Yhdeksännen kuntavaalikirjeen teemana on valtuustotyön muutos ja kuntien johtaminen. Poliittinen polarisaatio ja somehäly haastavat kuntien johtajat samalla kun kuntiin kohdistuu poikkeuksellisia muutospaineita. Miten tästä selvitään?

Kuntien tilannetta analysoivat tutkija Jenni Airaksinen, vuosikymmenen kuntajohtaja Kari Nenonen ja kuntapolitiikasta luopuva kansanedustaja Katja Taimela (sd.).

Sosiaalipalvelut muodostavat 45 prosenttia sotepalveluista. Nyt ne siirretään hyvinvointialueiden vastuulle. Mitä tällä tavoitellaan? Mitä seurauksia siirrolla on?

Asiaa pohtivat esimerkiksi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger,  valtiosihteeri Eila Mäkipää ja Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila. Opposition puheenvuoron esittää perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Kuntalaisten hyvinvointi on materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi ainakin terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta. Mutta millä keinoin näitä tavoitteita edistetään? Mikä toimii ja mikä ei?

Kuntien hyvinvointityötä arvioivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Pia Hakamäki, Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Suomen hallitus on esittämässä sote-uudistusta, jossa 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki ryhtyisivät huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta.

Uudistuksen tavoitteena on hillitä sote-menojen kasvua ja korjata sote-palveluiden tämänhetkistä eriarvoisuutta.

Hallituksen esitys on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen, eikä kriitikoiden mielestä todennäköisesti saavuta näitä tavoitteita.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu luo tarpeettomia hallinnollisia raja-aitoja. Tampereen yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentin Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä uudistus ei sisällä hyvinvointialueille kannustimia tehostaa palvelutuotantoa. Kansanedustaja Mia Laiho (kok.) arvioi, että uudistus rajoittaa liiaksi hyvinvointialueiden mahdollisuuksia päättää itse, miten palvelunsa järjestävät. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) uskoo, että lain toteutus ratkaisee sen onnistumisen tavoitteissaan.

Suurimmassa osassa Suomen kuntia väkimäärä vähenee nopeasti samalla kun väestön ikärakenne vanhenee. Vuonna 2040 yli puolessa Suomen kunnista vähintään kolmannes on yli 65-vuotiaita.

Aluekehittämisen konsultti Timo Aro kannustaa kuntia laatimaan itselleen “älykkään sopeutumisen strategian”, joka hyväksyy ympärillä tapahtuvat toimintaympäristön muutokset ja rakentaa siihen sopivat, mahdollisimman hyvät puitteet elämälle.

Toisaalta Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä muistuttaa, että monen kokoiset kunnat voivat olla elivoimaisia. Hänen mukaansa on valtion tehtävä huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät resurssit toteuttaa valtion kunnille määräämät tehtävät.

Keskustelussa kuntien väestön vähenemisestä unohtuu herkästi, että kuntien suurin resurssi on sen asukkaat. Kuntien tulisi olla oman alueensa elinvoiman moottori osallistamalla kuntalaisia ja auttamalla  asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä toteuttamaan omia tavoitteitaan.

Kulttuuripalveluiden ahdinko on nyt otsikoissa ja syystäkin. Korona-aikana osa kunnista on jopa lopettanut monien kulttuuripalveluiden tarjoamisen. Museot, teatterit ja kirjastot toimivat rajoitetusti.

“Minulla on toiveissa, että kulttuuria ja tapahtumia päästäisiin taas kevään myötä avaamaan. Sitä en voi kuitenkaan luvata”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Kunnat ovat suomalaisten kulttuuripalveluiden ytimessä. Kulttuuri on yksi tärkeimmistä kuntien palveluista. Se antaa ihmisille nautintoa ja terveyttä sekä kunnalle elinvoimaa.

Kuntien tarjoamissa palveluissa on kuitenkin valtavia eroja, joita sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset saattavat entisestään kasvattaa. Miten näihin tulisi reagoida?

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen oppivelvollisuusiän pidentämisestä joulukuussa 2020. Samalla opetuksen maksuttomuus ulotettiin 20 ikävuoteen.

Kyseessä on merkittävä voitto Sanna Marinin (sd.) johtamalle hallitukselle, mutta kuten tässä kirjeessä osoitan, kyseessä on vasta lähtölaukaus.

Uudistuksen toteuttaminen lankeaa pääosin kuntien harteille. Mitä haasteita siihen sisältyy ja mitä niille voidaan tehdä?

Missä maassa on Euroopan parhaat Pisa-tulokset? Jos vastasit Suomessa, olet väärässä. Oikea vastaus on Viro. Suomen Pisa-tulokset ovat tippuneet mittauksesta toiseen noin 15 vuoden ajan. Koulutus on sote-uudistuksen jälkeen kuntien suurin yksittäinen tehtävä. Tässä kuntavaalikirjeessä kerron, mistä Pisa-tulosten lasku johtuu ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Koronatuki on antanut kunnille vuoden armonaikaa, sitten kuntien talousahdinkoon on löydettävä kestävämmät ratkaisut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, Valtiovarainministeriön kunta– ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi, Oulun konsernijohtaja Jukka Weisell, Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen, kansanedustaja Riikka Purra sekä Kuntaministeri Sirpa Paatero kertovat mikä kuntataloudessa on vialla ja mitä sille voi tehdä.