Neitseellisistä ja ehtyvistä luonnonvaroista tuotetaan jätettä yhä kiihtyvällä tahdilla. 

EU tarjoaa ratkaisuksi kiertotaloutta. Siinä on kyse kokonaan uudesta talousmallista, jonka tulisi korvata nykyisin vallalla oleva ota-käytä-hävitä -malli. 

Kiertotalouteen liittyy valtava bisnespotentiaali.

Suomalaisittain yksi kiertotalouden kehitykseen liittyvä pullonkaula liittyy jätteeseen. Kotitalouksien jätteissä on bisnespotentiaalia, jota ei nyt hyödynnetä, kertoo Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Eero Hautaniemi haastattelussaan.

Pitkän linjan europarlamentaarikko Heidi Hautala avaa ajatuksiaan EU-tason keinoista kiertotalouden kirittämiseksi. Yksi niistä on ensi parlamenttikaudella odotettava jätedirektiivi. 

Kamupakin toimitusjohtaja Ilkka Puikkonen kuvaa, kuinka järkälemäisen haasteen edessä kiertotalousstart-upit ovat. Ne tarvitsevat menestyäkseen lainsäädännön tukea.

Väestön liikkumattomuudesta syntyy yhteiskunnalle vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannus.

Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtion rooli korostuu hyvinvointimme takaajana. Lienee kuitenkin syytä kysyä, onko vastuuta siirretty jo liiaksikin yksilöltä itseltään valtion kannettavaksi. Entä onko työnantajalla roolia?

Asiaa pohtivat UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä lääkärikeskus Aavan työterveyden kehitysylilääkäri Eira Roos. Esimerkin liikkumiseen kannustavasta yrityskulttuurista antaa rakennuskonevuokraamo Cramo Finlandin toimitusjohtaja Tuomas Myllynen.

Mustread Horizon numero 6 käsitteli henkisten paineiden kasvua ja työnantajavastuuta burnoutin torjunnassa. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat taas kääntyneet kasvuun.
Kirjeessä Finnairin työhyvinvointijohtaja Vilja Rinne, Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa ja eläkevakuuttaja Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki kertoivat, miten työssä uupumista voidaan välttää.

Viides MustRead Horizon käsittelee suomalaisten yritysten vastuullista roolia huoltovarmuustekijöinä. Epävarmuus energiasta, häiriöt toimitusketjuissa, pandemia ja kyberuhat ovat korostaneet huoltovarmuuden merkitystä jo useana vuotena. Yritysten huoltovarmmustyöstä puhuvat kirjeessä SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sekä Varman vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskela.

Venäjän energiasta luopuminen tuli ajankohtaiseksi Venäjän hyökättyä alkuvuodesta 2022 Ukrainaan. Se oli myös yksi yritysten ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tärkeitä kysymyksiä. Vaikka sota saattaa tilapäisesti lisätä fossiilisen energian käyttöä, pidemmällä aikavälillä se kiihdyttää siirtymää uusiutuvan energian käyttöön.
Näin arvioivat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, eläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson ja Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Varman Risto Murto, Boston Consulting Groupin Kaori Uehigashi ja Koneen Sanna Kaje kestävyysmurroksesta: Ravistelee Suomen teollisuutta vahvemmin kuin digitalisaatio. Suomen liike-elämän ja rahoituksen johtavat vastuullisuusasiantuntijat ovat sitä mieltä, että käynnissä oleva ESG (environmental, social, governance) on aikamme suurin murros bisneksessä.
Murros leikkaa kaikkien teollisuuden alojen läpi ja on sysännyt liikkeelle kokonaisen uuden teollistumisen aallon.
Suomi on murroksen edelläkävijöitä, mutta katse on pidettävä teollisuuspolitiikassa, jotta Suomi olisi houkutteleva paikka uuden teollisuuden investoinneille.

Horizon nro2 käsitteli kasvavaa painetta kestävyysmurrokseen suuryrityksissä, ESG-asioiden viemistä strategiaan ja palkitsemiseen sekä edelläkävijyyttä kestävyysmurroksessa. Näkemyksensä kertoivat Exxonin ja Smurfit Kappan Kaisa Hietala, Fortumin ja Stora Enson Annette Stube sekä ylimmän johdon palkitsemisen konkari, toimitusjohtaja Yrjö Kopra Evli Alexander Incentivesistä.

Horizon nro1 käsitteli Suomen miljardin euron tuki-investointia vihreään siirtymään ja sen mahdollisia vaikutuksia liike-elämään. Investointia kirjeessä arvioivat kiertotalouden tuntija ja OP:n ex-pääjohtaja Reijo Karhinen, Fortumin biopohjaisten ratkaisujen johtaja Heli Antila sekä Verso Foodin perustaja ja Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen.