- Food from Finland –kasvuohjelman tavoite on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä.
- Venäjäpakotteet osuivat kasvuohjelman kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan.
- Valio on Suomen suurin elintarvikeviejä. Se vastaa yksin noin neljänneksestä Suomen elintarvikevientiä. Valion mukaan menestyminen kansainvälisillä markkinoilla vaatii myös menestystä kotimarkkinoilla, jossa tilanne ei nyt ole tasapuolinen.
Food from Finland -kasvuohjelman valmistelu aloitettiin Finprossa vuonna 2013 ja sille luotiin kunnianhimoiset tavoitteet. Elintarvikevienti piti kaksinkertaistaa kolmeen miljardiin vuoteen 2020 mennessä.
”Sitten tuli kesä 2014 ja Ukrainan kriisi. Se muutti kaiken”, muistelee Esa Wrang, Finprosta ja Tekesistä yhdistetyn Business Finlandin elintarvikealan toimialajohtaja.
Venäjän raja meni elintarvikkeiden viejiltä kiinni. Pahiten Venäjän-kaupan pysähtyminen sattui Suomen suurimpaan elintarvikkeiden viejään Valioon, jolle Venäjä oli kasvava ja tärkein markkina. Sen liikevaihto itänaapurissa oli vuonna 2014 nousemassa 400 miljoonaan euroon, kunnes se leikkautui murto-osaan.
”Valion koko liikevaihdosta leikkautui noin 20 prosenttia yhdessä yössä. Venäjän-yhtiön oli organisoitava toimintansa täysin uudelleen”, kertoo Valion strategiasta vastaava johtaja Rauno Hiltunen.
Business Finlandin Wrang uskoo yhä, että Food from Finlandin tavoite on saavutettavissa. Alan yritykset ovat onnistuneet kuromaan Venäjä-pakotteiden aiheuttaman pudotuksen kiinni.
Valion Venäjän-liikevaihto on noussut takaisin 91 miljoonaan.
”Olemme päässeet Venäjällä reilussa kolmessa vuodessa jaloillemme”, toteaa Hiltunen.
kaukana kolmen miljardin vientitavoitteesta ollaan yhä. Vuonna 2014 Suomen elintarvikeviennin kokonaisarvo oli 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2017 se kiipesi lähelle 1,7 miljardin euron rajaa.
Wrangin mukaan parasta viennin viimeaikaisessa kehityksessä on ollut se, että alan toimijoiden asenne vientiä kohtaan on muuttunut hyvin myönteiseksi. Myös kohdemaiden kirjo on kasvanut merkittävästi.
”Vienti jakaantuu huomattavasti laajemmalle alueelle. Suurin kohdemaa on nyt 19 prosentin osuudella Ruotsi. Sen jäljessä tulevat tasaisena liutana Viro, Venäjä, Ranska, Puola, Saksa ja Yhdysvallat,” sanoo Wrang.
Valiolle Venäjä on pudotuksesta huolimatta pysynyt tärkeänä. Suomalaisilla maitotuotteilla on maassa hyvä maine ja Valion brändi on valmiiksi arvostettu. Venäjä ei myöskään ole elintarvikkeiden suhteen omavarainen, mikä lisää markkinan houkuttelevuutta. Valio tähyää silti aktiivisesti muualle.
”Valio on vienyt tuotteita vuosikymmenien ajan noin 60 maahan ja rakennamme parasta aikaa uusia kuluttajatuotemarkkinoita”, Hiltunen lisää.
Mutta paljon on vielä töitä tehtävä, ennen kuin Suomi pystyy vakiinnuttamaan paikkansa merkittävien elintarvikeviejien joukossa. Kysyimme Wrangilta ja Hiltuselta, mitä pitäisi tapahtua, että koviin tavoitteisiin päästäisiin.
1. Vientimaiden salkkua pitää laajentaa ja vientituotteiden sortimenttia kehittää.
Wrangin mukaan Suomi on muita Euroopan maita yhä jäljessä vientimaiden kirjossa. Venäjä ei pakotteiden poistuttuakaan saisi enää nousta liian hallitsevaan asemaan. Toisaalta valikoimaan on saatava erikoistuotteita, joilla on kysyntää.
Hyvä esimerkki ovat Valion laktoosittomat tuotteet.
”Laktoosittomien tuotteiden vienti tuo enemmän lisäarvoa kuin tavanomaisten. Tässä Valion tuotekehityksellä on merkittävä rooli viennin vauhdittajana”, Hiltunen sanoo.
Wrang hakisi elintarvikevientiin mallia Suomen alkoholiteollisuudesta.
”Meidän pitää hakea tuotealueita, jotka hallitsemme, ja meidän on ohjattava osaamisemme valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Ei suomalaisten pidä viedä kauraa vaan kauran jatkojalosteita”, Wrang sanoo.”
Valion Hiltunen katsoo, että Suomen arktiset luonnonolosuhteet ja puhtaus voisivat olla kaikille suomalaisille yhteinen vientivaltti.
”Niistä pitäisi rakentaa kaikille elintarvikealan toimijoille yhteinen kilpailuetu.”
2. Kansainvälisyyttä pitää opettaa.
Suomessa on pitkään odotettu panostuksia elintarviketeollisuuden kansainvälistymiskoulutukseen. Nyt toive on toteutumassa, kun alan koulutus alkaa tänä vuonna Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa.
”Nyt meidän pitää hyödyntää rohkeammin kaikkia niitä Suomessa asuvia venäläisiä, kiinalaisia ja muita ulkomaalaisia osaajia, joilla olisi tällä saralla annettavaa. Kunhan koulutus saadaan vauhtiin, meillä ei ole mitään ongelmaa työllistää niitä nuoria, jotka haluavat lähteä tätä alaa opiskelemaan”, sanoo Wrang.
Hän muistuttaa, että suomalaiset ovat hyviä b–to–b-osaajia, mutta kuluttajatuotteiden markkinointi vaatii erilaista osaamista.
”Meidän pitää ponnistaa teollisesta prosessista sen verran irti, että alamme ymmärtää asiakkaiden yhä pirstaleisemmiksi muuttuvia toiveita”, sanoo Wrang.
Valion Hiltunen uskoo, että uusi markkinointisukupolvi on jo valmiiksi kansainvälisempää kuin vanhempansa.
”Meillä on kaikki edellytykset luoda suomalaisille huippuluokan elintarvikkeille niiden ansaitsema premium-brändi ja tarina. Jo nyt esimerkiksi Valion voi tunnetaan Ranskan leipomoissa huippulaadustaan ja Valio brändi edustaa ykkösluokan elintarvikkeita Venäjällä”, Hiltunen kannustaa.
3. Vientimenestys edellyttää menestystä kotimarkkinalla.
Hiltunen huomauttaa, että edes vientiveturi Valio ei voi menestyä ulkomailla, jos se ei pärjää kotimaassa.
”Yritysten kilpailuedellytyksiä ja kasvua pitää tukea niin, että firmoilla riittää muskeleita maailmalla. Pienillä puroilla vienti ei kaksinkertaistu”, Hiltunen sanoo.
- Kivi-maitovelvoitteen taustalla on kaksi 2000-luvun alussa tehtyä yritysjärjestelyä. Ensin Kainuun Osuusmeijeri, Osuuskunta Maito-Pirkka ja niiden markkinointiyhtiö Aito Maito siirtyivät Valioryhmän leiriin. Sitten Valio osti meijeriosuuskunta Milkalta juustonvalmistuksen.
- Näiden siirtojen jälkeen kilpailuviranomainen asetti Valiolle yrityskauppaehdon, jonka mukaan yhtiön on tarvittaessa myytävä kilpailijoille joka vuosi 185 miljoonaa litraa omilta tuottajiltaan hankkimaansa maitoa omakustannushintaan.
Nyt kotimainen kilpailutilanne ei ole Hiltusen mukaan tasapuolinen. Niin sanottu kivi-maitovelvoite on hiertänyt Valiota vuosituhannen vaihteesta lähtien.
”Maailma on muuttunut. Markkinat ovat nyt globaalit, ja kilpailutilanne Suomessa vääristyy, kun meidän isotkin kilpailijamme voivat hankkia maitonsa ennalta sovittuun hintaan ja ilman pienintäkään riskiä siitä, että osa maidosta jäisi niiden omiin käsiin”, Hiltunen sanoo.
4. Yhteistyötä on tiivistettävä.
Eri toimijoiden yhteistyö on elintarvikeviennissä kriittisessä roolissa, sillä vientiin tarvitaan aina viranomaisluvat erityisesti eläinperäisten tuotteiden osalta. Ala on tarkasti säädelty.
”Kolme viime vuotta on Suomessa tehostettu elintarvikealan yhteistyötä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, Finpron ja Eviran kesken. Sitä toimintaa pitää jatkaa ja tiivistää”, Wrang sanoo.
Wrang uskoo, että maailman ruokaskandaalit satavat suomalaisten laariin.
”Suomessa ei esiinny vaarallisia tai väärennettyjä elintarvikkeita niin kuin vaikka Kiinassa tai Venäjällä. Eikä suomalaisessa kotieläintuotannossa käytetä antibiootteja juuri ollenkaan, ja sekin vähä menee todellisiin lääkinnällisiin tarpeisiin – toisin kuin maailmalla, jossa niitä kulutetaan mitä erilaisimmista syistä aina vain enemmän, sanoo Wrang.”
Antibioottien käytöstä suomalaisilla tilolla voit lukea lisää täältä.
Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Jukka Saastamoinen
