Kaupallinen yhteistyö TietoEvry

Sote it-järjestelmien yhdistämisellä ei ole kiire – tärkeintä on varmistaa tiedon sujuva käyttö

Sote-uudistus on valtava organisatorinen mullistus, jossa it-järjestelmillä on keskeinen rooli. Uusien kokonaisratkaisujen käyttöönotto ei ole realistinen tavoite uudistuksen ensivaiheessa. Oleellista on varmistaa sote-ammattilaisille helppo ja nopea pääsy tietoihin.

Kaupallinen yhteistyö: TietoEvry
Sote-alalla uusien kokonaisten järjestelmien hankinta-, määrittely- ja käyttöönottoprosessit vievät tyypillisesti vuosia. Hyvinvointialueet aloittavat työnsä jo 2023 alusta. Oleellista on taata hoitohenkilökunnalle sujuva pääsy potilastietoihin hyvinvointialueen moninaisista järjestelmistä riippumatta. (Kuva: TietoEvry)

“Hyvinvointialueiden toiminnan aloittamiseen on aikaa reilu vuosi. On selvää, että aika ei riitä esimerkiksi uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoon tai niiden kouluttamiseen samaan aikaan kun työntekijöillä ja johdolla on valtavasti uutta opeteltavaa”, sanoo TietoEvryn data- ja analytiikkaliiketoiminnan johtaja Joona Pylkäs.

Sote-uudistuksen myötä perustettavat hyvinvointialueet vastaavat jatkossa terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Tietyn hyvinvointialueen kuntien ja kuntayhtymien käytössä olevat it-järjestelmät tulevat nekin yhden katon alle vuoden 2023 alusta.

Vaikka uusi ratkaisu voitaisiin ottaa suoraan hyllystä valmiina pakettina, käyttöönotto ei Pylkäksen mukaan onnistuisi tässä aikaikkunassa. Tyypillisesti sote-alalla järjestelmien hankinta, määrittely ja käyttöönottoprosessit vievät vuosia. Suuret järjestelmäuudistukset ovat siis mahdollisia vasta myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat jo toiminnassa.

Akuuttina haasteena on eri järjestelmissä hajallaan olevan tiedon kokoaminen yhteen ammattilaisten käyttöön samalla, kun palvelutuotanto keskitetään yhteen organisaatioon.

Valtava kirjo järjestelmiä

Käytännössä yhdellä hyvinvointialueella voi uudistuksen tullessa voimaan olla jopa kymmeniä eri järjestelmiä perintönä kunnista ja kuntayhtymistä.

Länsi-Uudenmaan tulevalla hyvinvointialueella haaste tunnetaan hyvin, kertoo Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen. Länsi-Uudellamaalla laitetaan yhteen kymmenen kuntaa, joissa on käytössä neljä terveydenhuollon järjestelmää ja kolmesta neljään sosiaalitoimen järjestelmää. 

“Vaikka tilannetta helpottaa hieman se, että osa järjestelmistä on samalta toimittajalta, tieto muuttuu silti hyvin hajanaiseksi. Tämä tuottaa kyllä tavattoman haasteen käytännön työhön.”

Jo tällä hetkellä arkisessa potilastyössä voi Leppäsen mukaan olla helposti kuudesta seitsemään tietoikkunaa auki eri järjestelmiin ja tarkoituksiin. Ongelmana on myös se, että esimerkiksi Kanta-arkistosta tiedot tulevat esiin varsin hitaasti. 

“Kymmenetkin sekunnit tuntuvat helposti hyvin pitkiltä kiireisessä potilastyössä.”

Kokonaiskuvassa monimutkaisuutta lisäävät vielä muun muassa suun terveydenhuollon,  erikoissairaanhoidon, patologian ja tehohoidon omat järjestelmät.

”Hyvinvointialueilla voi niiden aloittaessa olla lukuisia erilaisia ja päällekkäisiä järjestelmiä, jolloin tiedot ovat saatavilla hyvin hajanaisesti. Tämä tuo merkittävän haasteen käytännön potilastyöhön”, toteaa Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen. (Kuva: Espoon sairaala)

Tiedot sujuvasti hoitoammattilaisten käyttöön

Tämän päivän hoitotyössä tehdään Roope Leppäsen mukaan entistä enemmän erilaisia kokeita ja kuvantamista. Sitä kautta hoitoon liittyvän teknisen tiedon määrä on kasvanut. Lisäksi hoito koostuu entistä lyhyemmistä jaksoista ja usein vielä eri hoitoyksiköissä. 

Tämä on johtanut tiedon sirpaloitumiseen samaan aikaan kun tietoa kertyy enemmän kuin aiemmin. Sote-uudistuksen myötä tarve tiedon koonnille arkisen työn tueksi kasvaa entisestään.

“Työkalut, joilla pystyy hakemaan tietoa toisista järjestelmistä ilman minuuttien selailua, tulevat välttämättömiksi ennen kuin sitten jossain vaiheessa meillä Länsi-Uudellamaallakin aletaan pohtia tietojärjestelmien yhtenäistämistä,” arvioi johtava ylilääkäri Leppänen.

Joona Pylkäksen mukaan tietoja yhdistävä ratkaisu tuo selkeitä hyötyjä.

“Esimerkiksi TietoEvryn 360° Patient toimii niin kutsuttuna sateenvarjoratkaisuna. Se peittää loppukäyttäjän näkökulmasta alleen järjestelmien hajanaisuuden ja tuo olennaiset tiedot näkyviin nopeasti, visuaalisesti ja selkeästi eri lähdejärjestelmistä, tarvittaessa sekä terveydenhuollosta että sosiaalipuolelta.”

”Salapoliisin työn ei pitäisi kuulua hoitohenkilökunnan työnkuvaan myöskään sote-uudistuksen jälkeen.” – johtava ylilääkäri Roope Leppänen

Sateenvarjo auttaa myös it-ammattilaisia

Kun tietojen hakeminen ja niiden esittäminen saadaan koottua yhteen, it- tai tietohallinto pystyy paremmin keskittymään alla olevien järjestelmien muutoksiin ja parannuksiin, arvioi Pylkäs.

“Sateenvarjo- tai rajapintaratkaisu mahdollistaa tietojärjestelmien joustavan uudistamisen pienemmin negatiivisin vaikutuksin tuotantoon. Vanhoja järjestelmiä voidaan esimerkiksi ajaa hallitusti alas, mutta silti tarjota pääsy niissä yhä oleviin tietoihin. Myös järjestelmien konsolidointia voidaan tehdä vaiheistetusti.”

Pylkäksen mukaan TietoEvryn ratkaisun lisäetuna on se, että järjestelmän käyttöönotto ei vaadi jatkokehitystä tai hankintoja olemassa oleviin järjestelmiin, vaan niihin pystytään integroitumaan mutkattomasti. Yhtiö on myös jo tehnyt kymmeniä vastaavia integraatioita useiden eri valmistajien järjestelmiin. 

“Kokonaisuudesta tulisi äkkiä varsin arvokas, jos jokaiseen lähdejärjestelmään pitäisi tehdä muutoksia tai hankkia jokin lisäosa, joka mahdollistaisi tietojen hakemisen.  Lisäksi käyttöönotto kestäisi helposti vuosia, jos jokaisesta lähdejärjestelmästä pitäisi kehittää uusi versio ja päivittää se tuotantoon.”

TietoEvry on toteuttanut jo kymmeniä 360° Patient-ratkaisunsa integraatioita eri valmistajien järjestelmiin. ”Sateenvarjoratkaisumme peittää loppukäyttäjän näkökulmasta alleen järjestelmien hajanaisuuden jolloin hoitoammattilainen pääsee helposti ja nopeasti käsiksi olennaisiin tietoihin”, kertoo TietoEvryn data- ja analytiikkaliiketoiminnan johtaja Joona Pylkäs. (Kuva: TietoEvry)

Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tiedot yhteen

Valtioneuvoston paljon palveluja tarvitsevien tunnistamiseen ja ennakointiin tähtäävän PAPATA-hankkeen loppuraportin mukaan kansalaiset, jotka käyttävät paljon sosiaalitoimen palveluja, käyttävät keskimäärin myös huomattavan paljon terveydenhuollon palveluja. Kansalaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän saa toisiaan tukevia palveluita eri palvelualueilta. 

Tiedon liikkuminen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä on olennaista, jotta voidaan tuottaa vaikuttavampia palveluja ja kohdentaa niitä yksilötasolla, toteaa Pylkäs.

Länsi-Uudellamaalla tiedot ovat Roope Leppäsen mukaan saatavilla ristiin jo nyt suhteellisen hyvin, mutta monessa kunnassa tai kuntayhtymässä tiedot ovat hyvinkin erillään. 

“Raja-aitaa on syytä madaltaa entisestään ja tietojen pitää olla vaikkapa kotihoitajan hyödynnettävissä. Vaikka hän toimittaa sosiaalihuollollista tehtävää, hänen on päästävä helposti näkemään, mitä lääkäri on kirjoittanut ja luonnollisesti toisin päin.”

Tiedon tarve kasvaa ja käyttötavat muuttuvat

Roope Leppänen arvioi, että tiedon tarve erityisesti yksittäisen potilaan hoidossa kasvaa edelleen. 

“On erityisen tarpeellista, että suurta tietomassaa pystytään käsittelemään siten, että se on joko ammattilaisen saatavissa tai hallittavissa. Vaihtoehtoisesti mukaan on tuotava koneälyä, joka suodattaa tärkeimmän tiedon ammattilaisen käyttöön.”

Laajemmin dataa voisi Leppäsen mukaan käyttää selvittämään vaikeammin hahmotettavia, laajempia ilmiöitä, vaikkapa kotihoidon käyntien lisääntymisen syitä. 

“Nykytilanteessa tällaisen ongelman selvittämiseen tarvitsisi melkeinpä hakea tutkimuslupa.”

Jo tällä hetkellä Länsi-Uudellamaalla on käytössä järjestelmä, joka esimerkiksi varoittaa lääkäriä potilaalle soveltumattomasta lääkkeestä. Joona Pylkäksen mukaan tekoälyn rooli tulee joka tapauksessa kasvamaan: 

”Tarvitaan tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja, jotka pystyvät analysoimaan kansalaisen sote-tietojen koko historiaa ja tukemaan sote-ammattilaisen työskentelyä nostamalla esille potentiaalisia riskitietoja ja muita päätöksentekoon vaikuttavia merkittäviä tiedonjyväsiä.”

Ensimmäinen askel on syytä ottaa

Joona Pylkäs arvioi, että sote-uudistus jää alkutekijöissään rammaksi, mikäli tietojen saatavuuteen ja järjestelmien integrointiin ei kiinnitetä huomiota.

“Sote-palvelujen tuottaminen kyllä muodostuu yhdeksi hyvinvointialue-nimiseksi kokonaisuudeksi paperilla, mutta todellisuudessa ammattilaiset ja eri yksiköt jäävät työskentelemään tietojärjestelmien rajaamiin siiloihin, joiden välillä tiedot liikkuvat hyvin rajallisesti tai ei ollenkaan.” 

Tämä tarkoittaisi Pylkäksen mukaan, että sote-uudistuksella tavoitellut hyödyt eivät täysimääräisesti toteutuisi. Kustannukset myös järjestelmien osalta jatkaisivat nousuaan ja sote-ammattilaisten kuormitus lisääntyisi vielä entisestään järjestelmien vain lisääntyessä.

Johtava ylilääkäri Leppänen muistuttaa, että terveydenhuollossa ollaan tultu pitkälle paperiarkistojen ajoista ja tietojärjestelmätkin ovat jo nyt merkittävästi parempia kuin aiemmin. 

Tietoon pääsy on kuitenkin avainasemassa: 

“Hajallaan oleva tieto hidastaa ja tuo työntekoon turhaa epävarmuutta, kun potilaan tilasta on vaikeaa saada kokonaiskäsitystä. Salapoliisin työn ei pitäisi kuulua hoitohenkilökunnan työnkuvaan myöskään sote-uudistuksen jälkeen.”

Aaro Kajaste

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta