Kulttuuriala on kesän aikana arvostellut hallitusohjelmaa paitsi niukkuudesta ja konkretian puutteesta myös ristiriitaisuudesta.

Ohjelmassa on paljon vahvuuksia ja alan pitkään kaipaamia toimia, ja siinä tunnustetaan kulttuurin arvo ja luovan työn potentiaali, sanoo Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Toisaalta esimerkiksi yleiset heikennykset työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan osuvat erityisen kipeästi taide- ja kulttuurikentän ammattilaisiin. Miksi näin, siitä kertovat Teatteri- ja mediatyöeläisten liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Takun toiminnanjohtaja Nea Leo.

Kunnissa budjetoidaan parhaillaan seuraavaa vuotta ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen.

Kiristyvä taloustilanne pakottaa monet kunnat leikkauksiin, jotka koskevat myös kulttuuripalveluja. Miltä näyttää kulttuurin rooli kunnissa nyt, kun niiden iso tehtävä eli vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on siirtynyt hyvinvointialueiden harteille?

Kysymykseen vastaavat Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee ja kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

Kemistä meinasi tulla ensimmäinen kunta, joka lakkauttaa kaupunginteatterinsa säästöpaineiden takia, eikä ratkaisun etsinnästä puuttunut jännitystä. Kemin teatterin tilannetta avaa teatterin taiteellinen johtaja Petri Jäärni.

Vaalikentillä on ollut kulttuurin mentävä aukko, kun sote, koulutusleikkaukset ja turvallisuuskysymykset ovat vieneet ilmatilan, eikä esimerkiksi yhdestäkään merkittävästä vaalikoneesta ole löytynyt kulttuuriin liittyvää kysymystä.
Mikä on kulttuuripolitiikan ja -talouden tilanne nyt vaalikauden kalkkiviivoilla? Mihin uuden hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota? Kysymykseen vastaa kulttuuripolitiikan tutkimuslaitos Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka.
Miltä kulttuurialojen merkitys ja rahoitus puolestaan näyttää talouselämän näkökulmasta? Sitä kommentoi finanssialan konkari Piia-Noora Kauppi.