Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa noin yhdeksän kuukauden päästä. Samalla tehdään Suomen historian suurin henkilöstön siirto työnantajalta toiselle, kun kaikkiaan lähes 260 000 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää siirtyy uusien hyvinvointialueiden palkkalistoille.
Organisaatiomuutokset ovat tunnetusti riski henkilöstön työkyvylle ja -hyvinvoinnille. Jos työntekijänäkökulma jää muiden asioiden jalkoihin, koko uudistus voi epäonnistua.
Miten näin valtavassa uudistuksessa pidetään huolta työntekijöistä, jotka ovat jo valmiiksi monenlaisten kriisien, kuten koronan, työntekijäpulan ja nyt myös hoitajalakon, kuormittamia?
Kevan työnantaja-asiakkuus- ja työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki patistaa päättäjiä satsaamaan vahvasti työhyvinvointi- ja työkykyjohtamiseen nyt, kun hyvinvointialueiden strategioita ja organisaatioita aletaan rakentaa.
Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavan Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio puolestaan muistuttaa, että on korkea aika ottaa henkilöstö mukaan hyvinvointialueiden suunnitteluun.
Suomen suurin hyvinvointialue tulee olemaan Pirkanmaa. HR-valmistelukokonaisuuden johtaja Taina Niiranen kertoo, miksi Pirkanmaa panostaa ennen kaikkea tiedolla johtamiseen.