Jo silloin osa tiesi kiertotalouden liittyvän resurssien käytön tehostamiseen, osa kiinnitti huomion materiaalien kierrätykseen osana jätehuoltoa, mutta osa ei ollut kuullut kiertotaloudesta mitään. Oli myös niitä, jotka pohtivat, voisikohan kiertotalous liittyä veronkiertoon.”
Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama CICAT2025-tutkimushanke (2018-2023) selvitti laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia katalyyttejä, jotka toimivat myös päättäjien ja yritysten käytössä.
Hankkeen tutkimustulokset osoittavat, että kiertotaloutta pidetään yleisesti myönteisenä muutoksen mahdollisuutena ja vakiintuneena keinona toteuttaa kestävyyssiirtymää.
Kyseessä on koko yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin muutos, joka liittyy myös ihmisten käyttäytymiseen ja organisaatioiden toimintaan.
Kiertotalous ohjaa ihmisiä ja yhteisöjä miettimään suhdettaan kuluttamiseen, luomaan uusia toimintatapoja materiaalien hyötykäytön pidentämiseen ja jätteen vähentämiseen.
Tutkimustulosten mukaan kiertotalous katalysoi talouden ja yhteiskunnan uudistumista, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää omavaraisuutta kestävästi ja turvallisesti. Osana vihreää siirtymää se vastaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin ohjaamalla luonnonvarojen kestävään käyttöön ja jätevirtojen pienentämiseen.
Rakenteet uusiksi ja uutta arvontuottoa
Kiertotalouteen on mahdollista rakentaa myönteinen, muutokseen houkutteleva narratiivi, joka tuo toivoa kestävyysmuutoksen ympäristö- ja yhteiskuntatuhoa korostavien narratiivien rinnalle.
Haastattelemamme yritysjohtajat niin pienissä kuin suurissa kiertotalouden edelläkävijäyrityksissä olivat innostuneita muutoksesta. Monet heistä ovat sekä huolissaan liiketoiminnan kestävyydestä että sitoutuneita edistämään kestävyyssiirtymää omassa työssään.
”Erityisesti suurissa yrityksissä rakenteiden, toimintatapojen ja kulttuurin muuttaminen on hidasta.”
Yritysjohtajat pitävät kiertotalouden liiketoimintapotentiaalia koko Suomen kannalta suurena. Tämä mahdollistaa tutkimuksen mukaan sekä uutta liiketoimintaa start-up yrityksille että uudistaa nykyistä liiketoimintaa ja teollisuutta.
Kiertotalouden liiketoimintainnovaatiot ja uudistuva teknologia mahdollistavat, että suomalaiset yritykset menestyvät myös globaaleissa arvoketjuissa. Useat haastatelluista johtajista olivat jopa turhautuneita muutoksen hitauteen. Erityisesti suurissa yrityksissä rakenteiden, toimintatapojen ja kulttuurin muuttaminen on hidasta.
Sosiaaliset taidot käyttöön
Hankkeen politiikkasuositukset korostavat, että kestävyysmuutoksen ajaminen yritysten liiketoiminnan strategisiin tavoitteisiin riittävän kunnianhimoisesti vaatii liiketoimintaosaamista ja sosiaalisia taitoja.
Ei riitä, että viesti menee läpi. Myös ne, joille kestävä kiertotalous on uusi asia, on saatava innostumaan siitä.
Arjen käytäntöjen muuttaminen vuorovaikutteisissa suhteissa yrityksen sisällä ja yrityksen monissa eri sidosryhmäsuhteissa edellyttää pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Pienet kiertotalousratkaisuja markkinoille tuovat yritykset esimerkiksi joutuvat perustelemaan ratkaisujaan rahoittajille ja asiakkaille. Ne tarvitsevat tukea, että taloudellinen riskinotto on mahdollista riittävän pitkään.
Kaupungit ja kunnat muutoksen keskiössä
Kiertotalouden kestävyystavoitteiden toteutuminen edellyttää, että materiaalikierrot toteutuvat mahdollisimman paikallisesti, jotta esimerkiksi logistiikka ei aiheuta tarpeettomia päästöjä.
Kunnilla, kaupungeilla ja julkisen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Keinoina ovat erityisesti julkiset hankinnat ja maankäyttö. Esimerkiksi rakentamisen ja julkisen infrastruktuurin hankintakriteereillä ja kaavoituksella on suora vaikutus kestävyysratkaisujen toimeenpanoon yhteiskunnassa.
Kaupungit pystyvät edistämään kiertotaloutta myös elinkeinopolitiikan avulla edistämällä pitkäjänteistä toimintaa ja soveltamalla kestävän kiertotalouden periaatteita alueellisesti.
CICAT2025-tutkimuksen perusteella edelläkävijäkaupungit, Espoo, Lahti, Tampere ja Turku ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kestävän kiertotalousmuutoksen eteen kukin omalla tavallaan.
On ollut kiinnostava huomata, miten kaupunkiorganisaation toimintakulttuuri ja kaupungin historia kietoutuvat osaksi kestävän kiertotalouden ratkaisuja. Esimerkiksi Espoon kaupunki tekee suuryritysten kanssa tiivistä yhteistyötä ja Tampereella Hiedanrannan kaupunginosa valikoitui kiertotalouden kokeilualueeksi. Turussa puolestaan on taustalla pitkä kiertotalouden kehitys ja Lahdessa laaja maakunnallinen ote.
Lainsäädäntö kaiken perustana
Lainsäädäntö ja sääntely sysäävät kiertotalousmuutoksen alkuun ja ylläpitävät kestävyyssiirtymää. Tutkimuksessa haastatelluista varsinkin kiertotalouden start-up-yrittäjät pitivät kestävyysratkaisuihin ohjaavaa lainsäädäntöä hyvänä, koska se luo markkinoita kiertotalouden ratkaisuille.
Kiertotalousmuutos on systeeminen muutos. Se tarkoittaa, että kestävään kiertotalouteen liittyviä päätöksiä tehdään eri ministeriöiden toiminta-alueilla.
Haastateltavina olleet kiertotalouden asiantuntijat ministeriöissä ja teollisuusalojen yhdistyksissä korostivat yhteistyön merkitystä kestävyysmuutoksen tekemisessä. Moni haastatelluista virkamiehistä kertoi, että organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on paitsi hauskaa, se myös kehittää omaa osaamista ja auttaa viemään kestävyysmuutoksen liittyviä asioita eteenpäin tehokkaasti.
Muutos koskee kaikkia
Kiertotalous ei ole pelkästään yhteiskunnan päättäjien ja yritysjohtajien asia. Muutos tapahtuu kaikkien meidän työpaikoillamme ja kodin arjessa.
Koska kyseessä on laaja ja monimutkainen yhteiskunnallinen muutos, siihen liittyy myös hitautta ja huolta. Julkinen keskustelu kestävyyssiirtymästä on usein pelkojen ja huolien välittämää.
Erityisesti tutkimushankkeessa mukana olleet suomen kielen tutkijat ja taiteilijat kiinnittivät huomiota tapoihin, joilla kiertotaloudesta puhutaan ja minkälaisia tunteita kiertotalousmuutos herättää. Heidän mukaansa muutosajatuksen viestinnässä on tärkeä tunnistaa ihmisten motiiveja, arvoja ja huolia – sekä korostaa mahdollisuuksia ja onnistumisia pelkojen sijaan.
Niinpä CICAT2025-tutkimushankkeen viestintää hoidettiin yhteistyössä kuvataiteilija-graafikko Jani Ikosen kanssa. Tutkijoiden ja taiteilijan välinen yhteistyö syvensi ajattelua ja mahdollisti huumorin tuomisen mukaan kiertotalousviestintään.
Hankkeen tuloksena on julkaistu 25 kikkaa , jotka herättelevät ajattelemaan kiertotaloustekoja ja tavoitteita yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan tekemisissä.
Tämän sisällön mahdollistaa Itä-Suomen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu