Kaupallinen yhteistyö Accenture

Miljardisäästöjä ja terveempiä kansalaisia – terveydenhuollossa on korkea aika siirtyä peruutuspeiliin katsomisesta aitoon tiedolla hoitamiseen

Tämän päivän terveydenhuolto perustuu edelleen pitkälti menneen arviointiin. Oirevetoisesta hoidosta olisi siirryttävä datavetoiseen kulttuuriin, joka mahdollistaisi paremman, ennaltaehkäisevän ja yksilöllisen hoidon edistäen ihmisten terveyttä ja hilliten samalla kustannusten nousua. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Accenture
Datan käyttö mahdollistaisi terveydenhuollon painopisteen siirtämisen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Accenture

“Tietoa kerätään tänä päivänä jo aika kattavasti. Sen käyttö sen sijaan on hyvin kehittymätöntä”, arvioi Accenturen Senior Manager ja Data Scientist Marko Sysi-Aho.

“Arkipäiväisestä työstä kertyvää tietoa ei käytetä käytännön hoitotyön tai ennaltaehkäisyn tukena juuri ollenkaan.”

Ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat avainsanoja terveydenhuollon kustannusten ja toisaalta väestön hyvinvoinnin kannalta. Jos sairauden puhkeamista voidaan hidastaa tai se voidaan estää kokonaan, voidaan välttyä kalliilta hoidoilta ja myös ihminen itse voi paremmin.

Datan nykyistä merkittävästi tehokkaampi käyttö avaisi näköaloja terveydenhuollon asiakkaisiin, mahdollistaisi yksilöllisten riskien tunnistamisen ja tarjoaisi työkaluja puuttua riskeihin ajoissa.

Nykyisin hakeudutaan lääkärille, kun koetaan oireita ja fyysisessä tapaamisessa lääkäri tekee diagnoosin. 

“Tehokkaassa datavetoisessa mallissa henkilö voi hyvin olla täysin oireeton, mutta silti tunnistetaan, että hänellä on vaikka viiden vuoden kuluessa mahdollisuus kehittää sairaus. Tällöin voidaan tarjota ajoissa esimerkiksi digitaalista palvelua, eikä lääkärissä käyntiä tarvita välttämättä lainkaan”, Sysi-Aho toteaa. 

Monipuolinen tieto muun muassa henkilön sairaushistoriasta, mittauksista ja sote-palvelujen käytöstä mahdollistaisi sosiaali- ja terveysongelmien ehkäisyn laajuudessa, jollaista ei ole aiemmin nähty.

Onnistuneen ennaltaehkäisyn vaikutukset miljardeja

Diabetes on yleistyvä kansansairaus, joka käy jo nyt hyvin kalliiksi sekä yhteiskunnalle että sitä sairastaville kansalaisille.

“Jo pitkään on yleisesti arvioitu, että diabeteksen kulut ovat vuositasolla yli kolme miljardia euroa, kun mukaan lasketaan sairaanhoidon, työkyvyttömyyden ja kuntoutuksen kustannukset. Diabetes on esimerkiksi myös johtava sokeutumisen syy. On arvioitu, että kaksi kolmasosaa tuosta summasta olisi säästettävissä hyvällä hoidolla ja ennaltaehkäisevien palvelujen tarjonnalla, esimerkiksi ohjaamalla ravitsemus- ja liikuntapalvelujen pariin”, kertoo Antti Iivanainen, yleislääketieteen erikoislääkäri, LT ja Apotin toiminnan kehitysjohtaja.

”Pitäisi mahdollistaa nykyistä helpompi itsensä seuranta ja pystyä tavoittamaan riskiryhmät aiemmin muun muassa datan avulla”, toteaa Apotin Antti Iivanainen

Datan avulla myös riski sairastua diabetekseen tai esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin voitaisiin tunnistaa ajoissa. Palvelun tarve ylittää asiantuntijan mukaan mennen tullen nykyisen tuotannon kapasiteetin.

“Viime vuonna terveyskeskuksissa kävi THL:n tilastojen mukaan 200 000 ihmistä, joiden yhtenä käyntisyydiagnoosina oli verenpainetauti. Tosiasiassa kahdella miljoonalla suomalaisella on korkea verenpaine. Selvää on, että perinteisillä tai sähköisiksi muutetuilla perinteisillä (esimerkiksi videopuhelu) toimintamalleilla emme pysty tilannetta ratkaisemaan. Kansalaisesta tarvitaan tietoa, jolla hänen hyvinvointiaan tuetaan ennaltaehkäisevästi ja jolla kyetään kohdentamaan niukat ammattilaisresurssit niihin, joille siitä on todistettavasti vaikuttavaa hyötyä”, Antti Iivanainen toteaa.

Marko Sysi-Aho painottaa, että datan avulla voidaan myös seurata hoidon tai ohjeiden vaikuttavuutta.

“Jos lääkäri kerran käynnin yhteydessä toteaa potilaalle, että olisi hyvä pudottaa painoa, se saattaa monesti jäädä toteutumatta. Digitaalisten palvelujen myötä seuranta ja vuorovaikutus voidaan toteuttaa aivan erilaisella intensiteetillä. Mukana vuorovaikutuksessa voi olla myös joku muu kuin terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi liikunnanohjaaja, joka voi suositella erilaisia liikuntaharrastuksia tai kertoa paikallisista liikuntaryhmistä.”

Dataa on jo saatavilla

Neuvoloista, varusmiesten terveystarkastuksista ja esimerkiksi erilaisista 40-vuotistarkastuksista kertyy jo nyt valtavia tietomassoja. Näistä saadaan pohjatietoa väestön tilanteesta. Myös ammattilaisten vastaanotoilla syntyy paljon tietoa, mutta avain muutokseen olisi arkielämän data, jota voidaan kerätä monikymmenkertainen määrä vastaanottodataan verrattuna. 

“Meidän pitäisi mahdollistaa helpompi itsensä seuranta ja pystyä löytämään ja tavoittamaan riskiryhmät laajemmin kuin vain potilaskäyntien perusteella. Tämä ei onnistu ilman tiedon laajempaa keräämistä ja tällä tiedolla johtamista. Esimerkiksi Apotin Maisa-asiakasportaali on jo olemassa oleva työkalu, joka mahdollistaa tämän”, Antti Iivanainen kertoo.

Iivanainen valjastaisikin tiedon myös suoraan kansalaisten käyttöön: 

“Kun kansalainen kirjaa itse verensokeriaan, verenpainettaan tai painoaan järjestelmään, hän voisi saada järjestelmästä hälytteitä esimerkiksi nopeasta painonnoususta. Järjestelmä tarjoaisi sitten esimerkiksi kursseja, ruokareseptejä tai suosittelisi liikuntamahdollisuuksia.”

Itseseurantaa on jo kokeiltu, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi Itä-Helsingissä valituille 45–49-vuotiaille annettiin mahdollisuus täyttää diabeteksen riskilaskuri verkossa ja saada samalla lähete kolesteroli- ja paastosokerikokeeseen. Heille, joilla tunnistettiin selvä diabetesriski, järjestettiin elämäntapaohjausta verkossa ja jo kolmen kuukauden aikana nähtiin hyviä tuloksia, Iivanainen sanoo. 

“Huomionarvoista on myös osallistujilta saatu palaute, joka oli hyvin positiivista: laboratorioaikojen varaamisen ja käyntien vaiva jäi pois ja osallistujat tunsivat, että heidät on huomioitu uudella tavalla. Tällä tavoin toimimalla säästettiin myös ammattilaisten aikaa muuhun työhön kuin riskilaskurin täyttöön ja laboratoriokokeiden tarpeellisuuden arvioimiseen.”

Sote-uudistus hyvä aika ajatella uudelleen

Sote-uudistus on merkittävin terveydenhuollon uudistus vuosikymmeniin. Uudistuksen yhteydessä olisi luontevaa varmistaa, että valmiudet uudenlaiseen, tehokkaampaan hoitotyöhön ja ajatteluun olisivat olemassa, arvioi Accenturen terveysliiketoiminnan pohjoismaiden toimialajohtaja Marko Rauhala. 

“On selvää, että terveydenhuollon muuntaminen datavetoisesti toimivaksi ei tapahdu yhdessä yössä. Samalla on ymmärrettävä, että nykytilanne ja nykyiset hoitotavat eivät ole kestäviä väestön ikääntyessä, elinaikojen pidentyessä ja uusien, parempien ja kalliimpien lääkkeiden tullessa markkinoille. Vaikuttavuuden pitää parantua merkittävällä tavalla.”

Accenturen Marko Sysi-Aho (vas.) ja Marko Rauhala peräänkuuluttavat rohkeita kokeiluja ja ajattelutavan muutosta: ”Sote-uudistus on mahdollisuus ajatella uudelleen.”

Olennaista olisi alkaa ajatella asioita uudelleen ja lähteä liikkeelle vaikka vain pienin askelin, Rauhala sanoo. Johtajat ovat avainasemassa.

“Voi sanoa, että jokainen johtaja on teknologiajohtaja. Ei voi uudistaa toimintaa, jos ei ole riittävän syvällistä ymmärrystä siitä, miten sen oman alueen voi tehdä paremmin teknologian avulla tai jopa jättää tekemättä kokonaan. Mahdollisuuksien ymmärtäminen on muutoksen edellytys”, Rauhala painottaa.

Avain on kulttuurimuutos

Tiedon laajempi käyttöönotto ja terveydenhuollon painopisteen siirtäminen ennakoiviin toimiin vaikuttaa niin johtamiseen kuin terveydenhuollon ammattilaisten arkiseen työhön. 

Datavetoiseen kulttuuriin siirtyminen vaatii uudenlaista ajattelua. Marko Sysi-Ahon mukaan työntekoa leimaa edelleen vahva manuaalisuus. 

“Tulisi etsiä vastauksia, miten data-analyysit ja ennusteet voivat auttaa paitsi ammattilaista suoriutumaan paremmin mutta myös tuomaan lisää näkemystä: mikä on tärkeää, ketkä ovat eniten apua tarvitsevat potilaat ja mitä heidän tilanteelleen pitäisi tehdä. Kulttuuri tämän suhteen on vielä varsin tuore.”

Askeleita kohti datavetoisempaa kulttuuria

  1. Johdon avoimuus ja valmius pohtia tekemistä uudelleen
  2. Kouluttautuminen
  3. Rahoituskokeilut
  4. Riittävän suuret kokeilut, joissa voidaan pysyvästi muuttaa jotakin rajatulla alueella
  5. Datakyvykkyyksien vahvistaminen

Käytännössä vanhoihin rooleihin tulee muutoksia, ja aivan uusiakin työnkuvia syntyy. Datavetoisessa toimintamallissa päästään keskittymään entistä enemmän ennaltaehkäisevyyteen, jolloin erilaiset seurantaan ja neuvontaan keskittyvät roolit nousevat merkittävään asemaan.

Data ei siis korvaa esimerkiksi hoitajia, mutta tietoautomaatiosta tulee osa hoitajan työtä, Sysi-Aho sanoo.

“Uusissa tehtävissä yhdistyvät hoitajan ammattitaito ja data tai analytiikka. On selvää, että edessä on uuden oppimista ja epävarmuuttakin. Onnistuminen vaatii sinnikkyyttä koko organisaatiossa, jotta esimerkiksi kokeiluista saadut hyvät tulokset eivät unohdu, vaan ne johtavat aidosti toimintatapojen muutokseen.”

Uusien työnkuvien juurruttaminen suoraan nykyiseen organisaatioon voi olla hankalaa. Sysi-Ahon mukaan uusia malleja saattaakin olla hyvä testata vanhojen rinnalla uudessa, erillisessä tiimissä, jolloin resursointi on helpompaa ja tuloksia voidaan verrata aiempaan malliin.

“Esimerkiksi diabeteksen uudenlaiseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn keskittyvä tiimin tuloksista voidaan suhteellisen lyhyessä ajassa ja pienin kustannuksin todeta uuden hoitotavan toimivuus tai mahdollinen toimimattomuus.”

Uudenlaiseen ajatteluun ja toimintamalliin voitaisiin Sysi-Ahon mukaan ohjata myös rahoituksen avulla.

“Mielestäni olisi tärkeää, että kun julkisilta rahoittajilta saadaan esimerkiksi rahoitusta kokeilua varten, rahoituksen kriteereissä onnistuttaisiin määrittelemään vaatimuksia, joissa tapahtunutta muutosta pystytään osoittamaan kokeilun aikana ja sen jälkeen.”

Paikoilleen jääminen ei ole kenenkään etu

Väestön ikääntyminen, ylipainon ja kansansairauksien yleistyminen sekä hoitomuotojen kehittyminen pitävät sote-menot kasvusuunnassa. Antti Iivanaisen mukaan näiden taustalla on yhteiskunnallinen ilmiö, ei yksilön valinta tai syy. 

“Koko yhteiskunnassa tapahtuu sama muutos: paino nousee, aerobinen kunto laskee, saadaan liikaa suolaa ja energiaa, yksinäisyys lisääntyy ja ikäännytään. Suomen tilanne ei ole mitenkään erityislaatuinen, vaan sama muutos kohdataan kaikissa länsimaisissa kulttuureissa.” 

Iivanaisen mukaan epäsuhta terveydenhuollon kapasiteetin ja hoidettavien välillä tulee kasvamaan ja samalla ihmiset elävät entistä vanhemmiksi.

“Ratkaisuna en näe mitään muuta keinoa kuin innovatiiviset, uudet kansalaislähtöiset sähköiset palvelut ja yhteiskunnan nykytrendin kääntämisen 180 astetta vastakkaiseen suuntaan.”

Accenturen Marko Sysi-Aho arvioi, että siirtyminen datavetoiseen ja ennaltaehkäisyä painottavaan malliin vie vuosia ja vuosia. 

“Ei olekaan mitään syytä jäädä odottelemaan, vaan kaikkien etu on lähteä tekemään asioita uudella tavalla. Matkan varrella joutuu varmasti antamaan periksi joistakin omista vahvoista näkemyksistä ja kyseenalaistamaan toimintaa laajemminkin, mutta asiaa helpottaa, kun pitää mielessä koko terveydenhuollon ydintehtävän: ihmisten terveydestä huolehtimisen ja laadukkaan elämän mahdollistamisen.”

Aaro Kajaste

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta