Vaalitulosten analyysi. Alhainen äänestysaktiivisuus on huolestuttava ilmiö, mutta onneksi äänestysaktiivisuuteen voidaan vaikuttaa ja vaalit on toki muutakin kuin vain pelkkä ääntenlaskenta. Kolme suosittua aluevaltuutettua kertoo kolme pointtia omilta alueiltaan. Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala toivoo, että Tampereen kaupungista valitut aluevaltuutetut tietävät, kenen puolella ovat.

Hyvinvointialueiden rahoituksen haasteet. Erikoissairaanhoidon ja vanhustenhoidon kulut ovat kasvaneet nopeasti, mutta kovin nousu on vasta edessä. Siitä huolimatta professori Marja Jylhän mukaan Suomessa vanhustenhoito on pahasti aliresursoitu, eikä vanhustenhoito ole edes poikkeus. THL:n Anu Niemi kertoo, että tulevaisuudessa monialaiset tiimit hoitavat sote-palveluiden asiakkaita.

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne. Suurin osa hyvinvointialueiden rahasta menee erikoissairaanhoitoon. Laskennallisesti sote-uudistuksen suurin voittaja on Pohjois-Karjala ja suurimmat häviäjät Uudenmaan uudet hyvinvointialueet sekä Helsinki. Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen puolustaa hallituksen valitsemaa rahoitusmallia. VATT:in ekonomisti Teemu Lyytikäinen epäilee, ettei pehmeä budjettirajoite riitä hillitsemään hyvinvointialueiden menoja.

Aluevaalien lähtöasetelmat. Aluevaalien äänestysaktiivisuuden ennustetaan olevan ennätysalhainen. Miten se vaikuttaa vaalien tulokseen? Puolueiden aluevaaliohjelmien väliset erot ovat pienet. Alue- ja kuntahallintotutkija Jenni Airaksinen kannustaa aluevaltuutettuja rohkeisiin uudistuksiin.

Sote-uudistuksen tavoitteet ja hyvinvointialueiden perustamisen tilanneraportti. Vain harva alue on perustamisessaan aikataulussa. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Marina Erhola analysoi, miten sote-uudistus saavuttaa sille asetetut tavoitteet. STM:n osastopäällikkö Kari Hakari kertoo, mitä hyvinvointialueiden on ainakin saatava kuntoon 1.1.2023 mennessä.