Kaupallinen yhteistyö Sato

Purettavia parkkihalleja, halvempia neliöitä ja sään ääri-ilmiöitä – maailma muuttuu ja näin se vaikuttaa asumiseen

Asiantuntijat kertovat, mihin tulevaisuutta suunnittelevien kaupunkien pitäisi varautua asumisen näkökulmasta.

Sato
Helsingin Pasila kehittyy kovaa vauhtia. Saton, Skanskan ja ALA Arkkitehtien Helsinki High Rise -suunnittelukilpailussa jatkoon valittu kilpailuehdotus "Etelä-Pasila" on yhdistelmä puutarhamaista kylää ja tiivistä sekoittunutta kaupunkia. (KUVA: Arkkitehtitoimisto ALA)

Yhä useampi luopuu autosta: Parkkipaikat autioituvat turhaksi tilaksi

Liikenne muuttuu nyt ennennäkemätöntä vauhtia. Yhä useampi nuori erityisesti suurimmissa kasvukeskuksissa jättää ajokortin hankkimatta. Kaupungit panostavat joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Yhteiskäyttöautoilla suhataan jo nyt. Kaukana ei ole aika, jolloin robottiautot voivat poimia seuraavat matkustajat kyytiin pudotettuaan edelliset matkustajat kohteisiinsa. Mitä se tarkoittaa parkkipaikoille?

”Mikäli autoistuminen ennustetusti vähenee, meille on jäämässä valtava määrä maan alle rakennettua tyhjää paikoitustilaa. Sille ei ole käyttöä, sillä ihan jokaiseen parkkihalliin ei voi perustaa kirpputoria tai mikroautorataa”, liiketoimintajohtaja Antti Aarnio Satosta sanoo.

”Autojen pysäköintipaikat on ymmärrettävästi haluttu pois kaupunkikuvasta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on hyvä ajatus, mutta käy kalliiksi.”

Yhden maanalaisen parkkipaikan kustannukset nousevat noin 40 000 euroon per autopaikka. Investoinnin tekee rakennuttaja, mutta loppupeleissä kustannuksen maksaa asunnon omistaja tai vuokralainen – käyttää hän autoa tai ei. Autopaikkojen jälleenmyyntiarvo on murto-osa niiden rakennuskustannuksista.

Saton ratkaisuehdotus kalliisiin maanalaisiin parkkipaikkoihin ovat maan päälle rakennettavat parkkihallit, joiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa sitten, kun niille ei ole enää kysyntää.

”Kaavoituksen näkökulmasta maanalaiset parkkipaikat eivät ole joustavia. Pysäköintitalot ovat edullisempia rakentaa ja ne voidaan muuttaa jopa asunnoiksi tai toimistotiloiksi tai purkaa uuden rakentamisen tieltä, kun ne jäävät tyhjiksi”, sanoo Aarnio.

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät: Pärjäävätkö kaupunkilaiset?

Yhdysvalloissa hurrikaanit ovat toistuvasti pyyhkäisseet yli suurkaupunkien. Kova myrsky kaatoi Berliinissä puita niin, ettei kuolonuhreilta vältytty. Helsingissäkin myrsky riepotti Flow-festivaalia poikkeuksellisella tavalla.

”Seurasin Yhdysvaltain hurrikaaneja kaupunkitutkijana, ja nähdäkseni ne osoittivat nykyisen kaupunkirakenteen haavoittuvuuden ja vääränlaista tuudittautumista siihen, että kaupungeissa olemme turvassa luonnonvoimilta. Nyt ollaan herätty kysymään, miten kaupunkimuoto ja rakentamistavat voivat edistää toipumista ympäristökriisistä”, arkkitehti, Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Annuska Rantanen sanoo.

Käännetään katse Suomeen. Täällä rankkojen sateiden jälkeen vedet tulvivat kellareihin, vahingoittavat rakenteita ja teknisiä järjestelmiä. Mitä pitäisi tehdä?

Yhtenä esimerkkinä sään huomioimisesta Rantanen mainitsee viheralueet ja kasvuston.

”Tarvitaan enemmän läpäiseviä pintoja. Kasvit haihduttavat vettä ja juuret sitovat maata. Puita ei aina kannata kaataa.”

Rantasella on villimpikin ajatus. Hänestä kaupunkeihin voitaisiin rakentaa myös taloja, tiloja ja järjestelmiä, joita asukkaat osaisivat ja voisivat hoitaa itse ja yhdessä.

Jos kaupungissa tulisi esimerkiksi laaja sähkökatko, huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että asukkaat pystyisivät selviämään omatoimisesti kriisiolosuhteissa.”

Hinta edellä : Kuluttajille edullisempaa vuokra-asumista

Asumisen kustannukset jatkavat nousuaan. Jos ne halutaan kuriin, on kiinnitettävä huomiota asuntorakentamisen määrään, kaavoituksen määrään ja sallivuuteen sekä verotukseen, sanoo Saton toimitusjohtajan Saku Sipola.

”Mitä enemmän asuntoja on, sitä enemmän yksinkertaisesti on vuokratarjontaa”, Sipola sanoo.

Hän muistuttaa, että myös huipputasoinen rakentaminen arvotonteille lisää edullisten asuntojen tarjontaa, sillä se vapauttaa asuntoja jossain muualla.

”Se, tuotammeko me Suomessa edullista asumista, ei ole se draiveri, vaan se kokonaismäärä. Kun jonnekin syntyy uusi, vaikka kalliskin asunto, vapautuu ketjussa jostakin toinen asunto ja lopulta se kohtuuhintaisinkin”, sanoo Saton toimitusjohtaja Saku Sipola.

Laatuun satsaamiseen Sipola kuitenkin peräänkuuluttaa järkeä. Hän kertoo Helsingin Jätkäsaareen rakennettavasta asuintalosta, jonka kustannukset ovat 2200 euroa per neliö, ennen kuin rakentaminen on edes päässyt alkuun.

”Hinta muodostuu tonttimaasta, jonka arvo per asuinneliö nousi 14 prosenttia, kun kaavaa uudelleentulkittiin porrashuoneiden osalta siten, että rakentamisen tehokkuus heikkeni merkittävästi. Lisäksi taloon rakennetaan maanalainen paikoitus ja jätteiden imukeruujärjestelmä. Kaksion vuokrana tämä tarkoittaisi noin 500 euroa kuukaudessa, ennen kuin talon rakentaminen on edes alkanut”, kuvaa Sipola.

Sipola muistuttaa, että uudisasunnon hinnassa on noin 42–43 prosenttia veroja ja veroluonteisia maksuja.

”Ne ovat ylivertaisesti suurin kustannuserä. Jos haluamme, että asumisen kustannukset laskevat, meidän on mietittävä asumisen kustannuksia myös verotuksen näkökulmasta. Nykyisellä asuntorakentamisen volyymillä uusista asunnoista kerättävät verot ovat noin 2 miljardia euroa vuodessa ”

Työ muuttuu – tarvitaan uudenlaisia tiloja

Etätyö on ollut monen tietotyöläisen arkea jo pitkään. Mikroyrittäjyys lisääntyy. Saton Aarnion mukaan se tarkoittaa myös uudenlaisten yhteistilojen tarvetta asuintaloissa.

Tällä hetkellä rakennettaviin asuintaloihin tehdään kerhotiloja, joista osa jää vajaalle käytölle. Aarnion mukaan kerhotiloissa voitaisiin tulevaisuudessa ehkä tehdä etätöitä tai pyörittää mikroyrityksiä osana oman talon yhteisöä.

”Uusien ratkaisujen hakeminen on kyllä ihan meistä toimijoista kiinni. Kaupungit eivät tyrmää hyviä ideoita”, sanoo Aarnio.

Luontosuhde on kaupunkilaiselle tärkeä – tarvitaan tilaa toiminnallisuudelle

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski tutki luonnon vaikutusta ihmisen terveyteen ja havaitsi, että luonnossa olo parantaa vastustuskykyä. Luonnossa liikkuminen laskee myös stressitasoa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta pääsyä luontoon tulisi olla monella eri tasolla, sanoo Annuska Rantanen. Hän korostaa kaupunkiluonnon monimuotoisuuden merkitystä.

”Onko sisäpihalla vihreää? Onko pääsyä lähipuistoon? Tai suuremmalle viheralueelle? Luontoalueiden tulisi myös linkittyä toisiinsa ekologisena verkostona.”

Rantasen näkökulmasta vanhanaikaista urbaania ajattelua edustaa rakentaminen, jossa pyritään takaamaan jokaiseen asuntoon näköala maisemaan.

”Kaupunkitilan elävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Kaupunkiin tarvitaan tilaa toiminnalliseen luontosuhteeseen”, Rantanen sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkiviljelyn, eikä vain harrastuksena. Viljely voi olla myös osana liiketoimintaa kuten se on ravintoloille, jotka viljelevät omat vihanneksensa. Kaupunkiviljelyllä on Rantasen mukaan myös rooli laajemmassa ekosysteemissä, sillä tutkimuksissa on huomattu kaupunkiviljelmien lisäävän tehoviljelystä kärsivien pölyttäjien määrää.

Monipuolista kaavoittamista – pientalokysynnän  elpymiseen syytä varautua

Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkijan Mika Ristimäen mukaan kaavoitus elää tällä hetkellä pitkän taantuman jälkeistä aikaa. Se vaikeuttaa arvioita tulevasta kaupungistumisesta. Yksi epävarmuustekijä on pientalokysynnän volyymi kasvavilla kaupunkiseuduilla.

”Barometrien mukaan keskusta-asuminen kerrostaloissa on yhä toivotumpaa väestön ikääntymisen ja asuntokuntien pieneneminen takia. Kerrostalotuotantoa ruokkii myös sijoitusasuntotuotanto. Pääomalle haetaan turvasatamaa. Mutta kun vielä muutama vuosi eletään nousukautta, pientalokysyntä voimistuu kasvuseudulla, sanoo Ristimäki.

Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan kaupunkiseuduilla on edellisen pitkän nousukauden ajalta paljon reservejä yhdyskuntarakenteen kannalta huonoissa sijainneissa.

”Niitä ei tulisi avata, vaan luoda tähän kysyntään kaupunkipientaloja paremmille paikoille tukemaan joukkoliikennekaupungin ja alakeskusten kehittämistä. Kerrostaloille sopivia sijainteja ei tietenkään pidä uhrata, mutta huonot sijainnit tulevat jäämään keskeneräisiksi ja monesti vaille palveluita”, Ristimäki lisää.

Hän muistuttaa, että pientalojen ei tarvitse olla vain omakotitaloja.

”Pientalot voivat olla yhtiömuotoisia, esimerkiksi townhouse-tyyppisiä. Niissä voi olla sivuasuntoja, jotta sukupolvet voivat asua yhdessä. Näitä monipuolisia ratkaisuita kehitetään jo, mutta panostusta pitäisi lisätä, Ristimäki sanoo.

Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta