Muistisairauksia voi estää vielä vanhanakin, elämäntavoilla suuri merkitys – liikunta, terveellinen ruokavalio ja aktiivisuus ovat hyvästä, viina ja tupakka pahasta

Laajaa kansainvälistä huomiota saanut suomalaistutkimus osoittaa, että tehokas ja yksilöllistetty elintapaohjaus vähentää merkittävästi riskiä muistihäiriöiden syntymiseen, vaikka elintapojen muutos tapahtuisi vasta eläkeiässä. ”Haasteena on tutkimustiedon tehokas jalkauttaminen terveydenhuoltoon”, kirjoittaa tenure track -professori Jenni Kulmala. VAPAA LUKUOIKEUS

Jenni Kulmala Tampereen yliopisto
Keski-ikäiset huomio: "Sydänterveydestä huolehtiminen erityisesti keski-iässä, välttämällä ylipainoa sekä kiinnittämällä huomiota verenpaineen ja verensokerin pysymiseen normaalina, on yhteydessä pienentyneeseen sairastumisriskiin", sanoo tenure track -professori Jenni Kulmala.

Ikääntyneiden määrän kasvu koskettaa laajasti länsimaita. Yhä useampi meistä elää entistä vanhemmaksi. Tulevien vuosien aikana lisääntyy erityisesti kaikkein vanhimpien eli yli 80-vuotiaiden määrä. 

llmiö on lähtökohtaisesti positiivinen. Elämme terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä, joka mahdollistaa pitkän iän ja suurinta osaa elämämme aikana kohtaamistamme sairauksista voidaan hoitaa tehokkaasti ja jopa parantaa. 

Toisaalta korkea ikä lisää todennäköisyyttä sairauksille, joihin ei ole toistaiseksi olemassa tehokasta hoitoa. Näihin sairauksiin kuuluvat etenevät muistisairaudet. Muistisairaudet vaikuttavat  persoonaan sekä käyttäytymiseemme ja  pelottavat siksi monia. 

Yleisin vanhuudessa esiintyvistä muistisairauksista on Alzheimerin tauti. Ilmaantuvuus nousee voimakkaasti ikääntymisen myötä. Alle 80-vuotiaista alle 10 prosenttia sairastaa etenevää muistisairautta, kun taas yli 90-vuotiailla esiintyvyys on korkeimmillaan jo noin 40 prosenttia. 

On kuitenkin virheellistä ajatella, että muistisairauteen sairastuminen olisi väistämätön vanhaksi elämisen seuraus. Päinvastoin, suurin osa hyvinkin vanhoista ihmisistä elää ilman muistisairauksia. Koska väestö kuitenkin ikääntyy, lisääntyy väistämättä myös muistisairaiden ihmisten absoluuttinen määrä. 

Muistisairauksien hoitaminen, erityisesti sairauden loppuvaiheessa, on erittäin kallista. Siksi muistisairausepidemian hillitsemiseksi on kiinnitettävä huomiota niihin tekijöihin, joilla tiedetään olevan vaikutusta tulevaan muistisairaiden ihmisten määrään. 

Kysymys kuuluukin siis, mitä meidän tulisi tehdä, jotta maailmanlaajuinen ennuste nykyisen 50 miljoonan muistisairaan ihmisen määrän kolminkertaistumisesta vuoteen 2050 mennessä ei toteutuisi?

Yli kolmannes muistisairauksista olisi mahdollista ehkäistä terveellisillä elintavoilla

Muistisairauksien perimmäinen syy ei ole edelleenkään täysin tiedossa.  Myytti siitä, että geenit ja korkea ikä olisivat ainoat syyt muistisairauden puhkeamiselle, on kuitenkin virheellinen. 

Muistisairauksien taustalla on yllättävän paljon tekijöitä, joiden olemassaoloon voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme. Nykyisin tiedetään, että aivoissa tapahtuvat muutokset, jotka lopulta johtavat muistisairauden puhkeamiseen, alkavat usein jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen kuin sairaus voidaan diagnosoida. 

Jos siis haluamme ehkäistä etenevien muistisairauksien puhkeamista tai viivästyttää sairauden alkua, tulee kiinnittää riittävän ajoissa huomiota tekijöihin, jotka altistavat aivoja muistisairauksien kehittymiselle. Viimeisimpien tutkimustulosten valossa jopa 30–40 prosenttia muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä kiinnittämällä huomiota elintapoihin, ympäristöön ja pitkäaikaissairauksien riskeihin ja hoitoon.

Laajat väestötutkimukset, joissa samoja ihmisiä on seurattu parhaimmillaan vuosikymmenien ajan, ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden tarkastella erilaisten elämäntyylien ja elintapatekijöiden yhteyttä muistisairauksien ilmaantuvuuteen.

Seurantatutkimusten kautta tiedetään, että liikunnan harrastaminen koko elämänkaaren ajan, terveellinen ruokavalio, koulutus ja aivojen aktiivinen käyttö sekä sosiaalisesti aktiivinen elämä ovat yhteydessä pienempään muistisairauden riskiin. 

Samoin sydänterveydestä huolehtiminen erityisesti keski-iässä, välttämällä ylipainoa sekä kiinnittämällä huomiota verenpaineen ja verensokerin pysymiseen normaalina, on yhteydessä pienentyneeseen sairastumisriskiin. 

Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja päähän kohdistuneet vammat taas nostavat sairastumisriskiä huomattavasti. 

Iäkkäiden muistisairauksia ehkäiseminen onnistuu elintapaohjauksen avulla

Suomalainen läpimurtotutkimukseksi kutsuttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER)-tutkimus osoitti, että mikäli ikääntyneiden ihmisten terveellisiä elintapoja tuetaan tehostetun elintapaohjauksen avulla, riski muistihäiriöiden syntyyn pienenee jopa kolmanneksella. 

FINGER-tutkimus oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa osoitettiin elintapojen korjaaminen merkitykselliseksi tekijäksi ikääntyneiden muistihäiriöiden ehkäisyssä ja muistitoimintojen ylläpitämisessä. 

Tutkimukseen osallistuneista yli tuhannesta  keski-iältään 69-vuotiaasta henkilöstä puolet osallistui kaksi vuotta kestävään tehostettuun elintapaohjelmaan, kun taas toiset saivat vain tavanomaista lääkärin ja hoitajan antamaa vastaanotolla tapahtuvaa terveysneuvontaa. 

Elintapaohjelma sisälsi monipuolista liikuntaharjoittelua, ravitsemusterapeutin ohjaamaa ruokavalioneuvontaa, aivojen aktivointia erilaisten harjoitteiden avulla sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (verenpaine, verensokeri, kolesteroli) hallintaa. Lisäksi ryhmämuotoisen toiminnan avulla tuettiin sosiaalista aktiivisuutta. 

Tavanomaiseen terveysneuvontaan verrattuna useaan riskitekijään samanaikaisesti kohdistettu, yksilöllistetty säännöllinen ohjaus paransi useita muisti- ja ajattelutoimintojen osa-alueita, kuten toiminnanohjausta, tiedonkäsittelyn nopeutta ja muistia. Lisäksi tutkittavien elämänlaatu ja fyysinen toimintakyky paranivat sekä uusien kroonisten sairauksien ilmaantuvuus väheni. 

Tutkimuksen tulosten innoittamana noin 40 maata ympäri maailmaa suunnittelee ja toteuttaa FINGER-mallin mukaisia tutkimuksia osana World-Wide Fingers -tutkimusverkostoa. Myös Suomessa FINGER-tutkimus jatkuu edelleen ja juuri alkaneessa jatkoseurannassa selvitetään elintapojen muutosten pysyvyyttä sekä ohjelman vaikutuksia muisti- ja ajattelutoimintoihin pidemmällä aikavälillä. 

Jo nyt tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat selvästi, että kannustaminen ja ohjaaminen aivoterveellisiin elintapoihin on kannattavaa, kun tarkoituksena on ylläpitää ikääntyvän väestön aivoterveyttä ja ehkäistä muistihäiriöiden syntyä.

Miten tutkimustulokset jalkautetaan osaksi terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja?

Tutkimusnäytön kertyminen itsessään ei kuitenkaan takaa sitä, että tutkimuksissa tehokkaiksi havaitut menetelmät jalkautuisivat automaattisesti osaksi terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja. 

Tarve aivoterveyden edistämiselle on kuitenkin onneksi jo huomattu. Nykyinen hallitusohjelma kannustaa nostamaan muistisairauksien ehkäisyn muiden kansansairauksien ehkäisyn rinnalle. Myös kansallinen Ikäohjelma vuoteen 2030 nostaa esiin aivoterveyden edistämisen tärkeyden ja kannustaa FINGER-toimintamallin käyttöön. Periaatteessa lähtökohdat jalkauttamiselle ovat siis hyvät.  

Suositusten rinnalle tarvitaan kuitenkin lisää helposti saatavilla olevaa tietoa, koulutusta ja konkreettisia välineitä. 

Tehokasta jalkautumista tukevia keinoja ovat moniammatillinen yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken sekä eri ammattiryhmien koulutus aivoterveyden edistämiseen liittyen. Lisäksi kunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla tulisi olla nimettynä henkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu nimenomaan väestön aivoterveydestä huolehtiminen. Ilman työn selkeää koordinointia systemaattista aivoterveyden edistämistä on hankala viedä eteenpäin. 

Muistisairauksiin liittyy edelleen myös vahva negatiivinen leima, mikä voi estää ikääntyneiden osallistumisen aivoterveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Siksi huomio tulee kiinnittää aivoterveyden edistämisen integrointiin osaksi muuta hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa. Aivoterveyden edistäminen voidaan esimerkiksi yhdistää luontevasti diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyohjelmiin.

Koska yli kolmannes tulevaisuuden muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä, on otettava pikaisesti käyttöön ne menetelmät, joiden tiedetään toimivan. Vaikka emme pystyisi poistamaan muistisairauksia kokonaan, sairauden siirtäminen terveiden elintapojen avulla mahdollisimman myöhäiseen ikään vähentää sosiaali- ja terveydenhuollolle aiheutuvia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. 

FINGER-tutkimusryhmä toimii tukena aivoterveyden edistämisen toimintatapoja suunniteltaessa. Tavoitteena on on vielä seuraavien kuukausien  aikana tuottaa uutta konkreettista materiaalia terveydenhuollon toimijoiden tueksi ja edistää mallin leviämistä ja juurtumista. 

Lisäksi tutkimusryhmän jäsenet toimivat aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja tekevät yhteistyötä muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa, joten Suomella on mahdollisuus olla näkyvässä roolissa tutkimustulosten jalkauttamisen mallimaana. 

Tutkimustulosten jalkautuminen terveydenhuollon rakenteisiin vaatii kuitenkin tekoja myös päättäjiltä, terveydenhuollon johtajilta ja terveydenedistämistyötä tekeviltä ammattilaisilta. Kyse on riittävistä resursseista ja myös uudenlaisten rakenteiden ja toimintatapojen luomisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tutkijoiden ja muiden ammattiryhmien yhteistyö on avain tutkitun tiedon tehokkaaseen käyttöön.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Tutkittutieto.fi

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti