Maahanmuuttajien palkkojen alentaminen, moraali ja arvot

Ehdotus maahanmuuttajille maksettavista muita alemmista palkoista on herättänyt aika paljon vastustusta. Ehdotuksen kannattajia on syytetty arvojen ja moraalin unohtamisesta. Mutta ehdotusta voidaan hyvin puolustaa myös arvopohjaisesti, kirjoittaa Heikki Pursiainen.

Heikki Pursiainen
Blogi

Heikki Pursiainen

Ekonomisti

Taloustieteilijä Bengt Holmströmin ehdotus siitä, että kouluttamattomille maahanmuuttajille maksettaisiin muita alhaisempaa palkkaa on aiheuttanut kuohuntaa. Holmström ehdotti myös sosiaaliturvan leikkaamista maahanmuuttajilta.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder joutui pyytelemään anteeksi, kun hän tuli julkisesti kannattaneeksi ajatusta. Poliitikot, ammattiliitot ja yleiset somekommentaattorit pöyristelivät Holmströmin ehdotusta, Fjäderiä tai kumpaakin. Helsingin Sanomien Fjäderiä tukenut pääkirjoitus sai samanlaisen vastaanoton.

Kritiikin ja suuttumisen syyksi sanottiin useimmiten ”arvot”. Kriitikot näkevät maahanmuuttajien erilaisen kohtelun tasa-arvon ihanteen vastaiseksi syrjinnäksi. Ymmärrän sinänsä hyvin, miksi ihmiset ovat tätä mieltä. Ihmisen pysyvästi erilainen kohtelu työmarkkinoilla tämän alkuperän perusteella olisi kammottavaa syrjintää.

Mutta maahanmuuttajan määräaikainen vähimmäistyöehtojen heikennys ei minusta mitenkään ole humanististen arvojen vastaista.  Sanoisin päinvastoin, että omat arvoni velvoittavat minua kannattamaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja tähän liittyvää vähimmäistyöehtojen väliaikaista heikentämistä.

Minun ehdotukseni: maahanmuuttoa edistetään

Oma näkemykseni on, että työperäisen maahanmuuton esteet köyhistä maista Suomeen pitäisi poistaa. Muuttoa pitäisi estämisen sijasta edistää ja helpottaa kaikin keinoin. Ja juuri tässä yhteydessä pitäisi ottaa käyttöön myös mahdollisuus maksaa uusille suomalaisille muita pienempää palkkaa. Järjestelyn tulisi olla määräaikainen, ajatukseltaan samanlainen kuin harjoitteluajan muita alempi palkka.

Päämääränä pitäisi olla, että järjestelyyn osallistujat pystyisivät mahdollisimman nopeasti työllistymään Suomessa myös tavanomaisilla työehdoilla.

Tämä kaikki koskee tietenkin vain vähän koulutettuja kielitaidottomia maahanmuuttajia, ei koodareita tai insinöörejä. Heidän palkkatasonsa ja työehtonsa määräytyvät markkinoilla, eikä työn vähimmäisehtoja koskeva sääntely ole heidän tapauksessaan ylipäänsä merkittävä asia. Vähimmäisehtojen heikennys voisi siis koskea kaikkia muuttajia samalla tavalla, mutta se vaikuttaisi vain niihin, joilla vähimmäisehdot olisivat sitovia. 

Ehdotukseni toteuttaminen vaatisi varmaan kaikenlaisten perustuslaillisten ja juridisten esteiden ylittämistä, poliittisista vaikeuksista puhumattakaan. Siihen liittyy kaikenlaisia vaikeita yksityiskohtia ja tasapainottelua eri tavoitteiden välillä. Mutta en käsittele niitä nyt, kuten en ehdotusta sosiaaliturvan rajoittamisesta.

Haluan vain kertoa miksi ehdotus on periaatteen tasolla sopusoinnussa arvojeni kanssa ja miksi minusta on vaikea ymmärtää, että tällaisia ajatuksia vastustetaan periaatteellisista syistä muka humanististen arvojen pohjalta.

Arvot ja köyhän maahanmuuttajan huonot vaihtoehdot

Kaiken lähtökohta on asia, josta olen aiemminkin kirjoittanut näillä sivuilla esimerkiksi täällä ja täällä. Merkittävä syy ihmisten köyhyyteen on asuinpaikka. Sama ihminen on monta kertaa tuottavampi kehittyneissä kuin köyhissä maissa. Pelkkä siirtyminen paikasta toiseen voi siis nostaa ihmisen tuottavuutta moninkertaisesti. Ja koska ansiot määräytyvät tuottavuuden perusteella, tällainen siirtyminen moninkertaistaa myös ihmisen tulot. Ihminen ja hänen mukanaan ihmiskunta rikastuu merkittävästi muuttamisen vuoksi.

Tarkempaa tietoa aiheesta viitteineen löytyy äsken linkkaamistani artikkeleista. Niissä käsitellään myös maahanmuuttajien vaikutusta maassa jo asuvien palkkoihin. Merkittäviä vaikutuksia ei ole löydetty. Muuttajan tulojen kasvaminen ei siis tapahdu paikallisten kustannuksella.

Mutta vaikka muuttaminen moninkertaistaisi ihmisen tuottavuuden, se voi moninkertaisenakin olla edelleen pienempi kuin nykyisten asukkaiden. Muuttajan puutteellinen kielitaito, alhainen koulutustaso tai paikallisten olosuhteiden vähäinen tuntemus alentavat tuottavuutta ja lisäävät muuttajan palkkaamisen riskiä.

Vasta saapunutta huonosti koulutettua maahanmuuttajaa ei tämän vuoksi kannata palkata samalla palkalla kuin maassa jo asuvia. Jos palkka ei ole alempi, työpaikkaa ei synny ollenkaan. Jos ei ole työpaikkaa, ei ole työperäistä maahanmuuttoakaan. Työperäistä maahanmuuttoa köyhistä maista on mahdotonta merkittävästi lisätä, ellei maahanmuuttajien palkkaaminen ole kannattavaa.

Vaihtoehtona ei siis ole maahanmuuttajien työllistyminen Suomeen samalla palkalla kuin pidempään maassa oleskelleet. Vaihtoehtona on, että työn perässä muuttaminen on mahdotonta, ja halukkaat muuttajat joutuvat jäämään lähtömaahansa pysyvään köyhyyteen.

Vaihtoehto alemmalle palkalle ei siis ole suomalaisten yleinen elintaso, vaan lähtömaan alhainen elintaso. Minun on vaikea hahmottaa millaisista arvolähtökohdista olisi mahdollista tulla siihen tulokseen, että on hyväksyttävää pitää maahanmuuttajien palkkatasoa teoreettisesti tasa-arvoisena, jos tämän kustannus on se, että käytännössä vain harvat ovat tästä palkkatasosta nauttimassa.

Omat arvoni eivät ainakaan mahdollista tällaisen johtopäätöksen tekemistä.

Vastaväitteiden vastaväitteitä

Vastaan vielä lyhyesti muutamiin vastaväitteisiin, joita kuvittelen saattavani kohdata.

Yksi esitetty vastaväite on se, että järjestely synnyttäisi kahden kerroksen työmarkkinat. Tähän huomautan vain, että kahden kerroksen työmarkkinat ovat jo olemassa. Yläkerran muodostavat Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden työmarkkinat. Niillä ihmisten tuottavuus ja palkkataso on moninkertainen verrattuna alakertaan, köyhien maiden työmarkkinoihin.

Maahanmuuttajan työllistymisen estäminen palkkatasa-arvon nimissä tuomitsee hänet jäämään ikuisesti alakertaan, ilman toivoa monta kertaa paremmasta elintasosta ja noususta työkokemuksen mukana samalle palkkatasolle nykyisten suomalaisten kanssa.

Toinen vastaväite on, että maahanmuuttajien alempi palkkataso synnyttäisi jonkinlaisen alaluokan. Tähän sanon, että tällainen alaluokka on jo olemassa. Sen muodostavat kaikki maailman köyhät. Jos ihmisen muuttaminen työn perässä estetään väärin ymmärretyn tasa-arvon vuoksi, hänet jätetään tähän alaluokkaan. Sieltä murtautuminen on paljon vaikeampaa kuin suomalaisesta pienituloisuudesta.

Tähän alaluokkaan jäävillä ei ole toivoa siitä, että heidän lapsensa pääsisivät suomalaisen koulutuksen piiriin ja saisivat mahdollisuuden toteuttaa lahjakkuuttaan.

Kenties voidaan myös esittää, että on väärin ottaa tänne maahanmuuttajia palvelemaan meitä alhaisella palkalla. Mutta maailman köyhät palvelevat jo meitä huomattavasti alhaisemmalla palkalla kuin Suomessa koskaan maksettaisi. He kokoavat meidän matkapuhelimemme, ompelevat vaatteemme ja viljelevät kahvimme. Tämä tapahtuu katseen ulottumattomissa, mutta se tapahtuu silti.

Niille jotka sanovat, että kaikki tämä vain kertoo, että meillä on velvollisuus parantaa olosuhteita kehittyvissä maissa, niin näin totta kai on. On hirvittävää, että ihmiset joutuvat tekemään sellaisia valintoja kuin maailman köyhät, valitsemaan köyhyyden omassa maassaan tai muuttamisen matalasti palkattuun työhön kauas.

Köyhyyden poistaminen maailmasta on ihmiskunnan tärkein tavoite. Mutta ihmisten liikkuminen hyvän elämän perässä on yksi tehokkaimmista tavoista edistää tätä tavoitetta. Sen, ettei köyhyyttä voida poistaa nyt täydellisesti, ei pitäisi estää vähentämästä sitä kaikilla käytössä olevilla tavoilla.

Yksi väite on, että maahanmuuttajien kotoutus on paremmin hoidettavissa palkkatuella tai muulla sosiaaliturvalla kuin palkan alentamisella. En ole ollenkaan varma, että näin on. Markkinaehtoiseen työhön osallistuminen on ainakin historiallisesti ollut keskeinen tapa integroitua uuteen yhteiskuntaan.

Lisäksi se tekee tyhjäksi yhden maahanmuuton vastustajien suosituimmista argumenteista, väitteen sosiaaliturvan perässä muuttamisesta. On valitettavasti vaikea kuvitella poliittista kannatusta mittavalle matalan tuottavuuden työntekijöiden maahanmuuton lisäämiselle, jos se perustuu palkkatukeen.

Mitä arvosi sanovat?

Maahanmuuttajan palkkaaminen suomalaista tasoa alemmalla palkalla ei tee köyhästä maahanmuuttajasta köyhää vaan vähemmän köyhän. Hänen köyhyytensä ei poistu kokonaan, mutta se lieventyy merkittävästi.

Ongelma on tietenkin se, että hänen köyhyytensä ei enää ole jossakin kaukana ja näkymättömissä, vaan täällä Suomessa meidän keskuudessamme. Köyhyys on ikävää katsottavaa. Mutta maahanmuuttajien palkkaamisen estäminen ei lisää tasa-arvoa, se vain siirtää epätasa-arvon muualle.

Editoitu 28.10. klo 23. Tarkennettu korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia koskevaa kohtaa.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Osmo Soininvaara 29.10.2018 09:10
Kun ay-liike haluaa estää maahanmuuttajien alemmat alkupalkat (hyväksyy ne kyllä nuorilta suomalaisilta) kumpaa suojellaan, muuhanmuuttajaa vai suomalaista työtöhntä?
Pekka Töytäri 29.10.2018 21:10
Kun taksikuski muuttaa köyhästä maasta Suomeen ajamaan taksia, hänen tulotasonsa nousee oletettavasti huikeasti. Kirjoituksen mukaan taksikuskin tuottavuus on väitteen mukaan parantunut. Mutta tulotaso nousee, vaikka taksikuskin työsuorite olisi aivan identtinen lähtömaan työsuoritteen kanssa. Taksikuskin tuottavuus tuon käsitteen kohtuullisen hyväksytyn määritelmän mukaan ei ole muuttunut yhtään. Sen sijaan taksikuskin neuvotteluasema työn hintaa määrättäessä on dramaattisesti parempi kuin lähtömaassa. Näkyvä muutos lienee kuitenkin sama, eli taksikuskin elintaso paranee huimasti. Taksikuski saa Suomessa työstään paremman hinnan siksi, että asiakkaiden maksuhalu ja -kyky on lähtömaata parempi (ja hintakilpailukin on onnistuttu pitämään toistaiseksi pois tuolta alalta).
Pekka Töytäri 29.10.2018 22:10
Keskustelu maahanmuuttajien alemmista palkoista osoittaa kuinka omituiseen tilaan työmarkkinat ovat ajautuneet. Maahanmuuttajien alempia palkkoja perustellaan sillä, että heidän työsuorituksensa odotettu arvo on alempi kuin "kokeneen työntekijän". Samaa logiikkaa tulisi luonnollisesti käyttää aina palkanmääräytymisen perusteena. Jos ostan työsuoritteen yrityksenä tai yksityishenkilönä, järkkymätön lähtökohta on, että maksan siitä mitä saan. Jos myyn työtäni yrittäjänä/ammatinharjoittajana tämä peruste pätee aina. Palkkasuhteessakin mitattava tulos palkitaan bonuksilla ja komissioilla. Monissa myyntitehtävissä on 100% tulospalkkio. Kuinka suurta osaa suomalaisista työmarkkinoista edustavat alat, joissa työntekijöiden tuottavuuseroja ei huomioida, ja joilla aloilla tämä maahanmuuttajien palkkoihin liittyvä keskustelu edes voisi olla relevantti? Tai että asialla voisi olla jotain tekemistä arvojen kanssa. Jos työstä maksetaan tuloksen mukaan, ei liene merkitystä tekijän historialla.
Kaarlo Kytökorpi 29.10.2018 23:10
Arvoja on aina käytetty itsekkäästi jonkun toisen torjumiseen, sortamiseen jne
Pia Björkbacka 30.10.2018 08:10
Ihan vain muistutuksesi, että kyllä niitä koulutettujakin maahanmuuttajia kiskovia työnantajia Suomesta löytyy. Ihan vain muistutuksesena muutamia vuosia vanha juttu intialaistwn ict- asiantintijoiden alipalkkauksesta. Ja toisekseen rakennusalalla tätä tes:n alittavaa palkkausta kokeiltiin yhteistyössä työnantajan ja työntekijöliiton kassa. Lopputulos oli se, ettei palkkauksia tapahtunut, koska jos osaamista ei ole ei kannata palkata. Suomessa ei voi vaikuttaa kaikilta osin siihen, miten muut maat kansalaisiaan kohtelevat. Suomessa lähtölohdan pitää olla ehdottomasti yhdenvertaisuus työmarkkinoilla, myös maahanmuuttaville.
Sami Mäkinen 30.10.2018 22:10
Kiinnostaisi kuulla presidentti Tarja Halosen näkemys asiasta.

Jätä kommentti