”Pakkopiikin aika?” – Pakko saattaa vähentää rokote-epäröijien luottamusta viranomaisia kohtaan

Koronan viides aalto on täällä. Huomio on kiinnittynyt erityisesti rokottamattomiin. Miksi viidesosa suomalaisista epäröi ottaa rokotteen? Entä mitä seurauksia pakottamisella olisi? Akatemiatutkija Anna Soveri muistuttaa, että kieltäytymisestä rankaiseminen oikeudenmukaisella tavalla on hankalaa. VAPAA LUKUOIKEUS

Anna Soveri Turun yliopisto
Kannattaa panostaa luottamusta rakentavaan viestintään koronarokotteista, esimerkiksi kertomalla mitä tiedämme, mutta myös olemalla rehellisiä siitä, mitä emme tiedä, kirjoittaa Anna Soveri. Kuva: Satu Karmavalo

Maailman terveysjärjestö WHO on vuonna 2019 listannut rokottamattomuuden maailman kymmenen suurimman terveysuhan joukkoon. Kiistattomista hyödyistä huolimatta osa ihmisistä epäröi rokottautumista.  

Yhtenä tärkeänä syynä rokottamattomuudelle on, että useat vakavat tartuntataudit ovat rokotteiden ansiosta nykyään harvinaisia. Siksi jotkin ihmiset eivät pidä monia tartuntatauteja yhtä suurena uhkana terveydelleen kuin rokottautumista. Rokotteet ovat siis myös oman menestyksensä uhreja. 

Korkeasta tautiuhasta huolimatta noin joka viides yli 12-vuotiaista suomalaisista ei ole edelleenkään ottanut kahta koronarokotusannosta. Lokakuussa tekemämme kyselyn mukaan yhtä suuri osa suomalaisista pitää hyvin epätodennäköisenä sitä, että he ottaisivat koronavirusrokotuksia tulevaisuudessakaan.

Toisaalta on tärkeää huomioida, että Suomi on rokotemyönteinen maa eurooppalaisessa vertailussa. Valtaosa suomalaisista ottaa kaikki rokotukset ilman sen suurempaa epäröintiä. 

Miksi varsin merkittävä joukko suomalaisista ei kuitenkaan halua ottaa koronavirusrokotetta? 

Epäluottamus viranomaisiin rokottamattomuuden taustalla

Suomalaisten rokotuspäätöksiin vaikuttaa ennen kaikkea mielipide rokotteen turvallisuudesta. 

Vaikka suomalaiset pitävät koronavirusinfektiota vakavana tautina, rokotus jätetään ottamatta, jos sen uskotaan olevan vaarallinen. 

Kun pelko rokotteiden turvallisuudesta on tärkein syy rokottamattomuudelle, olisi loogista ajatella rokotuskattavuuden nostamisen olevan helppoa vain tehostamalla tiedotusta. Tiedotuksen avulla kun on mahdollista kertoa faktatietoa turvallisesta rokottautumisesta.

Ihmisten käyttäytymistä on kuitenkin hyvin vaikea muuttaa antamalla sellaista tietoa, joka on ristiriidassa yksilön omien asenteiden kanssa. Sen sijaan ihmiset uskovat tietoon, joka tukee heidän aiempia käsityksiään. 

Ihmisillä, joilla on heikko luottamus esimerkiksi viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin, on myös suurempi todennäköisyys uskoa salaliittoteorioihin ja disinformaatioon. Tilastollisen tiedon sijaan he myös todennäköisemmin perustavat rokotuspäätöksensä muiden ihmisten jakamiin kokemuksiin rokotteista. 

Tiedon jakaminen on siis toisinaan hyödytöntä, mikäli ei samalla pyritä ymmärtämään, mistä ihmisten asenteet kumpuavat. Asenteiden taustalla ovat esimerkiksi ideologiat, pelot sekä heikko luottamus niihin tahoihin, jotka antavat virallista tietoa rokotteista.

Viestintä on erityisen haastavaa, koska samoilla henkilöillä, joilla on heikko luottamus rokotteiden turvallisuuteen, on hyvin usein myös heikko luottamus rokotteista tiedottaviin tahoihin. Heikko luottamus viranomaisiin, terveydenhuollon ammattilaisiin ja tutkijoihin saa ihmiset hakemaan tietoa muista lähteistä.  

Ei olekaan lopulta yllättävää, että sellaiset henkilöt, joilla on heikko luottamus terveydenhuollon ammattilaisiin ja terveysviranomaisiin, eivät halua ottaa koronavirusrokotetta. 

Pakottaminen on hankalaa

Korkean rokotuskattavuuden saavuttamiseksi eri maat ovat ottaneet käyttöön myös muita keinoja rokoteviestinnän lisäksi. Tällaisia keinoja ovat ennen kaikkea erilaiset kannustimet. 

Merkittävin esimerkki kannustimista on rokotepassi. Sen avulla henkilö voi todistaa ottaneensa koronarokotuksen, saaden samalla oikeuden matkustaa vapaasti tai käydä julkisissa tiloissa kuten ravintoloissa.

Eri puolilla maailmaa on myös päädytty pakollisiin koronarokotuksiin, esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöille. Suomessa näin ei toistaiseksi ole. 

Pakollisten rokotusten hyvä puoli on se, että ne nostavat rokotuskattavuutta. 

Pakollisten rokotusten käyttöönotto saattaa kuitenkin entisestään lisätä kielteisiä asenteita ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Tämä johtuu osittain siitä, että pakottamisen tavoitteena on saada sellaiset ihmiset rokottautumaan,  joilla on jo ennestään heikko luottamus sekä rokotteisiin että viranomaisiin. 

Kysyimme ennen pandemiaa Pietarsaaren alueella asuvilta aikuisilta, pitäisikö lapsille annettavien rokotusten ja influenssarokotusten olla Suomessa pakollisia. Kysyimme myös, mitkä seuraamukset rokottamattomuudesta olisivat heidän mielestään oikeutettuja. Valikoimme kyselyn kohteeksi nimenomaan Pietarsaaren asukkaat koska alueella on muuta maata matalampi rokotuskattavuus.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että lasten rokotusten tulisi olla pakollisia. Sen sijaan vähemmistö kannatti ajatusta, että influenssarokotuksista tehtäisiin pakollisia myös aikuisille. 

Vastaajat suhtautuivat hyvin vaihtelevasti seuraamuksiin. Kyselyn perusteella noin puolet vastaajista kannatti erilaisia seuraamusten käyttöä kuten liikkumisen rajoittamista. Toisaalta toinen puolisko vastusti niitä.

Kyselyn perusteella onkin hyvin vaikea arvioida, minkälaiset seuraamukset rokottamattomuudesta ovat ihmisten mielestä ylipäätään oikeutettuja. Ajatus rokotuspakosta saattaakin kuulostaa sinänsä järkevältä, mutta samalla on syytä muistaa, kuinka hankalaa kieltäytymisestä rankaiseminen on oikeudenmukaisella tavalla. 

Lopuksi on syytä muistuttaa, ettei suomalaisten korkeaa luottamusta viranomaisiin pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Kun annamme terveystietoa esimerkiksi rokotteista tai pandemiasta, meidän kannattaa panostaa luottamusta rakentavaan viestintään, esimerkiksi kertomalla, mitä tiedämme, mutta myös olemalla rehellisiä siitä, mitä emme tiedä.

Läpinäkyvä viestintä rokotteiden tehokkuudesta ei vähennä ihmisten halukkuutta ottaa rokote.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti