Kaupallinen yhteistyö Elintarviketeollisuusliitto

Yksittäisen elintarvikkeen tuottaminen vaatii kymmenien ihmisten erikoisosaamista – näin sujuu porkkanalaatikon matka ruokapöytään

Joulupöydän kestosuosikin takana on osaamista pelloilta valmistuksen kautta logistiikkaan, markkinointiin ja kiertotalouteen.

Kaupallinen yhteistyö: Elintarviketeollisuusliitto
Porkkanalaatikon matka joulupöytää koristamaan vaatii kymmenien ihmisten ammattitaitoa. (Kuva: Saarioinen)

Valmiin ruuan tuotanto vaatii monialaista osaamista eri vaiheissa ruokaketjua. Hyvä esimerkki on joulupöytien suosikkituote Saarioisten porkkanalaatikko.

Jo vuonna 1957 markkinoille tulleen laatikon porkkanat kasvatetaan eri tiloilla Lounais-Suomessa ja itse laatikko valmistetaan Kangasalan Sahalahdella. Valmis laatikko sisältää 82 prosenttia porkkanaa ja lisäksi riisiä, laktoositonta maitoa, rypsiöljyä ja mausteita.

Porkkanalaatikko on myynnissä läpi vuoden, mutta selvä myyntipiikki koittaa jouluna.

“Porkkanalaatikko on ympäri vuoden kestosuosikki muiden kasvislaatikoiden ohella, mutta jouluna se painii omassa sarjassaan muiden joululaatikoiden kanssa”, Saarioisten asiakaskokemusjohtaja Minna Slotte kertoo.

Kaik­ki al­kaa vil­je­lys­tä

Porkkanan viljely vaatii maaperän ja maan muokkauksen tuntemusta sekä kasvinjalostustieteen osaamista. Tämän lisäksi viljelyssä on osattava suojella kasvia ja torjua tuhohyönteisiä. Muun muassa torjunta-aineiden käyttö vaatii myös lain tuntemusta. Viljelijöiltä odotetaan lisäksi kasvavassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden tuntemusta.

Slotten mukaan porkkana on satokausituote ja sen laatuun vaikuttavat kasvuolosuhteet: onko kuivaa vai sateista ja milloin satoa päästään korjaamaan. 

“Tämä kaikki heijastuu myös valmistusprosessiin.”

Kuljetus tuottajalta tuotantolaitokseen vaatii vielä luonnollisesti logistiikkaosaamista ja vastaanottopäässä varastointitaitoja. Näin pitkässä ketjussa on myös osattava tehdä sopimuksia ja hallinnoida niitä.

Uuden sadon porkkanat tutkitaan kuin kahvipavut konsanaan 

“Uuden sadon porkkanoiden saapuessa Saarioisille kokeneet tuotekehittäjät arvioivat juurekset tarkasti”, Slotte kertoo.

Vuosikymmenten kokemuksella he tekevät tarvittavat arviot siitä, miten keitto-, soseutus- ja paisto-ohjelmia muokataan yhteistyössä tuotannon kanssa, jotta tuote pysyy vuodesta toiseen tasalaatuisena riippumatta raaka-aineen kasvuoloista ja ominaisuuksien vuotuisesta vaihtelusta, hän summaa.

Valmisruuan tuotannossa voi eritellä lisäksi seuraavia osaamisen alueita:

  • Raaka-aineiden tuntemus ja ymmärrys siitä, miten ne reagoivat toisiinsa yhdisteltäessä. Tuotekehitys on tässä avainsana.
  • Elintarviketeknologinen osaaminen ja prosessiosaaminen
  • Elintarviketurvallisuus- ja hygieniaosaaminen
  • Ravitsemusosaaminen
  • Pakkausosaaminen: pakkauksen on toimittava niin kuljetuksessa kuin kaupassakin. Pakkausmerkintöjen osalta on tunnettava myös lainsäädäntö.
  • Kiertotalouden periaatteiden osaaminen

“Tasalaatuisuus on meille myös kuluttajapalautteen perusteella yksi tärkeimmistä arvoista”, painottaa Slotte.

Mat­ka jat­kuu kau­pas­sa, osaa­mis­ta vaa­di­taan edel­leen

Tuotantolaitokselta valmisruoka jatkaa matkaansa kaupan piiriin, monesti välivaraston kautta, jolloin logistiikan ja varastoinnin osaaminen on jälleen kriittistä.

Ennen kuin porkkanalaatikko on valmiina kuluttajan poimittavaksi ostoskärryyn, on tarvittu lisäksi ainakin osto-osaamista, kuluttajatutkimuksen osaamista, kuluttajatarpeiden ymmärrystä, myyntiosaamista sekä markkinointiosaamista.

Suosikkilaatikon menestyksekäs matka lounaissuomalaisilta pelloilta turvalliseksi ja maukkaaksi elintarvikkeeksi kuluttajan jääkaappiin on siis vaatinut kymmenien eri alojen osaamista ja ammattitaitoa. Samankaltainen tarina toistuu elintarvikealalla käytännössä päivittäin lukemattomien eri tuotteiden kohdalla.

Kes­tä­vyys­te­ko­ja ja hä­vi­kin mi­ni­moin­tia

Suuren vaikuttavuutensa vuoksi elintarvikealalla pienilläkin kestävyys- ja kiertotalousteoilla eri vaiheissa on merkittäviä vaikutuksia. Saarioinen esimerkiksi kannustaa kuluttajia hävikin pienentämiseen muun muassa reseptien avulla.

“Kuluttajan ollessa mukana kierrätyksessä ja hävikin torjunnassa tuotantovaiheessa saavutetut hyödyt eivät valu hukkaan”, Slotte sanoo.

Jouluruokien kohdalla reseptien avulla kannustetaan käyttämään yli jääneitä jouluruokia hyödyksi: rosollista voi tehdä kasvissosekeittoa, perunalaatikosta rieskoja ja porkkanalaatikosta porkkanapannukakkuja.

Porkkanalaatikon kohdalla kestävyyttä edistetään myös monissa eri tuotannon vaiheissa.

Esimerkiksi porkkanan keittämistä on tehostettu veden säästämiseksi ja makuaineiden säilymisen turvaamiseksi. Selvityksessä on myös, millä eri tavoin porkkanan kuoria voisi käyttää uudella tavalla hyödyksi. 

Tämän lisäksi pakkaus on tehty helposti kierrätettäväksi. Vuoissa käytettävä alumiini kestää kierrätystä erittäin pitkään laadun heikkenemättä.

Kuusi miljoonaa rasiallista joululaatikoita

Saarioisten joulututkimuksen mukaan niistä suomalaisista, joilla on laatikoita joulupöydässään tarjolla, 82 prosenttia luottaa valmiisiin laatikoihin. Porkkanalaatikon syöminen korostuu jouluisin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Yksin joulukuussa Saarioisten valmistamia laatikoita myydään noin kuusi miljoonaa rasiallista.

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa 38 000 ihmistä. Koko ruoka-ala työllistää puolestaan jopa 340 000 ihmistä, kun välilliset vaikutukset otetaan huomioon. Joka kahdeksas suomalainen saa siis työnsä ruuan parista.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta