Kuopio lähti etunenässä auttamaan kriisin runtelemia yrityksiä – osa kunnista tukee pienyrityksiä myös omasta pussista

Kunnissa tehdään yrittäjien auttamiseksi nyt paljon muutakin kuin jaetaan valtion myöntämää tukea yksinyrittäjille. Tämä toimii! -sarjan jutussa kerrotaan kuntien keksimistä keinoista. VAPAA LUKUOIKEUS

Anne Moilanen
Veljmies-patsas touhukkaana Kuopion torilla. Kuva: Finland Lakeland (CC BY-NC-ND 2.0)

Kaupunki jouduttaa yrityksiltä tulleiden laskujen maksamista, kun taas kaupungin yrityksille lähettämät laskut voi maksaa hamassa tulevaisuudessa. Muistutuksia ei lähetetä, viivästyskorkoja ei peritä ja perinnästä pidättäydytään.

Kaupungin tiloissa vuokralla olevat yritykset on vapautettu vuokranmaksusta siltä ajalta, kun tilat on määrätty suljettaviksi.

Kaupungin hankintoja aikaistetaan.

Kuulostaako tutulta? Tällaisilla toimenpiteillä Kuopio pyrkii parhaillaan auttamaan koronakriisin takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. 

Tämä toimii! esittelee onnistumisia 

Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi edelleen lähettää osoitteeseen: info@mustread.fi

Kuopio julkaisi listan heti seuraavalla viikolla sen jälkeen, kun poikkeustila astui voimaan 19. maaliskuuta.

”Moni on tehnyt ihan samoja asioita myöhemmin. Meidän erikoislaatuisuutemme oli, että toimimme todella nopeasti ja ennakoivasti”, kertoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

“Annoimme samat ohjeet myöskin kaupungin tytäryhteisöille. Nämä ovat hyvin käytännönläheisiä toimia, joilla on merkitystä. Vuositasolla kyse on kuitenkin budjetiltaan 1,5 miljardin euron konsernista.”

Kuopiossa pyrittiin heti kriisin alussa myös varmistamaan kaupungin taloudellinen toimintakyky.

”Lisäsimme heti 100 miljoonalla eurolla limiittiä, joka on talousjohdon käytössä. Niinkin yksinkertaisesta asiasta pitää huolehtia kuin kassan riittävyydestä ja palkanmaksukyvystä.”

Päätökset piti tehdä tilanteessa, jossa valtioneuvoston lupaukset avusta kunnille olivat vasta tulossa, huomauttaa kaupunginjohtaja Pirhonen.

”Kunta on kuitenkin kansalaisen tärkein käyttöliittymä yhteiskuntaan.”

Isoista kaupungista saman tyyppiseen pelastuspakettiin kuin Kuopiossa sitouduttiin hyvässä etukenossa myös ainakin Lahdessa, Turussa ja Helsingissä.

Kolmen kuukauden vuokravapautus

Toimenpiteitä on osittain myöskin jo muutettu matkan varrella. Esimerkiksi yritysten vuokravapautuksissa on edetty asteittain.

Ensin puhuttiin vain tilanteesta kärsivien yrittäjien vuokranmaksun lykkäyksestä. Kun toimitiloja on viranomaismääräyksillä suljettu, on siirrytty mahdollisuuteen vapautua vuokranmaksusta määräajaksi kokonaan

Useimmiten yrittäjien vuokravapautuksen kesto on rajattu maksimissaan kolmeen kuukauteen alkaen huhtikuusta.

Mutta voivatko kunnan myöntämä vuokravapaus tai muut toimet, esimerkiksi joustot maksuliikenteessä, toden teolla vaikuttaa siihen, ettei yrityksiä menisi konkurssiin? Ovatko ne niin vaikuttavia?

Sitä Kuopion Pirhonen ei uskalla lähteä vielä arvioimaan. Hän sanoo myös suoraan, ettei kaupungin toimenpiteitä vuokranantajana pidä liioitella.

”Me olemme marginaalinen toimija vuokramarkkinoilla. Paljon enemmän merkitystä on sillä, miten muut vuokranantajat toimivat. Alkujärkytyksen jälkeen on herännyt keskustelua siitä, että myös vuokranantajien tulee selvitä tästä.”

Keinoja palveluseteleistä parkkimaksuihin

Viimeinen kuukausi on osoittanut, että monissa kunnissa ollaan nyt varsin kekseliäitä yritysten auttamisessa. MustRead sai käsiinsä myös Suomen Yrittäjien epävirallisen muistion, johon on koottu kunnissa eri puolilla maata käyttöön otettuja suuria ja pieniä keinoja. Tässä niistä muutamia:

Raahe tarjoaa 1–3 henkilöä työllistäville mikroyrityksille edullista lainamuotoista kriisirahoitusta yhteensä 500 000 eurolla.

Seinäjoki on perustanut Kriisin yli -ryhmän. Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiön Into Seinäjoki Oy:n ja Seinäjoen Yrittäjien ryhmä on jatkuvasti valmiina auttamaan yrittäjiä ja ylläpitää verkkosivua.

Posion kunnan elinkeinotoimesta on soitettu kunnan jokaiselle yrittäjälle ja annettu neuvontaa. ”Soita heti Veli-Matille”, lukee verkkosivuilla nytkin.

Lahti satsaa yrityspalveluseteleihin kuluvana keväänä 200 000 euroa. Palveluntuottajat voivat laskuttaa 5 000 euron setelillä 2 500 euroa kaupungilta heti, kun työt alkavat. Asiakasyrityksen omavastuuosuudet kaupunki laskuttaa vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Pielavesi myöntää etäopetuksessa oleville koululaisille palveluseteleitä koulupäivien ruokailua varten. Edun arvo jokaiselle etäopetuksessa olevalle peruskoululaiselle ja lukiolaiselle on 3,5 euroa koulupäivää kohden. Postitse kotiin lähetettävät setelit käyvät maksuvälineinä pielavetisissä ruokakaupoissa ja ravintoloissa.

Joensuussa on päätetty helpottaa etäopetuksessa olevien lasten ruokailua jakamalla koululaisten perheille ruokakasseja. Ruokakasseja on noudettavissa joensuulaisilla kouluilla niiden oppilaiden perheille, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa asiaan. Kasseissa on viiden päivän ruoka-annokset, vihanneksia ja leipää.

Mikkeli on poistanut pysäköintimaksut ensimmäiseltä maksulliselta tunnilta, jotta ravintolaruuan nouto ja asiointi kivijalkakaupoissa helpottuvat. 

Hankinnat merkittävä keino

Merkittävä konkreettinen keino yritysten auttamiseksi ovat kuntien hankinnat. Useissa kunnissa on linjattu, että hankintoja ei panna jäihin kriisin takia, vaan niitä pyritään osin jopa aikaistamaan.

Hankintojen säännöistä on mahdollista joustaa osittain koronakriisin takia: esimerkiksi suojautumisvarusteita on lupa hankkia äärimmäisen kiireellisenä suorahankintana. Linjaus perustuu Euroopan komission huhtikuiseen tiedonantoon.

Kuntien jo ennestään kuralla oleva taloustilanne ei tee hankintapäätöksistä helppoja. Kolme neljäsosaa kunnista teki viime vuonna alijäämäisen tuloksen.

Toisaalta kaupungit voivat hankinnoillaan tasata suhdannetilannetta, pohtii Kuopion Pirhonen.

”Esimerkiksi rakennushankkeilla voi olla merkittävää työllistävää vaikutusta. Kuopiossa on meneillään valmistelu parin koulun osalta, voisiko niiden merkittäviä korjausrakentamisia aikaistaa. Selvitämme myös, onko muita merkittäviä korjauskohteita.”

Koulujen korjausrakentamiset ovat arvoltaan noin 10–20 miljoonan euron hankkeita, mutta Kuopion kaupungin ”putkessa” olisi Pirhosen mukaan kaikkiaan jopa 200 miljoonan euron edestä hankintoja.

Kaikki suunnitelmat ovat kuitenkin hyvin epävarmoja.

”Emme tiedä rakentajienkaan tilannetta. Mitä hankkeet tarkoittaisivat työurvallisuuden ja materiaalien kannalta? Kaikki toivomme, että tähän tulisi lisävalaistusta lähiviikkoina, mutta varaudumme myös siihen, että nykymeno voi jatkua jopa kuukausia.”

Pirhonen painottaa, että Kuopiossakin on päätetty aikaistaa ainoastaan hankintoja, jotka ovat välttämättömiä.

”Pitää ymmärtää, että monet hankkeet, joista olisi hienoa, että ne tehdään, joutuvat nyt siirtymään. Meidän on pakko pitää investointien määrä realistisella tasolla.”

Uutta velkaa Kuopiolle tulee kaupunginjohtajan arvion mukaan koronakriisin takia useita kymmeniä miljoonia euroja.

”Arvio alijäämän haarukasta on tällä hetkellä 30–50 miljoonaa euroa. Meidän kokoisessa kaupungissa se tarkoittaisi kahta prosenttiyksikköä lisää kunnallisveroon. Emme ole käyttämässä tätä asetta, mutta se antaa mittakaavaa.”

Hankintojen aikaistamista suunnitellaan Kuopion ohella muun muassa Kemissä ja Kempeleessä.

Kunnat jakavat yksinyrittäjien tuen

Jotta talous ei aivan kokonaan sakkaisi, valtio ohjaa parhaillaan yrityksille kriisin takia kahmalokaupalla rahaa. Rahanjakoon osallistuvat muun musaa Business Finland, Finnvera ja paikalliset ELY-keskukset, mutta myös kunnat.

Kuntien erityiseksi tehtäväksi on osoitettu yksinyrittäjien tuen jakaminen. Kyse on merkittävästä ryhmästä, sillä yksinyrittäjiä on suomalaisista yrittäjistä jo suurin osa. 

Viime vuonna itsensätyöllistäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 187 000 pois lukien maatalousyrittäjät. Yksinyrittäjien määrä on voimakkaasti kasvanut 2000-luvulla.

Yksinyrittäjistä suuri osa on myös huomattavan pienituloisia. Neljännes yksinyrittäjistä kuuluu alimpaan tulodesiiliin, kun vastaava osuus palkansaajista on 8 prosenttia.

Pienten yritysten maa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2018 reilut 360 000 yritystä, joista noin 320 000 yrityksessä työntekijöitä oli 0–4. Tällaisia pieniä yrityksiä oli kaikista yrityksistä 89 prosenttia. 

Noin 1,5 miljoonaa yritysten työntekijää ovat sen sijaan jakautuneet melko tasaisesti eri kokoisiin yrityksiin. 

0–4 hengen yrityksissä työskenteli toissa vuonna 239 000 ihmistä. Se oli 16 prosenttia kaikista yritysten työllistämistä ihmisistä.

Suurissa, yli 1 000 henkeä työllistävissä yrityksissä työskenteli 271 000 ihmistä eli reilut 18 prosenttia yritysten työllistämistä ihmisistä. 

Tällaisia suuria yrityksiä on kuitenkin Suomessa vain kourallinen, toissa vuonna tarkalleen 124 kappaletta – prosentteina se ei tee edes yhtä kymmenesosaa maamme yrityksistä.

Lähde: Tilastokeskus

Hallitus on päättänyt myöntää jokaiselle ehdot täyttävälle itsensätyöllistäjälle 2 000 euroa tukea, jonka jakavat käytännössä kunnat. Työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä jaettava tukipotti on suuruudeltaan 250 miljoonaa euroa.

Jos tuki jaettaisiin tasan kaikille 187 000 itsensätyöllistäjälle, jokainen heistä saisi reilut 1 300 euroa. Hallitus lienee kuitenkin arvioinut, että kaikki yksinyrittäjät eivät hae tukea tai eivät ole kelpoisia sitä saamaan.

Kertakorvauksena maksettavan tuen edellytyksenä on, että yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet merkittävästi 16. maaliskuuta jälkeen. Yksinyrittäjällä täytyy myös olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. 

Yrityksellä ei myöskään saa olla verovelkoja, eikä se ole saanut olla taloudellisissa vaikeuksissa ennen tuen myöntämistä. Tukea voi hakea yrityksen kotikunnalta syyskuun loppuun saakka. 

Kunta voi antaa enemmänkin – kuten Liminka

Mikään ei tietenkään estä yksittäistä kuntaa myöntämästä tukea yksin- tai muunlaisille yrittäjille vaikka suoraankin riippumatta siitä, kuinka paljon valtiolta tulee rahaa jaettavaksi juuri tähän tarkoitukseen. 

Suomen Yrittäjien muistion mukaan näin on toiminut muun muassa Liminka, jossa kunnanhallitus ehdotti itsenäisesti jo maaliskuun lopussa myönnettäväksi 550 – 1 000 euron kuukausittaista korvausta 1–3 henkeä työllistäville mikroyrityksille. Liminkalaisyritykset voisivat saada tukea maksimissaan kolmen kuukauden ajan. 

Toimeenpanossakaan ei ole aikailtu: Haku on jo avattu, vaikka kyseessä on vasta kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuustolle. Limingan kunnanvaltuuston seuraava kokous on 27. huhtikuuta.

Tiettävästi vastaavan tyyppistä suoran yrittäjätuen täydentämistä harkitaan parhaillaan muissakin kunnissa, esimerkiksi Sulkavalla ja Mikkelissä. 

Järjestöt aktiivisina

Etujärjestöistä Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ryhtyivät toimiin välittömästi maaliskuun puolivälissä, kun alkoi näyttää siltä, että Suomi julistetaan poikkeustilaan. Ne julkaisivat yhteiset suositukset keinoista, joilla kunnat voisivat helpottaa omilla alueillaan toimivien yritysten tilannetta.

Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton suosituslista kunnille kuulostaa tutulta: Kuntien tulisi muun muassa neuvotella maksujärjestelyistä sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat kuntien tiloissa vuokralla. Yritysten kunnille maksamien laskujen maksuaikoja tulisi pidentää. Kuntien suoritukset yrityksille pitäisi maksaa ajoissa, mieluiten jo ennen eräpäivää.

Järjestöt suosittelevat myös, että kuntien hankintoja yrityksille ei panna jäihin koronakriisin takia. Hankintoja tulisi päinvastoin aikaistaa, ja lisäksi tulisi tehdä myös pienhankintoja pieniltä yrityksiltä.

Sote-palveluiden osalta suosituksissa todetaan, että kuntien toivotaan käyttävän kriisin aikana oman tuotannon lisäksi myös ostopalveluita ja palveluseteleitä. Jos yksityiset varhaiskasvatusyksiköt ovat auki, kuntien tulisi jatkaa niiden asiakkaiden tukemista palveluseteleillä ja yksityisen hoidon tuella.

Suosituksissa korostuu myös sosiaalinen ulottuvuus – kuntien ei tulisi jättää yrittäjiä yksin vaan etsiä apukeinoja tilanteeseen muun muassa yhteistyössä paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujala on siinä käsityksessä, että suurimmassa osassa Suomen kunnista kuntien ylimmät päättäjät ovat järjestöjen suosituksista vähintään tietoisia.

Kujala on myös pitkän linjan kokoomusvaikuttaja, joka on toiminut muun muassa puolueen puheenjohtajan, ex-valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustajana sekä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Kujalan mukaan kunnat ovat lähteneet auttamaan yrityksiä hyvin eri tahtiin: osassa kunnista ensimmäiset päätökset tehtiin jo heti kriisin alussa, kun taas joissakin kunnissa on herätty toimintaan vasta aivan viime viikkoina.

Kyse ei ole vain yritysten pärjäämisestä, hän korostaa.

”Fiksu kunta ymmärtää, että sen omakin talous on vaakalaudalla, jos yritykset eivät selviä.”

Tämä toimii! -sarjassa aiemmin ilmestynyt:

Outi Tuominen väsyi työlääseen sijaishoitajarumbaan ja kehitti järjestelmän, joka säästää esimiehiltä puoli työpäivää viikossa

Podcast: Porvoossa kaupunginosan päästöt pienenivät kolmanneksella vain kaavoitusta muuttamalla

Vaasa otti kokeilut osaksi arkea – ja pian yksi kaupungin hortonomeista varjosti jo hollantilaisia kollegoitaan

Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti