Vihreästä vedystä on visioitu Suomen viennille ja koko kansantaloudelle uutta tukijalkaa. Hankkeet ovat käynnistyneet suhdannetilanteen heikkenemisen vuoksi suunniteltua verkkaisemmin, mutta tahdin pitäisi kiihtyä jo lähivuosina. Suomella on vetykisassa monia valtteja, mutta bisnes on haistettu muissakin maissa.

Suomen tavoitteena on irtautua kymmenen vuoden kuluessa kokonaan fossiilisesta energiantuotannosta. Tuuli- ja aurinkovoiman ohella siihen tarvitaan edelleen myös metsäenergiaa, mikäli siirtymä halutaan hoitaa sujuvasti ja saada lämpöä koteihin myös paukkupakkasilla.

Kuinka tästä savotasta selvitään kestävästi ja vastuullisesti? Siihen vastaavat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuomas Niinistö ja Suomen metsäkeskuksen bioenergia-asiantuntija Kyösti Turkia.

Aurinko on yksi keskeisistä uusiutuvan energian lähteistä, ja isoja aurinkovoimaloita on rakenteilla myös Suomeen.

Selkeään kasvunäkymään on kuitenkin ilmestynyt myös pilviä.

Mistä hankitaan paneelit ja teknologia, jos Eurooppa päättää tosissaan vähentää Kiina-riippuvuutta? Tyssääkö sijoittajien innostus korkojen ja kustannusten nousuun? Mitä meillä Suomessa pitäisi tehdä investointien turvaamiseksi?

LUT-yliopiston professori Jero Ahola, Korkian perustajaosakas Martti Malmivirta ja Energiaviraston ylitarkastaja Mervi Suni kertovat, kuinka yhtälö ratkaistaan.

Säistä riippuvan sähköntuotannon kasvaessa tarvittaisiin rutkasti enemmän sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelua tasaavaa säätövoimaa.

Vesivoima on erinomaista säätövoimaa, mutta sillä on rajoituksensa. Kemijoki Oy:n Tuomas Timonen, PVO-Vesivoiman Jani Pulli ja LUT-yliopiston Esa Vakkilainen kertovat voidaanko vedestä tiristää lisää sähköä, ja miten se olisi tehtävissä.

Suomeen on alkanut nopeasti nousta teollisen mittaluokan sähkövarastoja. Tarpeen niille on luonut säistä riippuvainen sähköntuotanto – erityisesti nopeasti kasvava ja villisti vaihteleva tuulivoima. Akkuihin perustuvien sähkövarastojen tehtävänä on tasoittaa sähköntuotannon vaihtelua ja vakauttaa energiajärjestelmää.

LUT-yliopiston Samuli Honkapuro, Neoenin Jerri Loikkanen ja Leppäkoski Groupin Juha Koskinen kertovat, mitä akkuvarastoilla voidaan tehdä, ja mitä on tulossa seuraavaksi.

Ensimmäisten suurten merituulipuistojen odotetaan käynnistyvän Suomessa tämän vuosikymmenen lopussa.

Askeleet merellä ovat isoja. Kun maatuulipuitoissa puhutaan kymmenistä tai sadoista megawateista, merellä puhutaan tuhansien megawattien tehoista.

Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen, Metsähallituksen Juha S. Niemelä ja OX2:n Teemu Loikkanen kertovat, minkälaisia askelia merellä nyt otetaan.

Fossiilisista polttoaineista luopumisen lisäksi keskustelu metsien hakkuista ja hiilinieluista vauhdittaa pienten ydinvoimaloiden kehitystä.

LUT-yliopiston Juhani Hyvärinen, TEMin Liisa Heikinheimo ja VTT:n Tommi Nyman kertovat, mikä on pienydinvoiman rooli nopeasti muuttuvassa energiajärjestelmässä.

Maalle rakennettava tuulivoima on nyt halvin tapa tehdä sähköä. Tämä näkyy investointeina. Tuulivoiman tuotanto on kuitenkin säistä riippuvaista. Aina ei tuule, eikä synny tuulisähköä.

Aalto-yliopiston Sanna Syri, Energiateollisuuden Pekka Salomaa ja LUT-yliopiston Samuli Honkapuro kertovat, miten tilannetta voidaan hallita, kun suuri osa sähköntuotannosta on säiden armoilla.

Kun puhutaan energiamurroksesta, puhutaan useimmiten tuotantolaitoksista – tuuli- ja aurinkovoimaloista, pienreaktoreista ja vetytehtaista. Verkosto, jolla tuo uudenlainen energia siirtyy tuotannosta kuluttajalle, jää pienemmälle huomiolle.

 Gasgridin Olli Sipilä, Fingridin Jukka Ruusunen ja Energiateollisuuden Jukka Leskelä kertovat, miten energiaverkkoja on nyt kehitettävä.

Aurinkovoimaan aletaan nyt meilläkin investoida teollisessa mittakaavassa. Se tarkoittaa kymmenien megawattien tehoisia aurinkopuistoja ja jopa satojen megawattien kokonaishankkeita.

Neovan Vesa Tempakka, Oulun Seudun Sähkön Risto Kantola, Fingridin Jukka Ruusunen ja LUT-yliopiston Jero Ahola kertovat, miksi aurinkovoima kasvaa nyt isoksi.

Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa siihen tahtiin, ettei sähkön siirron kantaverkko riitä ottamaan sitä kaikkea vastaan. Tuulivoimalat ovat myös tekninen haaste sähköverkolle, koska ne kytkeytyvät siihen eri tavoin kuin perinteiset voimalat.

Fingridin Jukka Ruusunen, Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen ja LUT-yliopiston Esa Vakkilainen kertovat, miten tuulen tuomat kasvukivut ratkaistaan.

Suomeen on suunnitteilla toistakymmentä vihreän vedyn ja siitä jalostettavien sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta. Uusia hankkeita pullahtelee esiin tasaiseen tahtiin.

Mistä vetybuumissa on kyse, ja mihin tarpeeseen se vastaa? Kysymykseen vastaavat TEMin Riku Huttunen, Gasgridin Olli Sipilä ja P2X Solutionsin Herkko Plit.

Omavaraisuus on noussut yhdeksi energiakriisin avainsanoista. Voisiko Suomesta tulla energian suhteen omavarainen tai peräti energian vientimaa? Tähän kysymykseen vastaavat Aalto-yliopiston Peter Lund, TEMin Riku Huttunen, Energiateollisuuden Jukka Leskelä ja Helenin Osmo Soininvaara. 

Paine irtautua fossiilisista polttoaineista lämmöntuotannossa on niin kova, että apuun otetaan jo hyytävän kylmä merivesikin. Mitkä ovat merivesilämmön mahdollisuudet? Kysymykseen vastaavat VTT:n Miika Rämä, Helenin Juha-Pekka Weckström ja Turun Seudun Energiantuotannon Maija Henell.

Vanhan vitsin mukaan fuusioenergian toteutuminen on aina 30 vuoden päässä tulevaisuudessa. Missä energiamaailman Graalin maljan kanssa mennään, mikä on näkymä juuri nyt? Tilannekuvan antavat  VTT:n Tuomas Tala, Luvatan Olli Naukkarinen ja Platomin Kirsi Hassinen.

Aurinkovoima voi olla Suomessakin jotain muuta kuin mökin katolle asennettu aurinkopaneeli. Tänne rakennetaan myös suuria aurinkovoimaloita. Atrian Juha Gröhn, LUT-yliopiston Jero Ahola ja S-Voiman Mikko Halonen kertovat, millaisia ovat ison mittakaavan aurinkovoimaratkaisut.

Mistä hiilidioksidin talteenotossa on kysymys? Mitkä ovat tämän teknologian mahdollisuudet ja rooli ilmastotaistelussa? Näihin kysymyksiin vastaavat Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, LUTin Esa Vakkilainen ja Soletair Powerin Petri Laakso. 

Suomeen on rakenteilla useita valtavia maanalaisia lämpövarastoja. Aalto-yliopiston Sanna Syri, Vantaan Energian Jukka Toivonen ja Vaasan Sähkön Stefan Damlin kertovat, mikä on niiden tehtävä energiajärjestelmässä.

Minkälaisia ovat suuren kokoluokan geotermiset energiaratkaisut ja mikä on niiden tulevaisuus? Kysymykseen vastaavat ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.), Aalto-yliopiston Peter Lund, Vantaan Energian Jukka Toivonen ja St1:n Matti Pentti.

Mitä ovat virtuaalivoimalat ja mihin niitä tarvitaan? Tähän kysymykseen vastaavat Aalto-yliopiston professori Sanna Syri, Siemensin toimitusjohtaja Janne Öhman, Vibecon toimitusjohtaja Veikka Pirhonen ja Fortumin johtaja Janne Happonen.

Ydinvoimala voi olla myös pieni ja ketterästi moduuleista koottava. VTT:n Antti Vasara, LUTin Juhani Hyvärinen, Fortumin Antti Rantakaulio ja kansanedustaja Atte Harjanne (vihr) avaavat, mitä pienet ydinvoimalat SMR:t ovat ja mihin niitä voitaisiin käyttää.

Kiertotalous on muotisana, mutta mitä mahdollisuuksia se avaa energiantuotannossa? Sen kertovat tässä kirjeessä kansanedustaja Kai Mykkänen, Sitran Mari Pantsar, Energiateollisuuden Jari Kostama ja Vatajankosken Sähkön Pekka Passi.

Vetytalous tulee kuin juna – ja se on juna josta ei kannata myöhästyä. Miten Suomi pärjää vetytaloudessa – mitkä ovat vahvuutemme ja millaista liiketoimintaa vety voisi poikia? Sen kertovat elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), Wärtsilän Matti Rautkivi, Nesteen Outi Ervasti ja LUT-yliopiston Jero Ahola.

Power-to-x on energiamaailman kuumimpia sanoja. Mistä siinä on kyse? Sen avaavat Q Powerin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, LUT-yliopiston professori Jero Ahola ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Joka toinen suomalainen asunto lämpenee kaukolämmöllä. Suuri osa kaukolämmöstä tuotetaan yhä fossiilisilla polttoaineilla, joista pitäisi päästä eroon. Aalto-yliopiston professori Armi Temmes, Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara, Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala ja St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kertovat, miten tämä onnistuu.

Sektori-integraatiolla tarkoitetaan eri energiasektoreiden kytkemistä yhteen älykkääksi energiajärjestelmäksi. Mitä se käytännössä on, kertovat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, LUT-yliopiston energiamarkkinoiden apulaisprofessori Samuli Honkapuro, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Suomen pitää ilmastotavoitteensa saavuttaakseen tehdä energiakäänne, ja tuulivoima on käänteessä avainasemassa. Aiheeseen pureutuvat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola, LUT-yliopiston uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen ja Taaleri Energian toimitusjohtaja Kai Rintala.