Suomalainen toimitusjohtaja kerää maailman satamia yhteen – mitta täyttyi hidastelusta

Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola rakentaa kansainvälistä allianssia, jotta merten tila paranisi ja yrityksen tuotteet menisivät paremmin kaupaksi. Sijoittajien katse on kuitenkin yhä osavuosikatsauksissa – pörssikurssista on sulanut vuodessa kolmannes. Koko merenkulun ekosysteemin muuttaminen kestävämmäksi on silti ainoa oikea tie menestykseen, Eskola uskoo. VAPAA LUKUOIKEUS

Raine Tiessalo
Wärtsilän suunta on selvä, mutta menoa hidastaa maailman mahtavien lietsoma epävarmuus. Joka aamu pitää tarkistaa, millaisia twiittejä on tullut, kuvailee Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola. Kuva: Raine Tiessalo

Puolitoista vuotta sitten Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola sai tarpeekseen kansainvälisen päätöksenteon hitaudesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja sen jäsenvaltioiden tahmea päätöksenteko oli lykännyt kerta toisensa jälkeen laivaliikenteen keskeisten ympäristösäännösten voimaantuloa.

Pään pyörittelyn sijaan Eskola päätti itse tehdä asialle jotain. Hän alkoi kerätä kumppaniyrityksiä ja maailman tärkeimpiä satamakaupunkeja yhteen vähentämään merenkulun ympäristökuormitusta.

”Olemme olleet närkästyneitä siitä, että poliittisilla päätöksillä luodaan mahdollisuuksia monelle bisneksen tekijälle kehittää ympäristöratkaisuja. Sitten kun niitä kehitetään ja tuodaan markkinoille, lainsäädäntöä joustetaan”, Eskola sanoo.

IMO:n päätöksenteon ja toimeenpanon hitauden takia kansainvälisestä järjestelmästä on tullut sirpaleinen.

Merenkulun rikkirajoitusten voimaantulo on ollut verkkaista. IMO:n jäsenet päättivät rajoituksista vuonna 2016 ja globaalit päästörajat tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Investointipankki Goldman Sachs on laskenut, että noin viidennes maaillman laivastosta tulee silti rikkomaan sopimusta vuodenvaihteen jälkeen.

Sopimusta vieraslajien leviämisen estämiseksi alusten mukana on odotettu vieläkin kauemmin. Tämä painolastivesiä koskeva sopimus solmittiin jo vuonna 2004, mutta se tuli voimaan vasta 2017, ja silloinkin pitkällä siirtymäajalla. Yhdysvallat teki sillä välin omat säännöksensä.

”Täysin naurettavaa”, Eskola sanoo.

”Laitetoimittajilla pitää nyt olla kahdessa paikassa sertifioituja järjestelmiä.”

Verkostosta voimaa vaikuttamiseen

Vuosi lanseerauksen jälkeen SEA20 -verkostossa ovat mukana Helsinki, Hampuri, Luulaja, Vaasa, Rotterdam ja Trieste. Atlantin toiselta puolelta mukana on Washingtonin osavaltio. Seattle, New York, Miami, Singapore, Tokio, Lontoo ja Southampton pitäisi saada seuraavaksi mukaan. Ensi vuoden huippukokous ei kuitenkaan ole Suomessa vaan ”jossain muualla”, jotta verkostosta tulisi aidosti globaali.

”Tämä on keskustelufoorumi ja vaikuttamiskanava. Tarkoitus ei ole tehdä rahaa eikä tehdä lainsäädäntöä vaan saada asioita paremmin esille.”

Wärtsilä hyötyy kaupallisesti siitä, että säännöt tiukentuvat, koska yhtiön tarjontaan kuuluvat esimerkiksi rikkipesurit, joilla päästöt saadaan laskettua sallittuihin rajoihin. Kyse on Eskolan mukaan kuitenkin yksittäisiä laitteita suuremmasta muutoksesta – koko merenkulun ekosysteemin muutoksesta kohti kestävämpiä toimintatapoja.

”Me emme katso olevamme toimija, joka myy jonkun laitteen jollekin asiakkaalle vaan toimimme ekosysteemin, järjestelmän parantajana laajan yhteistyön kautta.”

Nykyistä ilmasto- ja ympäristöystävällisemmälle teknologialle on tarvetta, sillä merikuljetukset eivät suinkaan ole vähenemään päin. Merirahtina tuotiin viime vuonna Suomeen tavaraa enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen viennistä meritse kulkee  90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia.

”Merenkulun tulevaisuus perustuu siihen, että pystyttäisiin edelleenkin toimimaan tavarankuljetuksessa kaikkein tehokkaimpana toimijana, mutta aina hyötysuhteeltaan paremmin ja turvallisemmin.”

Wärtsilän tehtävä maailmassa

Laaja-alainen vaikuttaminen välittömän bisnesintressin rinnalla sai alkunsa toissa vuonna, kun Wärtsilä pähki perinpohjin, miksi se on olemassa. Eskolan mukaan Wärtsilä ei tee vain energiaratkaisuja ja laivateknologiaa, vaan yrityksen tavoite on kehittää kestävää yhteiskuntaa.

”Otettiin kaikki missiot ja visiot pois ja kerrottiin, mikä on Wärtsilän merkitys maailmassa.”

”Wärtsilällä on muutakin roolia kuin esimerkiksi työllistää tai tehdä tulosta. Me olemme osa yhteiskuntaa, jonka tulevaisuus on meidän käsissämme.”

”Tottakai täytyy tehdä tulostakin, mutta monella sijoittajalla alkaa olla muitakin syitä sijoittaa kuin osakkeen kurssi.”

Vastuullinen lähestymistapa johtaa myös kansainväliseen arvonantoon. Vastuullista liiketoimintaa käsittelevä Corporate Knights -julkaisu rankkasi Wärtsilän viime vuonna maailman vastuullisimpien yritysten listalla sijalle 88 yhteensä noin 6 000 tutkitun pörssiyrityksen joukosta. Wärtsilää paremmin sijoittuivat suomalaisyrityksistä Neste, Outotec, Kesko ja Nokia.

Wärtsilän osakkeenomistajat ovat kuitenkin armottomia. Monet sijoittajat katsovat yhä perinteisen kvartaalitalouden hengessä, mitä viivan alle jää. Wärtsilän yritykset kantaa alan kehityksestä laajempaa vastuuta näyttäisivät jäävän monella treidausdeskillä toissijaiseksi.

Wärtsilän osakkeen arvosta on sulanut vuodessa kolmannes pois. Analyytikkojen mukaan pääsyynä on asiakkaiden jarruttelu päätöksenteossa. 

Kun vain tietäisi, mihin pitäisi sopeutua

Kansainvälisenä yrityksenä Wärtsilä on globaalien kehityskulkujen armoilla. Kauppasota, erilaiset sanktiot ja brexit ovat kolme suurinta päänvaivaa. Eskolan mukaan varsinainen liiketoiminta voisi jopa ”sopeutua” kaikkiin näihin vaikeuksiin, mutta pahinta on jatkuva jojo-liike.

”Meidän täytyy sopeutua. Mutta kun nämä menevät edestakaisin. Välillä ei ole kauppasodan uhkaa ja välillä taas on, se on selkeästi häirinnyt meidän asiakkaiden päätöksentekoa.”

”Koko maailman epävarmuus on suurin ongelma. Kaikki katsoo joka aamu, että mitä twiittejä on tullut.”

Wärtsilälle osakkeen heikkeneminen on ollut pettymys. Onko osakkeen arvo sillä tasolla jonka yritys oikeasti ansaitsisi?

”Ei. Jos katsoo minkälainen toimija me olemme merenkulun puolella eli numero yksi maailmassa, sitten toisaalta katsoo, mihin Wärtsilä pystyy energiapuolella, esimerkiksi tarjoamaan ratkaisuja kun kehittyvät maat rakentavat infraa. Toisaalla taas on uusiutuvan energian tulevaisuuden haasteet. Onhan Wärtsilän tulevaisuus ihan toisenlainen kuin mitä osakkeen arvo nyt.”

Viesti päättäjille: näpit irti koulutuksesta

Poliittinen päätöksenteko, lainsäädäntö ja työmarkkinasäännöt ovat tärkeitä Wärtsilän kaltaisille suurille vientiyrityksille. Eskolan mielestä suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei pitäisi heikentää. Vaikka monilla teknologiateollisuuden yrityksellä on korkeat tilauskannat, tilauskertymät ja kasvu ovat hidastumassa.

”Nyt ei ole oikea hetki ruveta rapauttamaan sitä kilpailukykyä mikä ollaan saatu aikaiseksi. Olemme 99-prosenttisen riippuvaisia viennistä. Meille Suomi on tärkeä, mutta Suomeen ei myydä yhtään mitään. Jos me emme pysty olemaan kilpailukykyisiä maailmalla, sillä on vaikutusta Suomeenkin. ”

”Kilpailukykyhän tulee monesta asiasta, mutta mistä minä olen puhunut viime aikoina on ollut tämä koulutuspuoli – eli se, mitä tehtiin aikaisempina vuosina eli leikattiin yliopistoilta – karmeita päätöksiä siihen nähden miten innovaatiokykyä ja uusia teknologioita pitäisi kehittää.”

Wärtsilässä innovaatioiden merkitys nähdään kirkkaasti. Yhtiö rakentaa parhaillaan Vaasaan innovaatiokeskusta, jonka tarkoitus on tuoda tuotekehitykseen mukaan miltei kaikki, jopa kilpailijat.

“Siellä on ABB, jonka kanssa Wärtsilä osittain kilpailee, mutta Vaasassa teemme yhteistyötä. Siellä on yliopisto, kaupunki, maakunta, jopa peruskoulusta lähtien on lähdetty siitä, että tarvitaan Vaasaan yhteistyömalli, joka tukee alueen tulevaisuutta. Se on toiminut tosi hienosti.”

Koodarit ja tekoälyosaajat kiven alla

Raskaan teollisuuden konepajayhtiö. Näin 1800-luvun alussa perustettua Wärtsilää kuvataan usein yhä tänäkin päivänä. Nykyään Wärtsilä on kuitenkin yksi teknologiateollisuuden suurimmista yrityksistä, joka kisaa samoista osaajista kuin kansainväliset ja kansalliset kilpailijansakin. Itse asiassa pelikenttä ulottuu vieläkin laajemmalle.

”Samoista ihmisistä kilpailevat maailman suurimmat jättiyhtiöt ja pelifirmat. Tarvitsemme koodareita ja niitä, jotka ymmärtävät mitä tekoälyllä voi tehdä.”

Wärtsilä on hankkinut osaamista taloon yritysostoilla. Eskolan mukaan yhtiö on onnistunut pitämään hyvin avainhenkilöitä talossa yritysostojen jälkeen. Lähes 20 000 työntekijän yrityksen johtaminen vaatii toimitusjohtajalta kykyä seurata muutakin kuin sen pörssikurssia.

Eskolan pyhä kolmiyhteys

Eskola listaa kolme tärkeintä indikaattoria, joiden varaan hän rakentaa johtajuutensa.

1. Henkilöstön hyvinvointi

”Minulle on äärimmäisen tärkeää tietää, mitä mieltä meidän väki on Wärtsilästä ja onko Wärtsilä hyvä työpaikka. Mitä pitäisi tehdä erilailla, että pystytään pitämään osaajia. Se on tärkein voimavara, ilman henkilöstöä ei saataisi mitään aikaiseksi.”

2. Asiakkaiden näkemykset

”Aivan yhtä tärkeää on, että seurataan mitä mieltä asiakkaat ovat meistä. Jos asiakkaat eivät pidä meistä, niin ollaan tehty jotain väärin.”

3. Sijoittajat

”Kiinnostaa äärimmäisen paljon, mitä meihin sijoittaneet ihmiset ovat meistä mieltä. Se näkyy osakekurssissa. Jos osake menee alaspäin, olemme huolissamme ja mietimme, mitä pitäisi tehdä.”

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti