Viime aluevaalien jälkeen talvella 2022 kerätty kyselytutkimusaineisto paljastaa karuja merkkejä siitä, millaista kyynisyyttä ja tyytymättömyyttä äänestäjäkunnassa kyti jo ennen kuin aluevaltuustot olivat edes ehtineet aloittaa toimintansa.
Yli puolet kansalaisista – sekä äänestäneistä että äänestämättä jättäneistä – koki hyvinvointialueiden tekevän suomalaisen demokratian toiminnasta entistä monimutkaisempaa. Yli 40 prosenttia koki, ettei aluevaltuustoilla ole juurikaan itsenäistä päätäntävaltaa.
Vain kolmasosa äänestäneistä ja viidesosa äänestämättä jättäneistä uskoi hyvinvointialueiden parantavan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän laatua. Kaiken kukkuraksi äänestäneistäkin 40 prosenttia ajatteli, ettei aluevaaleja ylipäätään pitäisi järjestää, vaan aluevaltuustot olisi voitu muodostaa suoraan asiantuntijoista.
Suomalaisilla on heikohko kansalaispätevyys
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea institutionaalisen luottamuksen taso, poliittinen tietotaso ja kiinnostuneisuus politiikkaa kohtaan.
Politiikka on kuitenkin koettu jo pitkän aikaa monimutkaiseksi hahmottaa. Kansan keskuudessa on varsin laajaa pessimismiä sitä kohtaan, mitä politiikassa voidaan saada aikaan ja miten siihen voisi itse vaikuttaa. Suomalaisilla on heikohko kansalaispätevyys.
Hyvinvointialueet ja aluevaalit ovat hankalia asioita kansalaispätevyyteen liittyvien tekijöiden vuoksi. Samainen Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion tutkimus osoittaa, että kuudesosa äänestäneistä ja noin 40 prosenttia äänestämättä jättäneistä ei ymmärtänyt, mistä vaaleissa on kyse. Vaaleilla ja uudella hallinon tasolla ei myöskään uskottu olevan suurta merkitystä.
Kuluneen aluevaalikauden (2022–2025) tapahtumat eivät ole olleet omiaan herättämään varsinaisesti lisää luottamusta. Myös skeptisyyden merkkejä aluevaalien relevanssista näkyy jo vaalien alla.
Toiveet on kuitenkin laitettu siihen, että hyvinvointialueiden ja aluevaalien merkitys on tunnistettu paremmin nyt, kun aluevaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa.
Miten käy, kun yhdistetään kahdet alhaisen äänestysinnon vaalit?
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 tammikuussa äänestysprosentti jäi 47,5 prosenttiin. Puoli vuotta aiemmin kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski alhaisimpaan lukemaansa sitten 1940-luvun: 55,1 prosenttiin.
Kun sarjaan lisätään vielä kesäkuun 2024 europarlamenttivaalien 42,4 prosentin äänestysaktiivisuus, on ero 70 prosentin hujakoille vakiintuneeseen eduskuntavaalien äänestysprosenttiin varsin huomattava.
Kuntavaalien osalta näin aina ei ole ollut. Vielä vuoden 1992 kuntavaaleissa äänestysprosentti ylsi 70,9:ään, kun se oli edellisvuoden eduskuntavaaleissa ollut 72,1.
Kolme vuosikymmentä myöhemmin eduskuntavaaleissa ollaan yhä samoissa lukemissa, mutta kuntavaaleissa on tultu 16 prosenttiyksikköä alaspäin.
Nyt Suomessa yhdistetään ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti kahdet vaalit samaan päivään vakituisessa tarkoituksessa.
Vuoden 1996 kunta- ja eurovaalit järjestettiin poikkeuksellisesti samaan aikaan, jotta Suomelle saatiin valittua vaaleilla euroedustajat. Näissä vaaleissa kuntavaalien äänestysinto rojahti 61,3 prosenttiin, ja eurovaalien äänestysaktiivisuus oli yhden prosenttiyksikön tätä alhaisempi. Harva äänestyspaikalle tullut jätti äänestämättä toisissa vaaleissa.
Jos sama toteutuisi tulevissa vaaleissa, aluevaalien äänestysprosentti voisi nousta kolmen vuoden takaisesta. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuore kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että äänestäjistä peräti 41 prosenttia pitää kuntavaaleja aluevaaleja tärkeämpinä. Tämä voi johtaa siihen, että aluevaalien äänestysprosentti jäisi kuntavaaleja selkeästi alhaisemmaksi.
”Suomen vaaliasetelmaa on hankalaa verrata Ruotsiin.”
Ruotsissa paikallis- ja aluetason vaalit sekä parlamenttivaalit järjestetään samaan aikaan. Ero alue- ja kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa on ollut vain alle puoli prosenttiyksikköä. Parlamenttivaaleissa äänestysprosentti on ollut 3–4 prosenttiyksikköä korkeampi.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikissa näissä vaalityypeissä äänestysprosentti on Ruotsissa kivunnut 2010-luvulta lähtien yli 80 prosentin. Sikäli Suomen vaaliasetelmaa on hyvin hankalaa verrata Ruotsiin.
Unohdetut alueet, unohdetut ihmiset?
Tulevissa aluevaaleissa äänestäjillä on arvioitavanaan aluevaltuustojensa ensimmäinen toimikausi. Sitä ovat värittäneet pakko tehdä miljoonien eurojen säästöjä, terveysasemien lakkautussuunnitelmat ja keskustelu hoitoon pääsyn vaikeudesta.
Vaikka Suomen terveydenhuollossa on järjestetty moni asia kansainvälisesti korkeatasoisesti, perusasioiden hankaluus kansalaisten arjessa jäytää luottamusta aluevaltuustoihin.
Kuntavaalit puolestaan käydään ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kuntien toimintakenttä on aiempaa rajatumpi. Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuvilta mittavilta lisäsäästöpaineilta ei vältytä kuntatasollakaan.
”Uhkana on yhä kasvava yhteiskunnallinen kyynistyminen.”
Tässä maisemassa olisi demokratian kannalta suotuisaa luoda katteellista toivoa siitä, että haavoittuvaisessa asemassa olevat huomioidaan asioista päätettäessä ja että oikeudenmukaisuus toteutuu eri väestöryhmien välillä. Muutoin uhkana on yhä kasvava yhteiskunnallinen kyynistyminen.
Viime vuosina kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on puhuttu niin sanotuista unohdetuista alueista (left-behind areas). Tällä on viitattu yhteiskuntarakenteen muutokseen, jossa talouskasvu ja palvelut ovat keskittyneet yksille alueille. Toisilla alueilla on koettu, että valtiovalta on vetäytynyt ja lakannut tosiasiallisesti välittämästä niiden kohtalosta.
Herää monta kysymystä:
- Onko Suomessa havaittavissa kunta- ja aluevaalien kontekstissa alueellista eriytymistä siinä, minkälaisia muotoja poliittisella (epä)luottamuksella on?
- Miten kansalaiset jakautuvat sen suhteen, millä tavoin kunta- ja aluetason isot kysymykset hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta tulee ratkaista?
- Entä minkälainen vastuu päättäjille langetetaan kunta- ja aluekehityksestä ja miten mahdollinen tyytymättömyys ilmenee?
Näihin kysymyksiin vastaa Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston käynnissä oleva tutkimushanke ”Kaksilla korteilla äänestyskoppiin – kunta- ja aluevaalitutkimus 2025”.
Tutkimus selvittää myös tuplavaalien vaikutuksia äänestyspäätöksiin sekä äänestäjien suhtautumista demokratian toteutumiseen kunta- ja aluetasolla.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman hankkeen tutkimusraportti julkaistaan tulevana syksynä.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.