“Olisi saavutus, jos kaikki jäsenmaat sitoutuisivat hiilineutraaliin EU:hun vuonna 2050”, sanoo ministeri Tytti Tuppurainen

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden onnistumisen ratkaisevat ilmastotavoitteet ja se, saadaanko päätettyä neuvottelujen aloittamisesta uusien jäsenmaiden kanssa. Oulun demarien ääniharavalla riittää myös työtä perustella kollegoilleen, miksi koulutus kaipaisi seudulla kipeästi lisää rahaa. VAPAA LUKUOIKEUS

Heli Koppelo
Tytti Tuppuraiselle Oulun teatteri on rakas paikka. Hän toimi teatterin hallituksen puheenjohtajana viisi vuotta. “Olen itse oululaisen kulttuurielämän kasvatti”, viulisti-isän tytär sanoo. Kuva: MustRead

”Aluksi olin aivan tyrmistynyt. Ajattelin, että ei missään tapauksessa, minähän olen tällainen radikaali yhdistystoimija ja kansalaisjärjestöaktiivi enkä mikään puoluepukari!”

Se oli Tytti Tuppuraisen reaktio, kun Oulun demarit pyysivät häntä, Oulun luontonuorten puheenjohtajaa, ehdokkaaksi kevään 1999 eduskuntavaaleihin.  

Erityisesti Tuppuraista huoletti se, ettei hän saisi enää ajatella itsenäisesti vaan kaikki ajatukset tulisivat puolueen yhteisestä “tuutista”. 

“Se huoli ja toivekin on osoittautunut turhaksi. Ei ole mitään tuuttia vaan kaikki pitää yhä ajatella itse,” hän sanoo ja helähtää nauramaan Oulun Teatterin valoisassa lämpiössä.  

Tytti Tuppurainen

  • Eurooppaministeri 2019–
  • SDP:n kansanedustaja Oulun vaalipiiristä 2011–
  • Syntynyt Oulussa
  • 43-vuotias
  • Oulun kaupunginvaltuutettu 2000–
  • Demarinaisten puheenjohtaja 2014–
  • FM Oulun yliopistosta, pääaine germaaninen filologia
  • Naimisissa eduskunnan hallintojohtajan, oululaisen Pertti Rauhion kanssa
  • Kaksi lasta edellisestä liitosta
  • Harrastaa belgianpaimenkoiran hoitamista, lukemista, sauvakävelyä ja saunomista

Tuppurainen saapuu haastatteluun vauhdikkaan viikonlopun jäljiltä. Ohjelmassa on ollut niin Iin Ilmastoareena, Oulun Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposium kuin Pohjolan demaritapaaminen Kajaanissa. 

Pohjoisessa kiertäminen on täytynyt ahtaa viikonloppuihin tavallista tiiviimmin, sillä eurooppaministeri on saanut sukeltaa syvään päätyyn heti ministerikautensa aluksi: Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkoi vain kuukausi ministeriksi nimittämisen jälkeen.

Suomen puheenjohtajuus kestää vuoden loppuun. Asialistan kärjessä on neljä asiaa: EU:n monivuotinen rahoituskehys, ilmastostrategia, uudet jäsenmaat sekä brexit. 

Rahoituskehyksen kahdenväliset neuvottelut kaikkien ministerien kanssa alkavat syyskuussa. Tuppurainen kertoo jo saaneensa vastaukset kirjalliseen kyselyyn kaikilta jäsenmailta. 

“Tämän vuoden aikana pitää vielä saada tehtyä budjettikehys päämiehille päätettäväksi, ja se on iso juttu, tuhat miljardia seitsemälle vuodelle. Siinä testataan jäsenmaiden kykyä sopia, ja se myös osoittaa, mihin suuntaan unionia halutaan kehittää ja missä roolissa esimerkiksi kehitysvarat, maatalous ja yhteinen puolustus ovat.” 

Puheenjohtajuuskauden onnistumisen mittareiksi Tuppurainen nostaa kuitenkin ilmastoon ja unionin laajenemiseen liittyvät päätökset.

”Jos saamme kaikilta jäsenvaltioilta sitoumuksen tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, voimme olla tyytyväisiä puheenjohtajuuskauden jälkeen. Samoin jos saamme tehtyä päätöksen jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, se olisi erinomainen saavutus.”

Pohjois-Pohjanmaalle eniten EU:n rakennerahastotukea

Brexitin suhteen Suomi ei voi Tuppuraisen mukaan tehdä muuta kuin odottaa, mikä on brittihallituksen todellinen tahto. Hän tapasi toissa viikolla Ison-Britannian brexit-asioista vastaavan ministerin Stephen Barclayn. Keskusteluissa selvisi, että EU:n ja Britannian näkemykset ovat yhä hyvin kaukana toisistaan.

”Nyt näyttää siltä, että Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson on valmis viemään Iso-Britannian ulos vaikka ilman sopimusta ja tämä on tietysti valitettavaa. Jos näin tapahtuu, puheenjohtajamaalle tulee isompi rooli tilanteen selvittämisessä loppuvuodelle, ja tähän kaikkeen olemme parhaillamme valmistautumassa.”

Tuppurainen kuitenkin painottaa, että tavoitteena on edelleen, että neuvoteltu erosopimus saataisiin hyväksyttyä.

Rahoituskehyksen kokonaisuuden käsittely jatkuu myös ensi vuoden puolella, ja välittömästi puheenjohtajakauden jälkeen hallitus aloittaa EU:n poliittisen selonteon valmistelun. Selonteossa hallitus linjaa Suomen näkemyksiä esimerkiksi siitä, voidaanko nykyistä useampia EU-päätöksiä tehdä määräenemmistön päätöksellä ja millaisia toimia EU ottaa kansainvälisen veronkierron ehkäisemisessä.

“Se tulee olemaan suuri ponnistus, joka tehdään yhteistyössä eduskunnan kanssa.”

Oululle oululaisesta eurooppaministeristä ei ole ainakaan haittaa. Eurooppaministeri vastaa EU:n aluekehitysrahastoneuvotteluista,  ja juuri viime viikolla uutisoitiin, kuinka Pohjois-Pohjanmaa saa kaikista Suomen maakunnista määrällisesti eniten EU:n rakennerahastotukea, 317 miljoonaa euroa, vaikka Lapin ja Kainuun tukitaso on asukasta kohden on suurempi.

Tuppuraisen mielestä se on oikein.

”Itä- ja Pohjois-Suomelle on kirjattu erityisasema Lissabonin sopimuksessa, joka tarkoittaa erityisrahoitusta harvaanasutuille seuduille. Myös hallitusohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen tukitaso turvataan, ja tästä on pidettävä kiinni tiukasti.”

Koko aluekehitystukipaketin suuruus Suomelle on 1,4 miljardia euroa.

”Ei sellaisia rahoja valtion budjetista löydy, ja siksi EU:n merkitys on Pohjois-Suomelle erityisen suuri.”

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, puoluetoveri Ville Skinnari esiintyi Tytti Tuppuraisen kanssa Oulun demarien tapaamisessa sekä hallituksen kirjastokiertueella Oulussa.

Laman kasvatti

Tytti Tuppurainen syntyi Oulun Tuirassa 1970-luvun puolivälissä. Isä työskenteli ikänsä Oulun Sinfoniassa viulistina ja äiti hoiti viisilapsista katrasta kotona, eivätkä he olleet poliittisesti aktiivisia.

Tuppuraisen nuoruutta määritti 1990-luvun lama.

”Tulin täysi-ikäiseksi Suomessa, jossa työttömyys oli aivan murskaavaa ja henkinen lamaannus syvä. Ystävien vanhempia oli työttöminä, yrittäjät tekivät konkursseja. Epätoivo oli käsin kosketeltavaa.” 

Lukion jälkeen Tuppurainen haki ja pääsi Oulun yliopistoon lukemaan saksaa.

Tuppurainen kertoo etsineensä poliittista kotia ”nuorena radikaalina” kiihkeästi, mutta alkuun hän löysi palkkansa järjestöistä, ei puolueesta.

Demarius alkoi kyteä lopulta yllättävässä paikassa: nuorten kierrätyskeskuksessa, jossa Tuppurainen työskenteli opiskeluaikanaan.

Kierrätyskeskukseen palkattiin lamavuosina pitkäaikaistyöttömiä Paavo Lipposen hallituksen työministerin Liisa Jaakonsaaren kehittämällä, nykyistä palkkatukea vastaavalla yhdistelmätuella.

”Se vaikutti minuun, että sen sijaan että olisimme lyöneet hanskat tiskiin, pystyimme luomaan työpaikkoja”, Tuppurainen sanoo.

”Se iski minuun kuin sata volttia, kun demarit sanoivat, että jokaisella on oikeus työhön.”

Oulun valtuustossa Tuppurainen on istunut jo 20 vuotta. Eduskuntaan hän nousi ensimmäisen kerran 2011. 

Äänestäjien mandaatti on vain vahvistunut: viime kevään vaaleissa Tuppurainen nousi Oulun demarien äänikuningattareksi lähes 9 400 äänellä.

Neljän tunnin juna ilmastoteko

Tuppuraisen mielestä Oulun tärkeimmät kehittämiskohteet tiivistyvät kolmeen kokonaisuuteen: saavutettavuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä koulutukseen.

Hän pitää saavutettavuutta Oululle elintarkeänä asia, ja siksi hänen keskeisin kunnianhimonsa liittyy kaksoisraiteen saamiseen Ouluun saakka. 

“Oulu uhkaa nyt pudota keskustelusta, kun puhutaan tunnin junasta Helsinki–Turku välille. Tämä pitää nostaa voimakkaasti keskusteluun ja terävöittää yhteistä edunvalvontaa.”

Tuppuraisen mukaan neljän tunnin junayhteys Oulusta Helsinkiin olisi ilmastollisesti merkittävä teko. Kokonaisajankäytössä se tulisi jo lähelle lentomatkaan kuluvaa aikaa, jos matkat lasketaan keskustasta keskustaan. Väli on nyt lyhimmillään 5 tuntia 40 minuuttia.

”Tiedän tämän hyvin henkilökohtaisesti, koska matkustan usein junalla koiran takia. Perjantaina työviikon jälkeen tänne tulo ja sunnuntaina takaisin lähtö käy aika raskaaksi, mutta neljä tuntia suuntaansa olisi jo eri juttu.”

Tuppuraisen mielestä myös Oulun sataman kilpailukyvystä tulee huolehtia osana Perämerenkaaren infraa. Merikuljetukset ovat tärkeitä esimerkiksi kaivannaisteollisuudelle ja biotaloussektorille. 

”Oulun satamalle tulikin lisää rahaa lisäbudjetissa. Nämä ovat tärkeitä investointeja.”

Kohtaamisessa mukana demarien entinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (oik.).

Tulevaisuusinvestointeja Oulun yliopistolle

Tutkimus- ja kehitystoiminta ei sekään pärjää yksin. Ministeri peräänkuuluttaa lisää rahaa myös Oulun yliopistolle. Yliopisto jäi hallitusohjelmassa ilman lisärahoitusta, mutta Tuppurainen katsoo, että lisärahoitus ”sopisi hallitusohjelman mentaliteettiin”, koska aluepolitiikan rooli on ohjelmassa niin suuri.

Pysyvistä menolisäyksistä päätetään tulevassa budjettiriihessä. Pääministeri Antti Rinne (sd.) on väläytellyt julkisuudessa, että rahoitustaso ammattikorkeakouluille ja yliopistoille voisi olla jo ensi vuoden budjetissa korkeampi kuin valtiovarainministeriön 15 miljoonan euron ehdotus. 

“Hallitusohjelmaneuvotteluissa on sovittu, että vuoteen 2023 yliopistojen rahoitus paranee 40 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä rahoituserä, josta Oulun yliopistokin tulee hyötymään”, Tuppurainen sanoo. “Se ei silti korjaa sitä epäsuhtaa, mikä nyt yliopistojen rahoituksessa on Oulun yliopiston ja etelän yliopistojen välillä. Tästä aion olla tiukkana ja käydä keskustelut myös tiedeministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa.”

Tuppuraisen mukaan yksi mahdollinen väline epäsuhdan korjaamiseen ovat hallituksen kaavailemat tulevaisuusinvestoinnit: kertaluontoiset investoinnit, jotka rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä ja valtion omaisuuden tuotoilla.

Opetuspuolen tulevaisuusinvestoinnin on ajateltu olevan 750 miljoonaa euroa.”

Siihen, mitä sitten hänen mielestään voisi myydä, Tuppurainen ei suostu vastaamaan.

”Se on kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) asia miettiä sitä ja tehdä esityksiä. Sekin jää vielä nähtäväksi, kuinka paljon lopulta tarvitsee realisoida, sillä nykyisen omaisuuden tuotoilla eli korkotuloillakin voidaan operoida jonkin verran.”

Tuppurainen painottaa, ettei hän voi luvata rahaa Oulun yliopistolle.

”Tämä on kuitenkin se tahtotila, jolla minä tätä aluetta puolustan ja kehitän.”

Hän korostaa myös, että Oulun yliopisto palvelee koko Pohjois-Suomea aina Keski-Pohjanmaalle saakka. Tuppuraisen mukaan Oulun yliopisto ei ole mikään maakuntayliopisto, vaan tiedeyliopisto, ja jotta tulevaisuuden innovaatioita syntyisi, yliopiston perusrahoitus, jolla pitkäjänteistä perustutkimusta tehdään, on turvattava.

Mutta miksi juuri Oulun yliopistoon tulisi panostaa?

”Oulussa tuntuu olevan korvien välissä jotain erityistä älliä. Täällä pystytään keksimään hyvin korkeatasoisia teknologisia innovaatiotia paitsi esimerkiksi terveysteknologian puolella, myös kulttuurin puolella, kuten ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisat”, hän sanoo. “Se on oululaista hulluttelua, joka tuo kansainvälistä menestystä.”

350 miljoonaa toisen asteen koulutuksen kehittämiseen

Kolmas Oulun kehityskohde liittyy Tuppuraisen mukaan niin ikään koulutukseen. Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan maakunnista nuorin, eivätkä toisen asteen aloituspaikat ole riittäneet kaikille halukkaille. 

”Olemme jatkuvasti jääneet jälkeen siitä, mikä todellinen tarve on. Tämä koskee niin Oulua kuin Oulun eteläpuolista alueetta, Kalajokilaaksoa, jossa on 90 000 ihmisen talousalue ja paljon nuoria perheitä, mutta toisen asteen aloituspaikoista huutava pula.”

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen onkin varattu valtion budjetista viiden vuoden määräaikainen, 350 miljoonaa euron ohjelma. 

Tuppuraisen mukaan toisen asteen oppivelvollisuus on se, millä tämä hallitus jättää jälkensä historiaan. Hän uskoo hallituksen onnistuvan tavoitteessaan, koska kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta ovat sitoutuneita siihen. 

“Jos sitä ei tällä porukalla saada tehtyä, niin sitten ei millään!”

Tuppurainen katsoo, että toisen asteen oppivelvollisuudella tulee olemaan iso vaikutus sekä ihmisten koulutukselliseen tasa-arvoon että työllisyyteen. Tänä päivänä työllisyys on riippuvainen osaavasta työvoimasta, eikä perusasteen koulutuksella enää pärjää työmarkkinoilla. 

Ministeri tietää, että isoimpia ongelmia on myös opintojen keskeyttäminen.

”Tiedän itse 17-vuotiaan pojan ja 19-vuotiaan tyttären äitinä, että tuon ikäiset nuoret ovat vielä kovin kesken inhimillisessä kehityksessään ja tarvitsevat paljon ohjausta, tukea ja myös kasvatusta. Oppivelvollisuus takaa sen, ettei voida päästää nuorta tippumaan pois.”

Tuppuraisen mukaan toisen asteen oppivelvollisuuden täytyy olla maksutonta. Nyt toisen asteen oppikirjoista ja muista välineistä voi koitua perheille niin suuria summia, että koulu jää siksi käymättä.  

Tuppuraisen poika aloitti viime vuonna lukion, ja tietokone oli hankittava vielä samalla viikolla.

“Kyllähän minulla siihen taloudelliset resurssit riittävät, mutta kirpaisee ajatella sellaisia kuin Tytti Tuppurainen kahdeksan vuotta sitten pätkätyöläisenä yksihuoltajaäitinä. Oli aikoja kun ei ole ollut varaa ostaa kunnon juustoa.”

Tuppurainen työskenteli ennen kansanedustajuutta Oulun ammattikorkeakoululla tutkimus- ja kehityskoordinaattorina, joten aihepiiri on läheinen senkin takia.

”Olen nähnyt sen, mikä ongelma on nuorten hyvinvoinnille ja pysyvyydelle, kun opetusalan asiantuntijat ovat jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa. Se vaikuttaa myös heidän uskallukseensa perustaa perhe ja asettua aloilleen.”

“Itse ostin elämäni ensimmäisen omistusasunnon Oulusta vuosi sitten, nelikymppisenä, juuri sen takia, että olen aina ollut määraikaisilla työsopimuksilla.”

Hallituksen kirjastokiertue sai lämpimän vastaanoton Oulun kirjastossa. Ministeri sai osallistujalta lahjaksi paikallista kirjallisuutta.

Yksi yritys puolueen johtoon riitti?

Tuppuraisen profiili talousasioiden, ulkopolitiikan ja erityisesti Eurooppa-asioiden osaajana ei ole naisille tyypilinen, sillä edelleen politiikan maailmassa talouden ja ulkopolitiikan valtikat ovat miesten käsissä. Esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan koko historiasta löytyy vain yksi naispuheenjohtaja, Maria-Kaisa Aula (kesk.).

Talouden ja ulkopolitikan osaaminen oli tietenkin iso etu, kun ministerinsalkkuja jaettiin.

Tuppuraisen mukaan eteneminen ministeriksi on ollut sattumaa, ainakin osittain. Kansanedustajan profiili rakentuu pitkälti sitä kautta, missä valiokunnissa toimii, hän sanoo.

Minä pääsin heti ensimmäisellä kaudella suureen valiokuntaan.”

Pian Jutta Urpilainen (sd.), myös ulkopolitiikan ja talouden osaajana profiloitunut demarinainen, pyysikin Tuppuraista jo puolueen Eurooppa-työryhmän puheenjohtajaksi ja sitten sosiaalidemokraattien eurooppalaisen kattojärjestön Party of European Social Democratsin puheenjohtajistoon SDP:n edustajaksi.  

”On ollut puolueelta kaukaa viisas investointi laittaa minut näihin positioihin, sillä sitten kun sain pyynnön Rinteen hallitukseen eurooppa-ministeriksi, minulla oli jo osaamista, kokemusta ja verkostoja valmiina.”

Tuppurainen ei koe kärsineensä naiseudestaan miehisessä talous- ja ulkopolitiikassa.

”Se auttaa, että on pokkaa. Oululainen asenne on valtti, me ollaan aika ölövejä.”

Ölövi on Oulun murretta ja tarkoittaa itsevarmaa.

“Mutta kyllä sitä Euroopassa kohtaa, tilaisuuksissa minua puhutellaan mutta katsotaan miespuolista virkamiestä tai avustajaa. Se on joillekuille niin mahdotonta katsoa silmiin naista, kun puhutaan vaikeista asioista.”

Tuppurainen on ollut niin näkyvä hahmo vasta alkaneen ministeriytensä aikana, että on pakko kysyä, tähtääkö hän demareiden uudeksi puheenjohtajaksi.

”Olen pyrkinyt jo kerran vuonna 2017, ja kuten sanonta kuuluu, samaan virtaan ei kannata astua toista kertaa”, hän sanoo.

“Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan”, hän kuitenkin lisää nopeasti.

“Kova testi Ison-Britannian parlamentarismille”

Ison-Britannian ero EU:sta löi uusia laineita viime viikon lopulla, kun pääministeri Boris Johnsonin hallitus päätti jäädyttää parlamentin istunnot viideksi viikoksi syyskuun alkupuolelta lokakuun puoliväliin juuri ennen EU-eropäivää 31. lokuuta.

Johnsonin toimet nostattivat lukuisia mielenosoituksia viikonlopun aikana eri puolilla Britanniaa. Myös oppositio arvosteli päätöstä demokratian halventamiseksi ja yritykseksi estää parlamentin toiminta.

Johnson on kuitannut väitteet hölynpölyksi ja korostanut haluavansa sopimuksen EU:n kanssa. Hän kommentoi lauantaina BBC:lle, että paras sopimus saavutetaan, jos EU:ssa ei uskota parlamentin jollain tapaa estävän tai jopa pysäyttävän brexitin.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kommentoi uusia käänteitä sunnuntaina sanomalla, ettei Iso-Britannian kansanäänestyksen aikainen iskulause ”take back control” näytä tarkoittavan sitä, että kansan valitsemat päättäjät pystyisivät tekemään päätöksiä.

”Voi kysyä, onko Britannian parlamentilla edellytyksiä vaikuttaa tulevaan brexitiin,  kun pääministeri Johnson on itsekin sanonut, että istuntotauon jatkaminen antaa heille paremmat neuvottelumahdollisuudet EU:ssa”, sanoi.

Tuppurainen katsoi, että tulevat viikot ovat kova testi Britannian parlamentarismille.

”Britanniassa ei ole perustuslakia, vaan koko järjestelmä nojaa parlamentin suvereenisuuteen. Meidän on syytä uskoa, että Britannia kestää testin, koska vaihtoehto olisi tietenkin todella huolestuttava.”

Tuppuraisen mukaan neuvoteltu erosopimus on yhä olemassa, ja myös vaihtoehtoinen järjestely käy, jos sille voidaan osoittaa vastaavat takeet kuin backstopissa. Lisäksi tulevan suhteen julistusta voidaan yhä tarkentaa.

Varsinaisesti tuleva suhdekin on tarkoitus neuvotella sopimuksen perusteella siirtymäkauden aikana, joka on kaksi vuotta eron jälkeen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että mistään tulevasta suhteesta ei välttämättä haluta keskustella, vaan tapahtumaketju kulkee kiihtyvää vauhtia kohti eroa.”

Tuppurainen painottaa, että sopimuksettomaankin eroon on valmistauduttu muun muassa laatimalla kansalaisten oikeudet takaavaa laisäädäntöä.

Sitä, mitä tapahtuu seuraavaksi, hän ei halua spekuloida.

”Koetamme yhä löytää ratkaisuja, jotta tämä kaikki voisi tapahtua mahdollisimman kivutta kaikille osapuolille, mutta mitä siellä saarivaltion puolella tapahtuu, on heidän omissa käsissään.”

Lue lisää:

MustRead pestasi kirjeenvaihtajan Ouluun – Heli Koppelo raportoi Pohjois-Suomen politiikasta ja taloudesta

Tämän sisällön mahdollistavat Oulun kaupunki ja Osuuskauppa Arina.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti