4minread Helsinki: Ilmasto mullistuu Helsingissä / Tiivis kaupunki ei ole aina hiiliviisas / Someviljelijöiden vinkit kaupungin vihertämiseen
Annaliina Niitamo | 11.10.2022 | #8
Tervehdys,
Kaupungit ympäri maailman varautuvat ilmastokriisin väistämättömiin vaikutuksiin muun muassa tulvavalleja pystyttämällä ja puita istuttamalla. Helsingissä muutos näkyy entistä kuumempina kesinä ja sateisempina talvina, jotka tulevat kaupungille kalliiksi.
Tässä kirjeessä kerron, miten ilmastonmuutos muuttaa Helsinkiä ja kaupunkielämää. Ilmastotutkijat kyseenalaistavat tiiviin kaupungin rakentamisen riittävänä ekotekona. Saako ilmastonmuutoksen Suomelle suotuisista vaikutuksista puhua? Poimi tästä kirjeestä kaupunkiviljelyn vinkeimmät Instagram-tilit ja viherrä lähiympäristöäsi!
Säällisin terveisin
Annaliina
1/4 Mikä muuttuu Helsingissä?
Rankkasateista tulee tuttu vieras Helsingissä. Vuoden 2005 tulvat aiheuttivat 17 miljoonan euron vahingot, kun meri tulvi kellareihin ja huoltotunneleihin ja vedenkorkeus nousi 1,5 metriä. (Kuva: Jussi Hellsten / Helsingin kaupunki)
Tutkijat sanovat, että Etelä-Suomen ilmasto muistuttaa tulevaisuudessa Tanskan ilmastoa. Lämpötilojen nousut ja muutosten vakavuus perustuvat siihen, että päästöjen hillinnässä onnistutaan tyydyttävästi.
Miltä Helsingissä näyttää ja tuntuu tulevaisuudessa? Ainakin tältä:
Talvet muuttuvat sateisiksi. Talvilämpötila nousee reilut 5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Talvet ovat selvästi pimeämpiä ja sateisempia. Kaamosoireet vaikeutuvat, liukastumis- ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät.
Kesät kuumenevat. Kesälämpötila nousee noin 3 astetta nykyisestä vuoteen 2100 mennessä. Kaupunkia kuumentaa myös lämpösaarekeilmiö: rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottama hukkalämpö sekä kaupungin rakennuksiin varastoitunut auringonsäteily nostavat Helsingin lämpötilan useita asteita ympäröivää maaseutua korkeammaksi.
Merenpinta nousee. Merenpinta Helsingin edustalla noussee lähes metrin vuosisadan loppuun mennessä. Myös aallokot kasvavat. Erityisen aaltoherkkiä kaupunginosia ovat Hernesaari, Jätkäsaari, Koivusaari ja Kruunuvuorenranta.
Rankkasateet lisääntyvät, tulvariski kasvaa. Tulvavedet uhkaavat vanhojen kerrostalojen kellareita ja muita maanalaisia tiloja, kuten metro- ja huoltotunneleita ja sitä kautta energiahuoltoa. Tulvariski koskee erityisesti kantakaupunkia.
Puusto ja kasvisto kärsivät. Helsingin perinteiset katupuut, kuten lehmukset, eivät pärjää tulevaisuuden ilmastossa kasvitaudeille ja sääolosuhteille. Vartioharjuntien katupuuarboretumissa testataan lehmusten tilalle mm. neidonhiuspuita ja turkinpähkinää.
Nostot on poimittu Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluiden listasta, joka on koostettu ajankohtaisimmista Helsinkiä koskevista ilmastotutkimuksista.
Päätoimittajan kommentti:
🍂❗️Tulevaisuuden Helsingissä vehreys on paljon muutakin kuin vain viihtyisyyskysymys. Puita ja kasveja tarvitaan rankkasateiden imeyttämiseen, lämpösaarekeilmiön hillitsemiseen ja ahtaalle ajettujen luonnon otusten viherkäytäviksi. Asfalttia ja kivetystä on kuorittava pois puiden ja vihreän tieltä.
🌿💡 Aukiot ja torit täytyy hyödyntää vihreinä keitaina. On keksittävä, miten kaupunkilaiset voivat kohdata toisiaan kaupungilla talvisin. Ehdotan joka kaupunginosaan väliaikaisia talveksi pystytettäviä jättimäisiä kasvihuonetelttoja, joissa on kahviloita, tapahtumia ja leikkipuistoja – ja paljon, paljon kirkasvalolamppuja.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kaupunki
Helsinki etsii ratkaisua työvoimapulaan ulkomaisesta työvoimasta – tulijoiden halutaan pysyvän Suomessa pitkään
Tausta. Työvoimapula vaivaa Suomessa yhä useampaa alaa. Helsingissä pula työntekijöistä on jo yksi merkittävimmistä kasvun esteistä.
Kipeimmin osaajia tarvitaan muun muassa
ICT- ja teknologia-aloilla
sote-sektorilla
varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.
Kaupungin johtava asiantuntija Elina Nurmi: “Osaaja on Helsingissä kuka tahansa, hitsaajasta huippukoodaariin, jolla on työmarkkinoilla kysyntää.”
Moninaiset keinot. Tekijöitä houkutellaan aktiivisesti nyt myös ulkomailta. Sitä varten on laadittu työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelma, johon on kaupungin lisäksi sitoutunut joukko alueen muita toimijoita, kuten korkeakoulut.
Päätavoitteita on viisi:
Vahvistaa Helsingin kansainvälistä tunnettuutta.
Panostaa kansainvälisten osaajien ja yritysten houkutteluun.
Lisätä tukea tulijoiden ja heidän perheidensä asettautumiseen.
Kasvattaa englanninkielisen viestinnän ja palveluiden määrää.
Nostaa kaupungin vieraskielisten työntekijöiden osuutta niin, että se vastaa paremmin osuutta Helsingin väestöstä (tavoitteena 17 %, nyt osuus on 10 %).
Työperusteisen maahanmuuton määrä aiotaan vähintään kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.
Sörnäisissä toimiva International House Helsinki tukee kansainvälisiä osaajia ja heidän puolisoitaan muun muassa verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. (Kuva: Helsingin kaupunki / Lauri Rotko)
International House Helsinki. Asetettuja tavoitteita kohti on Helsingissä kuljettu jo vuosia. Nurmi: “Nyt työtä kehitetään vauhdilla, ja tästä käy hyvänä esimerkkinä International House Helsinki.”
International House Helsinki on palvelupiste, joka tukee tulijoita erityisesti asettautumisen alkuvaiheessa muun muassa rekisteröitymisessä. Myös puolisoille ja perheille on tarjolla tukea.
Nurmi: “Suomen haasteena on ollut se, että osaaja perheineen jää tänne usein melko lyhyeksi aikaa. Siksi tulijoiden asettautumiseen ja alueella pitämiseen panostetaan.”
Lisätietoja Helsingin palveluista yrityksille ja yrittäjille:
2/4 Ilmastotutkijat: “Tiivis kaupunki ei ole yksiselitteisesti hyvä”
Ilmatieteen laitoksen tutkijat Adriaan Perrels ja Milla Mikkola.
Tiiviimpi parempi? Kaupunkien yksi tapa sopeutua ilmastonmuutokseen on nostaa asukastiheyttä. Pääkaupunkiseudulla on tähän eurooppalaisittain verrattuna varaa.
Riski. Ilmastonmuutoksen voimistaman lämpösaarekeilmiön takia esimerkiksi pienet asunnot tiheästi rakennetuilla asuinalueilla ja korkeissa rakennuksissa ovat vaarassa kuumentua liikaa. Se on riski etenkin iäkkäille ja huonokuntoisille kaupunkilaisille.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels: “Asukastiheyttä voidaan nostaa, mutta se vaatii enemmän huomiota väliin jäävään tilaan, jolloin suunnitteluhaaste kasvaa.”
Perrelsin teesit ilmastokestävään suunnitteluun:
Rakennusten korkeuksien täytyy vaihdella, jotta tuuli voi puhaltaa alueen läpi.
Riittävä vehreys koko alueella on tärkeää. Kaupunkivihreä ei saa kuitenkaan varjostaa koko katutasoa.
Asuntojen pohjaan ja talojen sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota, jotta kaikki asunnot saavat tasaisesti varjoa.
Arka paikka. Perrelsin mukaan näyttää siltä, että virkahenkilöt kamppailevat tiiviin rakentamisen ja sen aiheuttamien riskien kanssa. Tiiviys näyttää olevan strategisesti niin vahva ohjenuora, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeet helposti aliarvioidaan.
Sopeutumisen kannalta tiivis ja vihreä on hyvä yhdistelmä kaupunkirakenteelle. Kaupunkivihreä viilentää kuumalla säällä, luo hulevesien imeytyspaikkoja ja lisää viihtyvyyttä kaupunkilaisille. (Kuva: Julia Kivelä / Helsingin kaupunki)
Ilmatieteen laitoksen tutkija Milla Mikkola: Tiivis kaupunki ei ole ilmaston kannalta yksiselitteisesti hyvä asia.
Hyödyt ja haitat. Tiiviys voi vähentää autoilun tarvetta, mutta jos se on pois kaupunkivehreydestä, hulevesien imeytyspaikoista ja läpäisevästä maapinnasta, se ei välttämättä toteuta kestäviä aluesuunnittelun tavoitteita.
Kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun. Mikkola:
Suuri osa kestävää kaupunkia on ihmisten toiminta kaupunkitilassa.
Kun kaupunkilaiset osallistetaan suunnitteluun, he kokevat käyttämänsä lähiympäristön enemmän omakseen.
➡️ Kaupunkilaiset saattavat valistua ilmastoaiheista ja ymmärtää niihin liittyviä suunnittelun haasteita.
Mitään hyvää kaupunkielämälle? Ilmastonmuutoksen yhteydessä on arkaluontoista puhua positiivisista vaikutuksista Helsingille. Perrels kuitenkin nimeää yhden: kaupungilla ulkona oleskelusta tulee ympärivuotisempaa, jolloin Helsinkiin voi pesiytyä uusia kaupunkielämän muotoja ja kulttuureita. Trendi vahvistunee pääkaupunkiseudun todennäköisen kansainvälistymisen takia.
🌆❗️Päätoimittajan kommentti: Rivien väleistä kuultaa tutkijoiden halu ajaa tietoperusteisia ilmastonäkökulmia voimallisemmin kaupunkisuunnitteluun ja politiikkaan. On kauniisti sanottuna outoa, jos kaupunkitilan ilmastosopeutus ei ole selkeä osa virkahenkilöiden ja taustalla vaikuttavan poliittisen koneiston strategiaa. Toimet ovat selvät, konsensus ja toteuttamisvimma täytyy löytää.
Kaupallinen yhteistyö: Helsingin kaupunki
Helsingistä rakennetaan innovaatiotoiminnalle avointa terveyspääkaupunkia, jossa lapset voivat edelleen kävellä kouluun
Tulevaisuuden näkymä. Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma nostaa kansainvälistä tunnettuuttaan ja houkutella alueelle enemmän ulkomaisia osaajia. Millainen Helsinki on viiden vuoden kuluttua, vuonna 2027?
Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva: “Helsinki on tulevaisuudessakin toimiva ja vakaa kaupunki, jossa elämänlaatu on hyvä ja luonto lähellä. Helsingissä säilyy myös tietty roso, aitous.”
Globaalien haasteiden ratkoja. Yrityksille Helsinki on entistä avoimempi, jopa syleilevä, kiteyttää elinkeinojohtaja. Kaupunkiin halutaan yrityksiä laajalti eri aloilta.
“Olemme yrityksille turvallinen kaupunki, joka minimoi yllätykset. Samalla haluamme olla koulutetun ja innovatiivisen työvoiman lähde sekä paikka, jossa ratkotaan globaaleja haasteita.”
Tulevaisuuden Helsingistä löytyy myös useita innovaatio- ja osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat kaupunkiin
yrityksiä
osaajia
tutkimusta
investointeja.
Health Capital Helsinki. Yksi toimiva esimerkki osaamiskeskittymistä on jo useita vuosia toiminut terveyspuolen allianssi Health Capital Helsinki, joka rakentuu vahvojen tiedekampusten varaan. Tavoitteena on nostaa Helsingin seutu Pohjoismaiden parhaaksi toimintaympäristöksi sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle että terveysalan yrityksille.
Rinkineva: “Tällaiset keskittymät houkuttelevat myös kansainvälisiä osaajia, kun tulijat tiedostavat, että töitä ja uramahdollisuuksia on laajasti tarjolla. Näin ihmiset myös jäävät alueelle.”
Vahvempi brändi. Helsingissä myönnetään, että kilpailu kansainvälisistä osaajista on kovaa. Tällä hetkellä kaupunki häviää tunnettuudessa esimerkiksi Tukholmalle ja Kööpenhaminalle.
Rinkineva: “Viiden vuoden kuluttua brändimme on vahvempi kuin nyt. Meitä ei tunneta ainoastaan siitä, että täällä kaikki skulaa, vaan myös siitä, että meillä lapset voivat edelleen kävellä itse kouluun. Työelämä ja arki on helppo sovittaa yhteen.”
Instagramissa toimii aktiivisia kaupungin vihertäjiä. Seuraa näitä tilejä, jos haluat osallistua kaupungin vehreyden lisäämiseen kotikonstein.
1) @xrsissiviljelijät
Elokapinan sissiviljelijät ottavat kaupunkitilan haltuun viljelemällä salaa sinne "minne ei saisi". Puuttuvan katukiven tilalle voi istuttaa vaikka pörriäisten rakastaman samettikukan.
2) @dodo_org
Dodo ry on ympäristöjärjestö, joka keskittyy urbaaniin tilaan. Dodo järjestää Pasilan Kääntöpöydällä puutarhakursseja.
3) @korttelipihat_takaisin
Korttelipihat takaisin! -yhdistys kannustaa taloyhtiöitä muuttamaan asfalttiset taloyhtiöpihansa viherkeitaiksi oleskeluun.
4) @maatiainen_ry
Maatiainen on yhdistys, joka vinkkaa tilillään perinteisistä suomalaisista kasveista ja kertoo niiden hyödyllisestä käytöstä.
5) @guerillagardeningkuopio
Kuopion sissiviljelijät näyttävät esimerkkiä, miten jokainen voi vaikka istuttaa perunan salaa julkiseen kukkapenkkiin. Satoa voi käydä hakemassa suoraan pöytään, kunhan muistaa, minne on mitäkin kaupungissa istuttanut.
4/4 Menovinkit marraskuussa
Urban Dinner & Viljelytalkoot, Dodo ry8. & 22.11. Joka toinen tiistai Pasilan Kääntöpöydällä nautitaan hävikki-illallinen ja keskustellaan ekologisuuteen liittyvistä aiheista.
DOKKINO31.10.–1.11. Lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma Malmitalolla näyttää maksuttomia elokuvia niin ala- kuin yläkouluikäisille.
Liikkeellä marraskuussa3.–13.11. Nykytanssifestivaali, joka esittelee kansainvälisiä ohjelmanumeroita ja keskustelutilaisuuksia. Pimeissä illoissa lämmintä vipinää tanssin ammattilaisilta.
Vinokino-elokuvafestivaali3–6.11. Suomen ainoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tarinoita kertovia elokuvia. Elokuvat näytetään Korjaamo Kinossa ja Cinema Orionissa.
Etnosoi!4–13.11. Festivaali, joka juhlii maailman eri musiikkikulttuureita ympäri Helsinkiä.
Ja lopuksi mennyttä Helsinkiä
“Raimo rakkahin” kirjoitettuna valokuvaaja Eeva Ristan valkoisen Datsunin etuikkunaan Meritullinkadulla vuonna 1973. Lumiset talvet ovat tulevaisuudessa harvinaisuus, rakkausviestit täytyy kirjoittaa jonnekin muualle. (Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo)
