Matkailu on liiketoimintaa, jonka taloudellisen merkityksen koronapandemia tehokkaasti osoitti. Alalla on myös haittapuolensa: vaikka suomalaiskaupungit eivät yllä maailman suosituimpien kohteiden listalle, Airbnb-innostuksen lieveilmiöt tunnetaan meilläkin.

Miten matkailua voisi kehittää niin, että haitat pysyvät kurissa? Tuleeko kestävästä matkailusta koskaan valtavirtaa? Miten matkailu liittyy kaupunkikehittämiseen? 

Näihin kysymyksiin vastaavat uutiskirjeessä professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta ja kehitysjohtaja Kati Paasi Visit Finlandista.

Kestävä kaupunki tarkoittaa energiatehokkaita moderneja taloja tiiviisti rakennettuna vähäpäästöisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Näin on perinteisesti ajateltu. Mutta kannattaako tosiaan jopa purkaa vanhaa rakennuskantaa uuden tieltä? Ja onko energiatehokkuus ainoa tapa katsoa kaupungin kestävyyttä?

Mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän huolettaa keskustan vetovoima. Kiivainta debattia käydään Helsingin keskustan tilanteesta, muualla maassa haasteet ovat osin samoja, osin omanlaisiaan.
Missä kaupungeissa on elinvoimaisimmat keskustat, miten luodaan elävää keskustaa ja mitä maailmalta voisi oppia? Näihin kysymyksiin vastaavat uutiskirjeessä Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen ja Rambollin palvelupäällikkö Eero Salminen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut Euroopan energiatilanteen ennennäkemättömällä tavalla. Muutokset näkyvät monella tavoin kaupungeissa, niin välittömästi kuin pidemmällä aikavälillä. Kaupunkilaisten energialaskut paisuvat ja säästökampanjoita mietitään.
Kumpi on tärkeämpää, huoltovarmuus vai ilmastotavoitteiden saavuttaminen? Uskaltaako epävarmassa tilanteessa investoida uusiin ratkaisuihin?
Näitä kysymyksiä pohtivat uutiskirjeessä Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Miika Rämä, Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Matti Wallin ja Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

Segregaatio eli alueellinen eriytyminen on ilmiö, jolla on paha kaiku. Eriytyminen on kiistatta lisääntynyt suomalaiskaupungeissa tällä vuosituhannella. Mutta millainen Suomen tilanne on kansainvälisesti vertailuna? Onko eriytyminen lopulta ikävän kehityksen syy vai seuraus? Mitä sen estämiseksi voi tehdä?
Näihin kysymyksiin vastaavat uutiskirjeessä aiheeseen perehtyneet tutkijat Tuukka Saarimaa Aalto-yliopistosta, Venla Bernelius Helsingin yliopistosta ja Timo Kauppinen THL:stä.

Kaupunkiliikenteessä tapahtuu sekä hitaita että nopeita muutoksia. Uusien raideyhteyksien suunnittelu ja toteuttaminen voi viedä kymmeniä vuosia, sähköpotkulaudat taas ilmestyivät kaupunkien kaduille pyytämättä ja yllätyksenä lähes yhdessä yössä.

Niinpä tiedämme jotakin siitä, miten kaupungeissa liikutaan ensi vuosikymmenellä, mutta yllätyksiäkin voi tulla. Tässä kirjeessä omat arvionsa kehityksestä ja sen ajureista kertovat infra-alan työelämäprofessori Kalle Vaismaa, Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, Maas Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen ja Rambollin johtaja Jukka-Pekka Pitkänen.

Maailmalla liikkuu erilaisia listauksia älykkäimmistä kaupungeista, mutta mistä oikein puhutaan, kun puhutaan älykaupungista? Onko äly jo kaupunkien arkea, vai maalaillaanko vasta tulevaisuuden visioita? Ja mitä vaatii, että visiot tai pienimuotoiset kokeilut muuttuvat todellisuudeksi?

Tässä uutiskirjeessä näkemyksiään kertovat älykaupunkien rakentajat: Helsingin Timo Ruohomäki, Tampereen Seppo Haataja, OASC-verkoston Martin Brynskov ja VTT:n Aapo Huovila.

Tulvia ja ikuista marraskuuta vai vehreitä puistoja virkistävien vesien äärellä? Molemmat ovat mahdollisia, kun ennakoidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkeihin lähivuosikymmeninä. Hillintätoimista huolimatta on pakko tunnustaa, että ilmasto on jo muuttunut ja muuttuu väistämättä edelleen.

Ensimmäisessä Future Cities -uutiskirjeessä kerrotaan, miten suunnitellaan kaupunkia, joka kestää yhä pahenevia sään ääri-ilmiöitä. Kokemuksistaan kertovat Turun pormestari Minna Arve, Ilmatieteen laitoksen Hilppa Gregow, VTT:n Laura Wendling ja Gehl Peoplen Andreas Michelsen.