varoittava esimerkki maasta, jossa valtionvelan annettiin karata käsistä samaan aikaan kun maan huoltosuhde oli heikkenemässä.

Suomen Nato-jäsenyys on “historiallinen käännekohta Suomen puolustuspolitiikassa”, sanovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat. Mitä se tarkoittaa käytännössä?  Ulkopoliittisen instituutin Tuomas Iso-Markku kertoo tarkemmin, millaisia päätöksiä Suomelta odotetaan. Lisäksi Suomen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Mikko Hautala analysoi Venäjän tilannetta, Suomen ja Venäjän suhteita sekä Ukrainan sotaa. Hän kertoo myös, mitä ajattelee Ahvenanmaan demilitarisaation purkamisesta.

Hallitusneuvotteluista tulee poikkeuksellisen vaikeat – näin olemme saaneet monelta taholta kuulla.  Hallituksen muodostaminen on kuitenkin aina vaikeaa.  Silti hallitus on aina saatu kasaan. Ainakin tähän asti.
Tässä kirjeessä vertaillaan edessä olevia hallitusneuvotteluita aikaisempiin. Miltä tilanne näyttää, ja mitä on odotettavissa? Milloin uusi hallitus astuu virkaansa?

Kansa on puhunut. Nyt pitäisi vielä ymmärtää, mitä se sanoi. Päätoimittaja Erkka Railo analysoi vaalituloksen, sen taustat ja seuraukset.  Kirjeen lopussa arvioidaan, miten Orpo saattaa edetä hallitustunnustelijana.

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035. Miten se tehdään? Päätoimittaja Erkka Railo haastatteli aiheesta Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaista ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Långia. Paljastui myös yllättävä seikka: osa maataloustuista maksettiin tiloille, jotka eivät myyneet lainkaan elintarvikkeita.

Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Vointi on huonontunut erityisesti koronan ja etäopiskelun aikana.
Pitkittyessään huono kehitys heikentää paitsi yksilöiden myös suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Mitä sille voisi tehdä, ja millaisia ratkaisuja puolueet tarjoavat?

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan kokoomus on edelleen Suomen suosituin puolue. Perussuomalaiset ja SDP huohottavat kuitenkin sen niskaan parin prosenttiyksikön päässä.
Samojen mielipidemittausten mukaan keskusta on noin kymmenen prosentin kannatuksen puolue. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat samoissa lukemissa.
Mutta kuinka tarkkaan mielipidemittaukset ovat ennakoineet varsinaista vaalitulosta aiemmissa vaaleissa?

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa, niille siirtyi vastuu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.  Kuitenkin vain alle kolmasosa työpajoista on virallisesti siirtynyt hyvinvointialueiden alle. Koska kunnat eivät lain mukaan enää saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, iso joukko nuoria ja aikuisia on jäänyt ilman palvelua, joka olisi tukenut heitä takaisin koulutukseen ja työelämään.
Palvelujen ulkopuolelle putoaminen on katastrofaalista etenkin nuorille, kertoo Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä.

Miltä näyttää SDP:n talouspolitiikka? Erkka Railo analysoi demareiden taloussuunnitelmia yhdessä Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun ja EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään kanssa. Lisäksi vilkaistaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton talouspoliittisia avauksia.

Saamelaiskäräjälaki kaatui eduskunnassa hallituskauden loppusuoralla, minkä seurauksena Suomi ei vieläkään täytä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten alkuperäiskansoja koskevia velvoitteita. Asiaa kommentoivat saamelaisvaikuttaja Pirita Näkkäläjärvi, saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja lakia eduskunnassa pian 30 vuotta seurannut kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).

Eduskunta hyväksyi helmikuun alussa uuden translain äänin 113–69. Laki paransi merkittävästi transihmisten ihmisoikeustilannetta, mutta jätti vielä toivomisen varaa.  Poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki ja sosiologi Tuukka Ylä-Anttila analysoivat translaista käytyä eduskuntakeskustelua. Lisäksi transaktivisti Kasper Kivistö kertoo, miten uusi laki vaikuttaa konkreettisesti transihmisten arkeen – ja mihin huomio pitäisi kiinnittää seuraavaksi.

On mahdollista, että kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat seuraavan hallituksen rungon. Kuinka realistisia puolueiden talouspoliittiset ohjelmat ovat, ja ovatko ne yhdistettävissä?
Näihin kysymyksiin vastaavat Laboren ennustepäällikkö, ekonomisti Ilkka Kiema, oma ekonomistimme Roger Wessman sekä Etlan ennustepäällikkö, ekonomisti Päivi Puonti.

Vaikka Suomi on kansainvälisesti katsoen verrattain tasa-arvoinen maa, yhteiskuntaluokkien väliset terveyserot ovat edelleen poikkeuksellisen suuret. Tässä kirjeessä THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen kertoo, miksi. Heli Koppelo ja Erkka Railo arvioivat, kykenevätkö hyvinvointialueet korjaamaan tilanteen?

Eri mittausten mukaan Suomen koululaisten osaamisen taso on heikentynyt jo useiden yli vuosikymmenen, ehkä jopa vuosituhannen alusta. Kirjeessä OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Mari-Pauliina Vainikainen arvioivat, mistä tulosten heikkeneminen johtuu ja miten oppimistulokset saataisiin nousuun.

Suomen korkeakoulutettujen osuus nuorista ikäluokista on jäänyt jo kymmenisen vuotta jälkeen verrokkimaita ja on alemmalla tasolla kuin OECD-maiden keskiarvo.   Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius arvioi, että Suomen koulutustaso ei lähde nousuun ilman merkittäviä panostuksia korkeakoulutukseen seuraavalla hallituskaudella.

Viimeisimpien mielipidemittausten perusteella kokoomus voittaa vaalit, mutta ilman keskustaa porvarillisen enemmistöhallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa. Mikäli keskusta pitää pintansa noin 20 kansanedustajan puolueena, pienemmillä puolueilla voi olla ratkaiseva asema siinä, millainen hallitus Suomessa vaalien jälkeen nähdään.

Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka ovat aiemmin saaneet apua kuntien hallinnoimista sote-palveluista. Miten näiden palveluiden käy nyt, kun niiden hallinnointi on siirretty hyvinvointialueille?

Seuraavan hallituksen kolme pahinta talouspoliittista haastetta ovat valtiontalouden tasapainottaminen, työllisyysasteen nostaminen sekä talouskasvun ja tuottavuuden kiihdyttäminen. Mitä nämä haasteet tarkoittavat ja millä keinoin hallituksen tulisi niihin tarttua?

Maahanmuutosta on tullut monien päättäjien standardivastaus Suomen väestörakenteen muutoksen aiheuttamaan haasteeseen, jonka vaikutukset alkavat näkyä vuosi vuodelta pahemmin. Kuinka paljon maahanmuuttoa Suomi tarvitsisi ja millä keinoin Suomeen saadaan korkeastikoulutettuja osaajia?

Viime vuonna Suomi osti noin kymmenesosan sähköstään Venäjältä. Nyt sähköä ei tuoda Venäjältä lainkaan, minkä seurauksena sähkön hinnat ovat nousseet pilviin. Riittääkö sähkö talvipakkasilla? Kuinka korkealle hinnat voivat vielä kohota? Arvioimme lisäksi SDP:n ehdottaman kuluttajien hintakaton.

Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tammikuun alusta alkaen. Ovatko hyvinvointialueet siihen valmiita? Hyvinvointialueista vähiten valmis on Varsinais-Suomi. Hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) kertoo, miksi ja mitä siitä seuraa.

Hallitus on jälleen kriisissä, mutta kaikkien hallitusten loppukuukaudet ovat vaikeita. Sanna Marinin (sd.) hallitus on monessa suhteessa pärjännyt 2010-luvun edeltäjiään paremmin, mutta toki haasteitakin vielä riittää.

Suomen politiikka on polarisoitunut 2000-luvulla. Puolueet ja niiden kannattajat ovat etääntyneet ideologisesti toisistaan. Polarisaatiota on kuitenkin monenlaista, eikä polarisaatio ole pelkästään pahasta.

Vanhustenhoito voi ratkaista vaalit. Mitkään viranomaisresurssit eivät riitä vanhustenhoidon laadun tarkkailuun. Siksi hoivalaitosten tehtävä on itse valvoa itseään. Vaikka vanhustenhoidon omavalvonta kuulostaa uskomattomalta ajatukselta, se on totista totta. Voiko se toimia?

Ylen marraskuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa vain 10,9 prosenttia vastaajista kertoi äänestävänsä keskustaa. Vielä muutama vuosi sitten puolueen kannatus oli vastaavassa mittauksessa yli kaksinkertainen. Keskustan ja sen edeltäjän maalaisliiton katoamista Suomen puoluekartalta on toki ennustettu jo 70 vuotta. Joko rakennemuutos sai keskustan kiinni?

Jos puolueiden kannatusluvut pysyvät vaaleihin asti suurin piirtein nykyisellä tasollaan, enemmistöhallituksen muodostaminen on poikkeuksellisen vaikeaa.  Jos keskusta ja vihreät häviävät vaalit eivätkä halua hallitusvastuuseen ja SDP ja kokoomus eivät löydä yhteistä säveltä, vähemmistöhallitus voi olla ainoa vaihtoehto. Voisiko vähemmistöhallitus toimia Suomessa? Mitä se edellyttäisi?

Kuinka paljon puolueiden kannatusluvut voivat vaihtua viiden viimeisen kuukauden aikana ennen vaaleja? Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta voimme tarkastella, miten aiemmissa vaaleissa on käynyt. Ne antavat käsityksen siitä, mitä voimme odottaa.

Puolueiden puheenjohtajilla voi olla ratkaiseva merkitys siinä, voittaako puolue vaalit vai ei. Puoluejohtajien merkitys on myös vähitellen kasvanut. Tässä kirjeessä kerron, ketkä puheenjohtajat ovat vaikuttaneet myönteisimmin puolueensa kannatukseen ja ketkä ovat kolme heikoiten pärjännyttä puoluejohtajaa vuoden 2010 jälkeen. Mitä opimme heistä?

Hallitus on tuomassa eduskuntaan ensi vuoden budjettia, jonka loppusumma on ennätykselliset 80,5 miljardia euroa. Saa nähdä, mahtuuko se eduskunnan ovista. Onko tämä nyt vaalibudjetti? Missä kohtaa menee raja, että aiheellinen apu suomalaisille perheille muuttuukin vaalibudjetiksi? Toimituspäällikkö Kaisa Saario kysyi Timo Heinoselta (kok.) ja Matias Mäkyseltä (sd.), miten kokoomus ja SDP korjaisivat valtiontaloutta ensi vaalikaudella.

Valtio on ottanut kolmessa vuodessa noin 30 miljardia euroa lisää velkaa. Ja ensi vuoden budjetissa otetaan vielä 8 miljardia lisää. Pitääkö olla huolissaan? Riippuu vähän, keneltä kysyy. Valtion velanotto ja velan määrä vaikuttavat myös kevään eduskuntavaaleihin. Tämä kirje kertoo, miten.

Hoitajien työtaistelu on saatu viimeinen päätökseen. Kirjeessä hahmotellaan hoitajien työtaistelun suurempaa kuvaa. Minkä takia hoitajat ovat palkkakuopassa? Korjaako korotus palkkakuopan? Entä johtaako hoitajien palkankorotus kansallisen kilpailukyvyn heikkenemiseen, kuten kävi vuosina 2008-2010? Lopuksi kirjeessä tarkastellaan, miten riita ja sen ratkaisu vaikuttavat etenkin demarien kannatukseen.

Hallitus tuo syksyllä eduskuntaan kaksi lakia, joilla on tarkoitus nostaa Suomen t&k-intensiteetti 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satoja miljoonia lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen. Mutta mihin tuo raha pitäisi käyttää? Pitäisikö Suomen rahoittaa pk-yrityksiä vai suuryrityksiä? Pitäisikö Suomeen rakentaa uusi tutkimusinfrastruktuuri vai antaa suuryritysten luoda itse ympärilleen tarvittava ekosysteemi?

Vuoden 2023 eduskuntavaalit pidetään 2. huhtikuuta vuonna 2023.  Ensimmäisessä vaalikirjeessä analysoidaan vaaliasetelmia vajaa vuosi ennen eduskuntavaaleja. Voiko kokoomuksen kannatus säilyä näin korkealla tasolla vaaleihin saakka? Millainen hallituskokoonpano siitä seuraisi? Mitkä aiheet todennäköisesti hallitsevat vaalikamppailun aikaa?