Virtuaalitodellisuus helpottaa lasten hoitoahdistusta

Virtuaalitodellisuus on tehokas keino ohjata potilaan huomio pois stressiä aiheuttavasta toimenpiteestä. Uusi lääkevapaa menetelmä voi helpottaa niin lasten kokemaa rokotusahdistusta kuin hammaslääkärikammoa tai jopa kouluahdistusta, väitöskirjatutkija Ilmari Jyskä Tampereen yliopistosta kirjoittaa. VAPAA LUKUOIKEUS.

Ilmari Jyskä Tampereen yliopisto
Ilmari Jyskä: "Niin lapset kuin heidän huoltajansa ja hoitohenkilökunta ovat ottaneet VR-teknologian hyvin vastaan."

Lasten kokema hoitoon liittyvä ahdistus on yleinen ongelma terveydenhuollossa.

Hoitoahdistusta ilmenee etenkin erilaisten pistostilanteiden yhteydessä, esimerkiksi kanyloinnin tai rokotuksen yhteydessä. Osa lapsista on pelokkaita ja jotkut itkevät, mutta hoitotoimenpiteet saadaan yleensä suoritettua. Osa vastustelee voimakkaastikin, mikä voi häiritä myös itse hoitotoimenpidettä.

Lapsen hoitoahdistus kuormittaa usein myös huoltajia ja hoitohenkilökuntaa. Vakavan hoitoahdistuksen kohdalla lapset voivat olla niin hysteerisiä, että rauhoitteluun tarvitaan henkilökuntaa ja joskus myös rauhoittavia lääkkeitä.

Tällaiset tilanteet ovat vaikeita kaikille osapuolille ja voivat johtaa hoidon välttelyyn myöhemmin elämässä.

Luontomaisema rauhoittaa lapsia ja aikuisia

Tampereen yliopiston tutkimuskeskusten yhteistyönä syntynyt VirNE (Virtual Natural Environments) on ensisijaisesti lääketieteelliseen käyttöön kehitetty VR-sovellus, joka luo rauhallisen virtuaalisen luontomaiseman käyttäjän ympärille ja yhdistää luonnon rauhoittavan vaikutuksen ohjatun syvähengitysharjoituksen rentouttavaan vaikutukseen.

KUVA: Tampereen yliopisto

Virtuaalitodellisuuden (VR) avulla toteutettu rentouttava syvähengitysharjoitus laskee lapsipotilaiden stressitasoja pistostilanteen yhteydessä.

HRV-datasta (Heart rate variability, sykevälivaihtelu) sadut tutkimustulokset osoittavat, että lapsipotilaiden parasympaattinen hermosto aktivoituu selkeästi VR-intervention aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä rauhoittumista. Positiivinen hoitokokemus auttaa vähentämään lapsen kokemaa kokonaisstressiä myös hoidon ulkopuolella.

Niin lapset kuin heidän huoltajansa ja hoitohenkilökunta ottivat tutkimuksen mukaan VR-teknologian hyvin vastaan.

Huoltajien toiveesta VirNE-sovelluksen käyttöä on jatkettu joissain tapauksissa lääkärin harkinnan mukaisesti myös tutkimuksen ulkopuolella seuraavissa vastaavissa toimenpiteissä. Positiivisten tulosten myötä sitä on myös käytetty yksittäistapauksissa tutkimuksen ulkopuolisten lapsipotilaiden kanssa.

Nyt tutkimuksia VirNE-sovelluksella pyritäänkin laajentamaan myös muihin yliopistollisiin sairaaloihin.

Edullinen lääkevapaa hoitovaihtoehto

VR-lasien kautta koettu virtuaalitodellisuus on hyvin immersiivinen kokemus. VR-laseilla koettu virtuaalimaailma ikään kuin syrjäyttää oikean maailman kokemuksen aikana.

Jo aiemmat tutkimukset viittaavat VR-sovelluksien hyödyllisyyteen lasten sairaanhoidossa tämän tiimoilta. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin käyttäneet lähinnä viihdekäyttöön tarkoitettuja valmiita VR-sovelluksia. Tutkimuksia tähän tarkoitukseen kehitetyillä VR-sovelluksilla on vasta hyvin vähän.

Virtuaaliset rentoutusharjoitukset tarjoavat kustannustehokkaan ja lääkevapaan vaihtoehdon lasten hoitoahdistuksen hoitamiseen.

”Ahdistuksesta kärsivien lasten hoitotoimenpiteiden helpottuminen myös vapauttaa sekä henkilökunnan että huoltajien resursseja.”

Tästä on hyötyä esimerkiksi lisääntyneenä potilastyytyväisyytenä, mikä vähentää todennäköisyyttä hoidonvälttelyyn myöhemmin elämässä. Ahdistuksesta kärsivien lasten hoitotoimenpiteiden helpottuminen myös vapauttaa sekä henkilökunnan että huoltajien resursseja.

VR-rentoutusharjoitusten vaikutuksia voidaan hyödyntää muissakin yhteyksissä. Niillä on mahdollista auttaa esimerkiksi hammaslääkärikammosta kärsiviä ja helpottaa koululasten akuutteja ahdistuskohtauksia. Käyttöä ei myöskään tarvitse rajata pelkästään lapsiin tai nuoriin. Myös aikuiset voivat hyötyä tämänkaltaista rentoutuskeinoista.

Esimerkki monialaisen työryhmän tehokkuudesta

Tutkimusyhteistyö jatkui aidossa hoitotilanteessa Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten lääketutkimuskeskus PeeTU:ssa, missä VirNE:ttä testattiin Hoitoon liittyvän kanyloinnin yhteydessä 21 vapaaehtoisella 8–12-vuotiaalla lapsipotilaalla huoltajan läsnä ollessa.


VirNE-sovellus on kehitetty monialaisessa yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkimuskeskusten TAUCHI (Tampere Unit for Computer-Human Interaction) ja TamCAM (Tampere Center for Child, Adolescent and Maternal Health Research) kesken. Tutkimuskeskusten välisen yhteistyön ovat mahdollistaneet Jyskän väitöskirjatyön ohjaajat, vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen ja lastenpsykiatrian professori Kaija Puura.

Tutkimus on esimerkki siitä, miten aidosti monialainen työryhmä pystyy kustannustehokkaasti tuottamaan hoitokäyttöön soveltuvan miellyttävän VR-sovelluksen. Vaikka monialaisen VR-kehitystyön hyödyllisyydestä on puhuttu jo pitkään, dokumentoituja käytännön esimerkkejä on lääketieteen saralla toistaiseksi varsin vähän.

VirNE-sovelluksen kaltaisia tutkitusti tehokkaita VR-rentoutussovelluksia tulisi tarjota vapaaehtoiseksi apukeinoksi lapsipotilaille kipua aiheuttavien hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Kaikki lapset eivät näitä aputoimenpiteitä tarvitse – aivan kuten kaikki eivät tarvitse rauhoittavaa lääkitystäkään – mutta mahdollisuus VR-rentoutuksen käyttämiseen voi olla lapsen hoidon kannalta käänteentekevä suuri helpotus koko perheelle.

Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti