Elokuussa ilmestynyt IPCC:n uusin ilmastoraportti ei jätä mitään epäselväksi. Ilmastotalkoot tulevat koskemaan kaikenlaisia toimialoja ja yrityksiä. Samaan aikaan kuluttajien tietoisuus kokonaisvaltaisesta kestävyydestä lisääntyy. Lopputulos on selvä: kestävyyttä ei voida enää jättää yhden tuotelinjan tai yksikön varaan rakentuvaksi toiminnaksi, vaan kyseessä on kaikenkattava strateginen kilpailutekijä.
Yritykset kilpailevat kuluttajien ja työntekijöiden silmissä yhä enemmän sillä kuinka vastuullisina toimijoina ne nähdään kestävän liiketoiminnan näkökulmasta. Yritysten strategioissa on tullut tavaksi todeta asiakaslähtöisyyden ja ympäristövastuullisuuden olevan toiminnan kulmakiviä. Eri asia sitten on, näkyvätkö nämä yrityksen arjessa, vai jääkö strategia toiminnasta ja sen kannustimista irralliseksi sanahelinäksi.
Kestävämpi tulevaisuus vaatii kokonaisvaltaista muutosta, niin strategiassa kuin ennen kaikkea sen toimeenpanossa. Muotoilu tarjoaa uusia keinoja tämän muutoksen toteuttamiseksi.
Muotoilu kasvattaa jalansijaansa yrityksissä
Edellisten muutaman vuosikymmenen aikana muotoilu on levinnyt entistä laajemmin osaksi yritysten toimintaa. Muotoilijat eivät ole enää harvinaisuuksia yritysten käytävillä, vaan keskeinen voimavara ihmislähtöisessä innovoinnissa ja käytössä olevien menetelmien sekä näkökulmien laajentamisessa. Samalla muotoiluajattelun työkaluja hyödynnetään yhä laajemmin koko henkilöstön ja johdon työssä.
Muotoilijoiden arvo yrityksille näkyy ennen kaikkea neljän tekijän kautta. Muotoilijat kehittävät yritysten ketteryyttä ja kokeilukykyä, mahdollistavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisen, toimivat yrityksen eri osapuolia yhdistävänä liimana ja tuovat asiakaskeskeisyyden juhlapuheista toiminnan arkeen. Nämä näkyvät yritysten tuotoissa – esimerkiksi teknologiayritys IBM:llä muotoilupanosten tuottoaste on ollut 301 prosenttia.
Ensiaskelina muotoilun hyödyntäminen alkaa usein tuotteiden viimeistelystä, leviten sieltä kokonaisvaltaiseksi tavaksi kehittää tuotteita ja palveluita. Muotoilu ja muotoiluajattelu tarjoavatkin uutta vipuvartta niin tuotteiden, palveluiden kuin strategian kehittämiseen entistä kestävämmäksi.
Kestävä muotoilu kiinnittää huomiota materiaaleihin ja energiansäästöön
Kestävä kehitys rakentuu kolmen peruspilarin ympärille: ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Suomessa ollaan pisimmällä muotoilun hyödyntämisessä nimenomaan ympäristökysymyksissä. Yleisimpänä ympäristötekona muotoilijat ovat edistäneet biopohjaisten ja kierrätettyjen materiaalien kehitystä ja käyttöönottoa tuotteissa.
Toisaalta etenkin teollisuusyrityksissä energiasäästö ja materiaalivähennykset tarjoavat otollisen aloituskohdan kestävyyden kehittämiseen, tukien taloudellisen tehokkuuden tavoitteita ja kannustimia. Lisäksi muotoilijat ovat panostaneet siihen, kuinka tuotteiden ympäristöedut saadaan viestittyä kuluttajille asti. Lompakolla kun on hankala äänestää, jos ympäristöedut eivät ole näkyvillä.
Julkisissa organisaatioissa muotoilijat työskentelevät useammin sosiaalisen kestävyyden parissa kuin ympäristökysymysten. Palvelujen saavutettavuuden parantaminen, käyttäjien hyvinvoinnin lisääminen ja asiakaskunnan todellisiin tarpeisiin vastaaminen ovat yleisimpiä sosiaalisen kestävyyden teemoja, joita muotoilijat kehittävät niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin.
Taloudellisen kestävyyden tehostaminen muotoilun keinoin on vielä vähäistä. Muotoilijoiden työssä se näyttäytyy lähinnä liiketoiminnan pitkäjänteisen kannattavuuden kehittämisessä, tuotteiden ja palveluiden saavutettavassa hinnoittelussa sekä paikallisten toimijoiden tukemisessa, esimerkiksi suosimalla kotimaisia kumppaneita ja tuotteita.
Planeettakeskeisyys vaatii ihmiskeskeisyyttä
Vaikka uusi teknologia, materiaalit ja ekosysteemit tulevat varmasti näyttelemään keskeisiä rooleja kestävissä ratkaisuissa, nämäkin muutokset keksivät, rahoittavat ja ottavat käyttöön ihmiset. Muotoilijoiden erityisosaaminen kiteytyykin ihmislähtöiseen ja konkretisoivaan työtapaan, jonka avulla monimutkaisistakin asioista päästään helpommin puhumaan ja oivaltamaan uutta. Tästä on etua myös kestävyyden kehittämisessä.
Muotoiluajattelun lähtökohtana kehittämiselle on eri sidosryhmien tarpeiden ja näiden välisten synergioiden tunnistaminen, esimerkiksi käyttäjätutkimuksen ja yhteiskehittämisen kautta.
Pohtimalla oikeita haasteita on helpompi päästä vastakkainasettelusta kokonaisvaltaisen kestävyyden tarkasteluun – tavoitteena on kehittää liiketoimintaa ja sen kestävyyttä, ei tehdä uhrauksia. Tunnistamalla tarkemmin missä arvo asiakkaalle ja sidosryhmille syntyy, voidaan karsia turhaa, virtaviivaistaa tuotantoa ja pidentää tuotteiden käyttöikää oikea-aikaisten huoltopalveluiden avulla.
Muotoilijoiden erilaiset visualisoinnit ja mallinnukset puolestaan auttavat ymmärtämään kokonaiskuvaa ratkaistavasta ongelmasta ja siihen linkittyvistä toimijoista. Näin tunnistetaan pullonkauloja ja vaikuttavimpia vipuvarsia toimitus-, tuotanto- ja käyttöketjuissa. Esimerkiksi kiertotalous vaatii hyvää ymmärrystä koko toiminnan ekosysteemistä, jotta hukka-aineet saadaan muutettua arvoksi.
Myös erilaiset nopeat kokeilut, prototyypit, konseptit ja skenaariot auttavat tekemään näkyväksi päätösten mahdollisia seurauksia. Esimerkiksi uuden strategian konkretisointi pilottipalveluksi luo tilaisuuksia asiakaspalautteen keräämiseen ja kysynnän rakentamiseen sekä auttaa innostamaan henkilöstöä mukaan muutokseen.
Panokset muotoiluun strategiatyön kontekstissa ovat edelleen poikkeus niin maailmalla kuin Suomessa. Nyt on oikea aika ottaa kaikki keinot kestävän liiketoiminnan kehitykseen, tuoden muotoiluajattelun menetelmät tuotteiden viimeistelystä johtoryhmän strategiatyöhön ja konkreettiseen toimintaan.
Ymmärtämällä liiketoimintaan kytkeytyvien ihmisten tarpeita on todennäköisempää, että löydämme reittejä kehitykselle, joissa yritykset pystyvät tekemään konkreettisia toimenpiteitä kestävyyden eteen.
Tämän sisällön mahdollistaa Aalto-yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.