Lyhyesti
- Työvoimapalveluille ja -koulutukselle on yhä suurempi kysyntä, sillä työmarkkinat kärsivät jatkuvasta kohtaanto-ongelmasta. Tilanne on jopa pahentunut työllisyysasteen kohentumisesta huolimatta.
- Henkilöstöpalveluyritykset kehittävät uusia keinoja työnhakijoiden ja työnantajien kohtauttamiseen.
- Rakennetyöttömyyden lisääntymiseen täytyy varautua ennakkoon ja jatkuvasti.
- Työvoimapalveluiden ulkoistus yksityisille toimijoille lisääntyy kasvupalvelulain kohtalosta huolimatta.
Valtiovarainministeriön selvitystoimikunnan tuoreen raportin mukaan työttömyysaste on laskenut noususuhdanteen ansiosta, mutta avoimien työpaikkojen suhde työttömiin työnhakijoihin on kääntynyt nousuun. Kohtaanto-ongelma on siis pahentunut työllisyysasteen parantuessa.
“Olemme kuin salapoliiseja, kun etsimme työntekijöitä asiakasyrityksillemme. Lapin matkailu on hyvä esimerkki. Meidän on keksittävä monenlaisia tapoja, jotta löydämme Lappiin työvoimaa. Me koulutamme ja valmennamme, me tuomme osaajia maahan, tarjoamme asumispalveluita ja käymme erilaisissa tapahtumissa etsimässä työntekijöitä. Kaikki tämä tarvitaan, jotta Lapin matkailuala pystyisi kasvamaan”, StaffPoint konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas sanoo.
StaffPoint-konserni on yksi henkilöstöpalvelualan suurimmista yrityksistä Suomessa. Muita ovat muun muassa Barona, Smile, Carrot, Selekta ja Manpower. Yrityksiä yhdistää se, että he tarjoavat tulosperusteisia rekrytointipalveluita.
Kohtaanto-ongelma on jatkuva, sillä talouden rakennemuutoksesta on tullut käytännössä pysyvä olotila. Jatkuvasti uudet alat digitalisoituvat ja niiden liiketoimintaympäristö muuttuu. Uudet työpaikat syntyvät eri aloille kuin mistä niitä tuhoutuu. Taustalla on kiihtyvän digitalisaatiokehityksen lisäksi kansainvälistyvä kilpailu.
Ratkaisu 1: Ketteryyttä alanvaihtoon
Kohtaanto-ongelmaa pahentaa talouden rakennemuutos. Työnantajat tarvitsevat jatkuvasti uudenlaista osaamista.
Työntekijöille tämä tarkoittaa pirstaleista työuraa ja tämän vuoksi tarve yksilöidylle työelämän valmennukselle on entistä keskeisemmässä roolissa.
Työelämässä täytyy osata siirtyä alalta toiselle, oppia uutta, mutta samalla tunnistaa, mikä on oman osaamisen ydintä ja kuinka sitä pystyy ylläpitämään ja kehittämään.
“Rakennetyöttömyyteen on mahdollista varautua ennakkoon ja työttömiksi jääneitä pitää auttaa tehokkaasti jo ennen kuin heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä”, Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.
Esimerkiksi pankkisektori on ilmoittanut irtisanomisista, mutta samaan aikaan pankkisektorilla tarvitaan uutta finanssiteknologiaosaamista.
“Minusta me olemme jo pahasti myöhässä siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat saaneet irtisanomisilmoituksen”, Tuliara sanoo.
Työvoimapalveluiden avulla esimerkiksi irtisanomisuhan alla olevaa pankin asiakaspalvelijaa autetaan huomaamaan, että hänen osaamisensa ydin on asiakaspalvelu, jota voi hyödyntää pankin sijasta monella muullakin alalla.
Työvoimapalveluiden tarjoamisessa yksityiset henkilöstöpalveluyritykset pystyvät toimimaan ketterämmin kuin julkinen sektori. Yritykset pystyvät kohdentamaan koulutusta, valmennusta ja sparrausta juuri niille aloille, joilla työnantajilla on pulaa tekijöistä, sillä yrityksillä on suorat yhteydet uusiin työnantajiin.
Ketterästä toiminnasta on hyvä osoitus Academic Workin päätös kouluttaa itse koodareita. Academic Work tarjoaa 12 viikon kiihdytetyn koodauskoulutuksen ja tarjoaa sen jälkeen vakituista työtä konsulttina kaikille koulutuksen suorittaneille. Konsultit työskentelevät pääosin asiakasyrityksissä. Koodarikoulutuksen ovat suorittaneet hyvin eri taustaiset ihmiset tanssiopettajasta meribiologiin.
Ratkaisu 2: Vuokratyön arvostuksen nostaminen
Nykyisin TE-toimistojen avoinna olevista työpaikoista joka viides on jo vuokratyöpaikka. Vuokratyön rooli korostuu rakennemuutoksen yhteydessä ja se on yksi tapa ratkaista kohtaanto-ongelma.
Monelle nuorelle ja alanvaihtajalle vuokratyö on ensimmäinen työpaikka. Vuokratyö alentaa yrityksen kynnystä tarjota työtä.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton tuoreen vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia vuokratyöntekijöistä kertoo olevansa innoissaan työsuhteestaan, kun keskimäärin kyseinen luku suomalaisten työntekijöiden keskuudessa on 66 prosenttia.
Lisäksi 88 prosenttia vuokratyöntekijöistä suosittelisi vuokratyötä tuttavilleen. Tutkimukseen vastasi yli 7 000 työntekijää ympäri Suomea.
“Vuokratyö työmuotona on monelle mielekäs ja hyväksi todettu tapa työskennellä. Meillä on tällä hetkellä 13 000 työntekijää. Olemme siis iso toimija ja väylä työelämään. Vuokratyö on monelle ensimmäinen työpaikka”, StaffPointin Ahokas sanoo ja jatkaa: ”Toisaalta meillä on myös paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet meillä töissä yli 10 vuotta. Eli vuokratyö on yhä useammin myös pysyvä vaihtoehto.”
Ratkaisu 3: Yksilöllistä tukea nuorille
“Totta kai kannattaa soittaa. Soitetaan nyt yhdessä”, valmentaja Elina Valkama sanoo nuorelle miehelle StaffPointin-konsernin työvoimapalvelussa. Valkama ja nuori mies ovat huomanneet kiinnostavan työpaikan tulleen uudelleen hakuun, vaikka mies on kertaalleen sitä jo hakenut. Mies on muuttanut hiljattain Pohjois-Suomesta pääkaupunkiseudulle ja tarvitsee apua. Hän ottaa puhelimensa epäröiden ja hoitaa puhelun. Hänet kutsutaan saman tien haastatteluun.
Kyseessä on valtakunnallinen Nuoret töihin -hanke, jonka käytännön toteutuksen TE- ja ELY-keskukset ovat tilanneet yksityisiltä henkilöstöpalveluyrityksiltä. Valkama auttaa nuoria löytämään itselleen työpaikan tai ohjaa heitä opintoihin. Nuorille tarjotaan valmennusta, sparrausta, apua omien vahvuuksien tunnistamiseen ja konkreettista apua työpaikan etsintään. Erityiset nuoret työnhakijat tarvitsevat yksilöllistä tukea ja aikuisen, joka kuuntelee heidän uratoiveitaan. Vaikeammin työllistyville nuorille on sisarhanke: Nuoret kohti työtä. StaffPoint-konserni auttoi vastaavissa tulosperusteisissa palveluissa yli 300 työtöntä työnhakijaa löytämään työpaikan. Kaiken kaikkiaan noin 45% palvelun päättäneistä sijoittui työelämään tai esimerkiksi opiskelemaan.
Nuoria täytyy myös ohjata hakeutumaan aloille, joiden tiedämme kärsivän tulevaisuudessa työvoimapulasta. Näistä aloista nuorilla ei ole välttämättä mitään ennakkotietoa. Nuorten aktiivisen ohjaamisen ja sparrauksen kautta kohtaanto-ongelmaa voidaan hoitaa ennaltaehkäisevästi.
Tilastokeskuksen mukaan nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyys nousi 2,4 prosenttiyksikköä viime vuonna. Vaikka Suomen yleinen työttömyysaste on pudonnut lähelle EU:n keskiarvoa, Suomen nuorisotyöttömyys on reilusti EU:n jäsenvaltioiden keskiarvon yläpuolella.
Ratkaisu 4: Rekrytointipalveluiden digitalisointi ja jatkuva kehittäminen
“Työnhaun pitää olla helppoa. Käytössämme on esimerkiksi HOK:n kanssa rekrybotti, joka keskustelee sosiaalisessa mediassa potentiaalisten työntekijöiden kanssa ja tarjoaa näin meille liidejä, joilla voimme löytää uusia osaajia. Osaan tehtävistä ei tarvitse edes kirjoittaa hakemusta. Monelle maahanmuuttajalle tai nuorelle on helpompi kertoa itsestään kännykkävideon kautta, joten otamme vastaan myös videohakemuksia”, StaffPointin Ahokas kertoo.
Digitaalisuus ja tekoäly ovat muuttamassa rekrytointialaakin.
Erittäin tarpeellinen pieni lakimuutos
“Kyseessä on erillislaki. On todella harmi, että lakia ei ole saatu hyväksytyksi. Se ei oikeastaan liitty edes kasvupalvelulakiin”, Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.
Tuliara puhuu lakiuudistuksesta, jonka hallitus esitteli maaliskuussa. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Lakiesitys jää todennäköisesti käsittelemättä istuvan eduskunnan aikana, koska se on liitetty kasvupalvelulakikokonaisuuteen.
Kyseessä olisi ollut melko pieni, mutta tarpeellinen tarkennus nykyiseen voimassa olevaan lakiin.
Nykyisin laki määrää, että uuden työnhakijan alkuhaastattelun ja alkukartoituksen tekee viranomainen ja tämän vuoksi yksityiset henkilöstöpalvelualan yritykset eivät voi tätä tehdä.
Käytäntö hankaloittaa työvoimapalveluiden järjestämistä.
TE- tai ELY-keskus on voinut ulkoistaa kokonaisen hankkeen henkilöstöpalveluyritykselle, mutta viranomaiset joutuvat tekemään alkuhaastattelut ennen kuin he ohjaavat asiakkaat ulkoistuskumppanille.
Työnhakijalle käytäntö on turhauttava, koska hän joutuu asioimaan usean eri tahon kanssa alkuvaiheessa. Lisäksi se hankaloittaa uusien työvoimahankkeiden aloitusta.
“Olisi huomattavasti helpompaa, jos yksityiset tahot voisivat hoitaa myös uusien työnhakijoiden alkuhaastattelut ja alkukartoitukset. Tämä säästäisi kaikkien osapuolten aikaa ja vaivaa ja selkiyttäisi tilannetta”, Tuliara sanoo.
Nykymallin ongelmana on myös, että työnhakijan tietoja ei saa välittää henkilöstöpalveluyrityksille kuin mutkikkaan menettelyn kautta, mikä hankaloittaa asioiden hoitamista.
Viranomaistoimintoja, kuten palkkatukea, starttirahaa tai työttömyysturvapäätöksiä ei voi ulkoistaa yksityisille palveluntuottajille. Julkinen taho hoitaa ne, eikä lakimuutos muuttaisi tätä.
Jotta työvoimapalvelut tuottaisivat tuloksia, niiden pitää olla yhtä aikaa sekä vaikuttavia että tehokkaita. Silloin palvelulta vaaditaan työnhakijan yksilöllistä ohjaamista yhdistettynä digitaaliseen skaalautuvuuteen.
“Henkilöstöpalveluyritykset tuovat alalle lisää dynaamisuutta ja vievät alan digitaalista teknologiakehitystä eteenpäin sitä nopeammin, mitä voimakkaammin alan annetaan kasvaa Suomessa”, Tuliara sanoo.
Työllisyyspalveluihin tarvitaan lisäresursseja. TEM:in mukaan Suomessa on yhtä TE-keskuksen virkailijaa kohden jo 291 työnhakijaa. Ruotsissa yhdellä työvoimavirkailijalla on vain 45 työnhakijaa. Tästä on helppo laskea, että viranomaisten resurssit eivät riitä ilman yksityisen sektorin apua Suomessa.
Henkilöstöpalveluyritykset toivovatkin, että ELY- ja TE-keskukset ulkoistaisivat isompia kokonaisuuksia pidempiaikaisesti, jotta rekrytointipalveluita pystyttäisiin kehittämään pitkäjänteisesti.
Ratkaisu 5: Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen töihin
Suomessa on vakava kohtaanto-ongelma suorittavissa töissä muun muassa ravintola- ja rakennusaloilla. Tämän alan ulkomaiset osaajat tulevat Suomeen pääosin henkilöstöpalveluyritysten kautta. Monilla henkilöstöpalvelualan yrityksillä on toimipisteitä myös ulkomailla. StaffPointilla muun muassa Virossa, Espanjassa ja Liettuassa. Lisäksi yhtiö on partneroitunut globaalin henkilöstöjätti Randstad:n kanssa, jotta voi palvella asiakkaitaan paremmin.
Suorittavissa töissä olevat ulkomaiset työntekijät joutuvat käymään läpi jopa vuoden kestävän ja monimutkaisen työlupaprosessin, johon liittyy tarveharkinta-arvio.
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan ja kohentamaan ikääntymisen takia heikkenevää huoltosuhdetta. Positiivinen asenne ulkomaisia suorittavan alan työntekijöitä kohtaan parantaa myös Suomen houkuttelevuutta muiden ulkomaisten työntekijöiden, kuten korkeasti koulutettujen it-osaajien, näkökulmasta. Aiheesta lisää aiemmassa MustReadin ja HPL:n jutussa.
Tällä hetkellä Suomessa työskentelee tarveharkintaisen oleskeluluvan turvin noin 8 000 henkilöä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatöissä työskentelee muutama tuhat ulkomaista osaajaa. Asiantuntijat, joilla on korkeakoulututkinto ja yli 3000 euron palkka saavat työluvan helpommin. Heidän ei tarvitse käydä läpi tarveharkintakäsittelyä, mutta heidänkin oleskelulupaprosessinsa voisi olla suoraviivaisempi.
Miten työvoimapalvelut ulkoistetaan onnistuneesti?
Uusi kasvupalvelulaki jäi istuvan hallituksen aikana sote- ja maakuntauudistuksen jalkoihin. Kasvupalvelulain myötä hallituksen tavoitteena oli lisätä työvoimapalveluiden ulkoistusta yksityiselle sektorille.
Tällä hetkellä yksityinen sektori tuottaa jo noin 60 prosenttia julkisista työvoimapalveluista. Uuden lain myötä ulkoistusaste olisi noussut arviolta 85 prosenttiin. Lain viivästymisestä huolimatta työvoimapalveluiden ulkoistaminen yksityiselle sektorille kasvaa jatkuvasti.
Jotta julkinen kilpailutus onnistuu, hankintakriteerien täytyy olla selkeät ja läpinäkyvät. Läpinäkyvien kriteerien lisäksi henkilöstöpalvelualan yritykset toivovat vuoropuhelua markkinoilla julkisen puolen tilaajien ja yksityisen puolen tuottajien välillä.
“Palveluntuottajilla on palveluista ja niiden tuottamisesta runsaasti osaamista ja kokemusta, joten olisi tuhlausta, ellei tätä hyödynnettäisi jo palveluiden hankintaa suunniteltaessa”, Tuliara sanoo.
Ahokkaan mielestä paras tapa järjestää työvoimapalveluiden ulkoistukset Suomessa on malli, jossa julkinen sektori tilaa palvelut valituilta palveluntuottajilta ja hoitaa myös asiakasohjauksen, kuten tähänkin asti. Ulkoistushankkeet saisivat olla isoja ja niissä pitäisi olla mahdollisuus kehittää uusia toimintatapoja.
Asiakasohjauksella tarkoitetaan sitä, että henkilöstöpalveluyritykset eivät kilpaile parhaista työnhakijoista julkisten hankkeiden osalta. Tällöin yksittäinen yritys voisi haalia itselleen helpoimmat ja parhaat työnhakijat, ja toisille yrityksille voisi jäädä vaikeimmin työllistyvät. Kilpailua hyvistä hakijoista käydään tietysti vapailla markkinoilla jatkuvasti, mutta julkiset hankkeet tehdään verovaroin. Kilpailutilanteessa merkittävä osa voimavaroista menisi markkinointiin eikä itse palveluiden luomiseen, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista julkisissa hankkeissa.
“Paras malli on, että julkinen sektori tekee asiakasohjauksen kilpailutuksen jälkeen. Se on tasapuolisinta”, Ahokas sanoo.
Kasvupalvelujen ulkoistuksen yhteydessä on puhuttu myös niin sanotusta black box -mallista, jossa ostetaan tuloksia ilman ylimääräisiä rajoitteita sille, kuinka tulokset saavutetaan.
“Työelämä muuttuu niin nopeasti, että on aika turhaa, jos tilaaja määrittelee kilpailutuksessa esimerkiksi, millaisissa luokkahuoneissa koulutus tulee järjestää. Parempi vaihtoehto on, että kilpailutuksessa määritellään tulokset, joita tavoitellaan ja palvelun tuottaja voi hyvin vapaasti keksiä, miten näihin tuloksiin päästään”, Tuliara sanoo.
Suomessa on kokeiltu muutamassa pilotissa mallia, jossa julkinen tilaaja maksaa vain tuloksista. Tuliaran ja Ahokkaan mielestä black box -mallissa on paljon hyvää, mutta se pitää ottaa käyttöön hallitusti. Puhtaimmillaan black box -mallissa kaikki taloudellinen riski on siirretty yksityisille palveluntarjoajille.
“Markkinoiden kehitysvaiheessa kaikkia riskejä ei voi jättää palveluntuottajien harteille”, Tuliara painottaa
Tuliaran mukaan kilpailutuksessa on tärkeää huomioida, että kilpailutetut palvelut ovat palveluntuottajille liiketaloudellisesti kannattavia, ja että niissä otetaan huomioon myös kehittyvät markkinat.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
