Christopher Nolanin Oscar-palkittu Tenet-elokuva käynnistyy kohtauksella, jossa Kiovan oopperataloon hyökkää terroristiryhmä. Todellisuudessa paikka on Tallinnan Linnahall, joka rakennettiin alun perin vuoden 1980 kesäolympialaisia varten ja nimettiin V. I. Leninin kulttuuri- ja urheilupalatsiksi.
Nolan oli halunnut vierailla Virossa, kun Tenet-ryhmä aikoinaan etsi Euroopasta mahdollisia kuvauspaikkoja. Ohjaajaan oli tehnyt vaikutuksen Ilkka Järvi-Laturin ohjaama, suomalais-virolaisena yhteistyönä valmistunut Tallinnan pimeys -elokuva vuodelta 1993.
Linnahallin brutalistinen tyyli ja megalomaaniset mittasuhteet tarjosivat täydellisen ympäristön elokuvan avauskohtaukselle. Lopulta kuvauksia laajennettiin muuallekin Tallinnaan. Lasnamäen kaupunginosaa halkovalla Laagna-tiellä muun muassa ajetaan elokuvan takaa-ajokohtauksia.
Taustalla ahkeraa lobbausta
Viron Elokuvainstituutin komissaari Nele Paves kertoo, että Tenetin tuottaneelle Warner Bros. -yhtiölle tarjottiin alan käytäntöjen mukainen 30 prosentin alennus Tallinnan kuvausten aikana syntyvistä kuluista. Hän korostaa, etteivät rahalliset hyvitykset kuitenkaan yksistään riitä vakuuttamaan suuria elokuvayhtiöitä.
”Täydellisen sijainnin löytämisen jälkeen yhtiöt ottavat tietenkin huomioon tuotantokannustimet, mutta päätökseen vaikuttavat myös monet muut asiat kuten majoituksen ja ruoan laatu, elokuvanteon muu infrastruktuuri ja ennen muuta paikallisten elokuva-ammattilaisten taso ja saatavuus.”
Tenetin myötä Viro pääsi Hollywoodin tutkalle, mutta töitä sen eteen oli paiskittu jo pitkään. Paves oli muun muassa vieraillut kaikissa Los Angelesin suurimmissa studioissa ja esitellyt ahkerasti Viroa osaavana, luotettavana ja mielenkiintoisena sijaintina.
”Viro on pieni maa, josta monet Hollywoodissa eivät tienneet paljoakaan. Tenetin jälkeen yhteyksien luominen on ollut huomattavasti helpompaa. Edistystä on jarruttanut vain kunnollisten studioiden puuttuminen.”
Tenetin vanavedessä Virossa on ad hoc -studioinfraratkaisuin kuvattu lukuisia kansainvälisiä elokuvatuotantoja – esimerkiksi englantilaisen Ben Parkerin ohjaamaa Burialia ja Aku Louhimiehen ohjaamaa Omertaa. Tällä hetkellä Virossa tuotetaan muun muassa Klaus Härön elokuvaa Never Alone, amerikkalaisen Evan Katzin kauhuelokuvaa Azrael ja useita tv-sarjoja.
Syksyllä 2022 sai ensi-iltansa Joonas Pajusen ja Max Seeckin kauhuelokuva Koputus, joka tehtiin yhteistyönä virolaisen Nafta Films -tuotantoyhtiön kanssa. Pajuseen teki vaikutuksen virolaisen luonnon moninaisuus.
“Lähellä Tallinnaa on häikäisevän kauniita maisemia, jyrkänteitä ja merenrantaa, melkein teki mieli muuttaa elokuvan käsikirjoitusta siihen suuntaan. Sopiva talo ja sitä ympäröivä pystymetsäkin löytyi paikallisen tuotantoyhtiön avulla. Tavoittelimme kansainvälistä kuvakieltä ja tuotantotiimi oli selvästi valjastettu palvelemaan kansainvälisiä tuotantoja.”
Suurisuuntainen visio ja paisuvat kustannusarviot
Maailmanluokan nosteen myötä virolaisten elokuvayhtiöiden perustama yksityinen yritys, Tallinn Film Wonderland OÜ (TFW), on puskenut päättäjien tietoisuuteen suurisuuntaista suunnitelmaa elokuvakampuksesta huippustudioineen.
Alunperin hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 arvio nousi 8-10 miljoonaan euroon ja vuonna 2021 pelkän alkuvaiheen kustannusarvio 13,6 miljoonaan euroon. Viron parlamentti päätti samana vuonna lisätä Tallinnan elokuvastudiot kansallisesti merkittävien kulttuurirakennusten luetteloon ja Tallinnan kaupunki myönsi hankkeelle rakennusluvan. Elokuvakampukselle osoitettiin tontti Pohjois-Tallinnasta, Paljassaaren niemimaalta. Kyseessä on sama alue, jonne suomalainen ravintolamoguli Sedu Koskinen oli kaavaillut bilekeidasta.
Sitten toimintaympäristö muuttui dramaattisesti. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja energian hinta nousi jyrkästi. Samaan aikaan käytiin kiivasta keskustelua Tallinnan uuden sairaalan ja oopperatalon laajennuksen rahoituksesta.
Puoli vuotta myöhemmin kaupunginhallitus julkisti uuden, entistä messevämmän hinta-arvionsa: elokuvakampuksen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen tarvittaisiin 20 miljoonaa euroa. Tallinn Film Wonderlandin kannalta onnellinen käänne tapahtui, kun Viron kulttuurirahasto vahvisti hankkeelle 22 miljoonan euron avustuksen.
Rahaston johtaja Margus Liikmaan mukaan seuraavien vaiheiden kehittämiseen TFW:n on otettava mukaan muita sijoittajia tai haettava lisärahoitusta julkisista varoista.
Kaupungin johto luottaa hankkeen merkittävyyteen
Tallinnan apulaispormestari Joosep Vimms nimeää Tallinn Film Wonderland -hankkeen yhdeksi pääkaupungin elinkeinoelämän merkittävimmistä painopisteistä.
”Viron elokuvateollisuudessa on paljon potentiaalia. Elokuvakampus luo uusia mahdollisuuksia elokuvan parissa työskenteleville virolaisille taiteilijoille ja tuo mukanaan ulkomaisia huippulahjakkuuksia. Sillä on myös potentiaalia vaikuttaa myönteisesti matkailuun, ei vain Tallinnassa ja Virossa, vaan laajemminkin.”
Muiden rakennusprojektien tapaan elokuvakampuksen haasteena on rakentamisen hintojen nousu. Uusin arvio kampuksen kokonaiskustannuksista on yli 30 miljoonaa euroa. Arvio on toisin sanoen vuosien myötä miltei kuusinkertaistunut.
Valmistelut etenevät apulaispormestarin mukaan kuitenkin tällä hetkellä hyvin.
”Rakennussuunnitelma on viimeistelty, tekniset valmistelut tehty ja tarvittavat varat kirjattu budjettiin”, Vimms vakuuttaa.
Rakentaminen pyritään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella. Ensimmäisessä vaiheessa nousee kampuksen päärakennus, jonka sisälle mahtuu kolme suurta kuvausstudiota. Kokonaissuunnitelma sisältää myös esimerkiksi ulkoilmaelokuvateatterin ja konserttipaikan, varastot ja työpajat sekä multimediastudioita pelaamista ja verkkotuotantoa varten.
Vironkielisten elokuvien arvo tunnustetaan edelleen
Viron elokuvainstituutin toimitusjohtaja Edith Seppin mukaan Viron tarjoama mahdollisuus kuvata suuria tuotantoja sisätiloissa lisää jatkossa merkittävästi maan kilpailukykyä kansainvälisessä elokuvateollisuudessa.
”Monet suurtuotannot ovat kiinnostuneita keskitetystä palvelusta. Tätä me tarjoamme. Menestys seuraa, jos teemme kovasti töitä”, hän linjaa.
Samaan hengenvetoon Sepp toteaa, ettei tulevien hankkeiden anneta heikentää Viron kansallista elokuvaa. Näin on tapahtunut muun muassa Maltalla. Malta tarjoaa parhaimmillaan jopa kymmenien miljoonien eurojen kannustimet kansainvälisille elokuvahankkeille. Paikallisille elokuvantekijöille liikenee vastaavasti vuosittain jaettavaksi kaiken kaikkiaan vain puolitoista miljoonaa.
”Toivon vilpittömästi, ettemme koskaan ajaudu tähän. Meidän on säilytettävä tasapaino. Virolaisia lahjakkuuksia ja vironkielistä elokuvaa on mahdollista vaalia ja kehittää vain täällä. Sen on pysyttävä prioriteettinamme. Näin tarinamme pysyvät elossa tuleville sukupolville ja auttavat ymmärtämään, keitä olemme.”
Viron elokuvateollisuuden historiaa
Viron ensimmäinen elokuvateatteri avautui vuonna 1908.
Kun Viro itsenäistyi vuonna 1918 Venäjän keisarikunnan kaaduttua, pienet elokuvastudiot alkoivat tehdä seikkailutarinoita ja komediaa.
Ensimmäinen virolainen elokuva Menneisyyden varjot sai ensi-iltansa vuonna 1924.
Vuonna 1940 Viro liitettiin Neuvostoliittoon. Elokuvateattereiden ohjelmisto täyttyi venäläisistä propagandaelokuvista.
Sodan jälkeen kaikki elokuvatuotanto keskitettiin Tallinnan elokuvastudioon, joka nimettiin myöhemmin Tallinnfilmiksi.
Vuonna 1954 studio alkoi itsenäisesti luoda fiktioelokuvia. Niidenkin käsikirjoitukset ja itse elokuva piti tosin hyväksyttää Moskovan elokuvatoimikunnalla.
1960-luvulta lähtien virolaiset, koulutetut elokuvantekijät onnistuivat sensuurista huolimatta luomaan itsenäistä, kansallista elokuvataidetta.
Vuoden 1991 uudelleenitsenäistymisen myötä Viro menetti Moskovasta saadun taloudellisen tuen elokuvien tuottamiseen. Elokuvayhteisö päätyi myymään Tallinfilmille kuuluneet rakennukset ja muun elokuvatarpeiston. Elokuvien tekeminen vaikeutui huomattavasti.
Vuonna 1993 itsenäisessä Virossa valmistui ensimmäinen elokuva, Tallinn pimeduses, jonka London Times -lehti valitsi kymmenen parhaan rikoselokuvan listalle.
Vuonna 1997 kulttuuriministeriö perusti Viron elokuvainstituutin ja elokuvateollisuus alkoi elpyä. Samana vuonna Tallinnassa järjestettiin ensimmäinen Pimeiden öiden elokuvafestivaali PÖFF, joka on kehittynyt lajissaan Baltian maiden suurimmaksi.
Vuonna 2000 Viro osallistui ensimmäistä kertaa Cannesin elokuvafestivaaleille.
Vuonna 2007 Veiko Õunpuun elokuva Sügisball palkittiin Thessalonikin, Bratislavan ja Venetsian elokuvafestivaaleilla.
Vuonna 2015 sai ensi-iltansa Klaus Härön ohjaama, suomalais-virolais-saksalainen, Viron Haapsalussa kuvattu Miekkailija. Elokuva voitti Jussi-palkinnon ja pääsi ulkomaisten elokuvien short-listalle Oscar-kilpailussa.
Vuonna 2020 Virossa valmistui 30 kokopitkää elokuvaa.
Vuonna 2021 maassa lanseerattiin ensimmäinen yksityinen elokuvatuotantorahasto Tallifornia Film Fund.
Vuonna 2023 Anna Hintsin ohjaama Smoke Sauna sisterhood -dokumenttielokuva palkittiin Sundancen elokuvafestivaaleilla parhaasta ohjauksesta ja nimettiin tavoittelemaan sekä parhaan ulkomaisen elokuvan että dokumenttielokuvan Oscar-ehdokkuutta.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.