Lieto on Suomen yrittäjämyönteisin kunta, vaikka sillä ei ole edes elinkeinoasiamiestä – “Salaisuutta ei ole”

Liedon kunnanjohtajan Esko Poikelan mukaan päätökset pyritään tekemään yrittäjien kanssa saman pöydän pöydässä ja elinkeinopolitiikka on koko kuntaorganisaation vastuulla. Suomen Yrittäjien Anssi Kujalan mukaan kuntien suhtautuminen yrityksiin on kohentunut, mutta etenkin pk-yritykset unohtuvat yhä liian usein. VAPAA LUKUOIKEUS

Erkka Railo
Lieto on auttanut yrittäjiään myös mobiilin toimistoauton avulla. Kuvassa vasemmalta oikealle Mika Stepanoff, Ari Blomroos ja kunnanjohtaja Esko Poikela. Kuva: Liedon kunta. (CC BY 2.0)

“On ihan eri asia ‘yrittää saada joku kiinni rakennusvalvonnasta’ kuin tietää, että voi aina soittaa Janille, jonka kanssa asiat voi selvittää saman tien”, kuvailee Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela

“Jani” on Jani Kreula, Liedon kunnan johtava rakennustarkastaja. Liedossa ollaan ylpeitä siitä, että kunnan viranhaltijat ovat sinuja kaikkien, myös yrittäjien kanssa. 

Samoin Liedon kunta huolehtii siitä, että yrittäjällä on kunnassa aina joku, joka hoitaa hänen asioitaan. 

“Yrittäjä tietää aina, että hän puhuu tästä eteenpäin aina tämän saman henkilökohtaisesti tutun ihmisen kanssa”, painottaa Poikela. 

Yrittäjän ei siis koskaan tarvitse ihmetellä, kenelle pitäisi soittaa tai selitellä omaa asiaansa toistuvasti uudestaan.

Esimerkiksi tällaisilla käytännöillä Lieto yrittää helpottaa paikallisten yrittäjien elämää. Ja yrittäjät todistetusti viihtyvät: Lieto voitti tämän vuoden kesällä Suomen Yrittäjien kuntabarometrin 10 000 – 50 000 asukkaan kokoluokassa. Barometri mittaa yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Voitto ei ollut Liedolle ensimmäinen. Itse asiassa Lieto on voittanut barometrin perusteella vuorovuosittain jaettavan Suomen yrittäjämyönteisin kunta -tittelin omassa sarjassaan peräti kolme kertaa peräkkäin vuosina 2016, 2018 ja 2020.   

“Salaisuutta ei ole”, vastaa Poikela. 

Liedon kunnalla ei siis ole mitään taikasauvaa, jolla kunta olisi äkisti muuttunut yrittäjäystävälliseksi. Poikelan mukaan yrityslähtöisyyden eteen on päinvastoin tehty töitä useita vuosikymmeniä.

“Tämä on pitkäjänteisen kehittämistyön tulos.”  

Lähiaikojen merkittävimpänä tekijänä Poikela nostaa vuonna 2015 laaditun kuntastrategian.

“Siinä asetimme tavoitteeksi olla Suomen yrittäjäystävällisin kunta.”

Päätökset parissa päivässä

Mikä on yrittäjien mielestä tärkein asia kuntien toiminnassa?

“Päätöksenteon nopeus. Se, että kunta kuuntelee yrittäjiä ja pystyy nopeasti ja joustavasti tekemään päätöksiä”, kertoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, joka on osallistunut Suomen yrittäjäbarometrin laadintaan.

Toinen olennainen asia on säännöllinen vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien välillä. Kujalan mukaan yrittäjille on tärkeää, että he löytävät nopeasti ja vaivatta sen luukun, josta elinkeinopalvelut saa.

Yrityksiä pitää auttaa sillon kun ne aloittavat toiminansa ja silloin kun ne siirtävät toimintansa uusiin käsiin, muistuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Poikelan mukaan Lieto on panostanut nimenomaan nopeisiin kaavoitus- ja lupaprosesseihin, jotka ottavat yrittäjien tarpeet hyvin huomioon.

“Parhaimmillaan päätökset ja lupakäsittelyt tehdään päivissä”, Poikela toteaa. 

Liedossa yrittäjien näkökulmat tulevat päätöksentekoon kunnanhallituksen alla toimivan  elinkeinotoimikunnan avulla. Se muodostuu luottamushenkilöisä sekä paikallisista yrittäjäjärjestöistä ja yrittäjien edustajista aina maatalousyrittäjistä alkaen. 

“Elinkeinotoimikunta on meillä tärkeä keskustelufoorumi, joka laatii myös kunnan elinkeino-ohjelman sekä seuraa sen toteutumista”, kertoo Poikela.

Liedossa pyritään aina ottamaan yrittäjien toiveet huomioon kaavoitusprosesseissa. Se edellyttää kunnalta aktiivista ja joustavaa maapolitiikkaa. Kunta hankkii Poikelan mukaan jatkuvasti uutta maata kaavoitusta varten. 

Käytännössä kunnanvaltuusto on myöntänyt hallitukselle jopa miljoonien eurojen määrärahan maanhankintaan tietämättä tarkkaan etukäteen, mitä hankittavat maa-alueet tulevat olemaan. 

“Näin me pystymme tekemään nopeasti joko maakauppoja tai vaihtoehtoisesti kaavamuutoksia olemassa oleviin kaavoihin”, kertoo Poikela.  

Liedossa usein kaikki tarvittavat viranhaltijat kutsutaan investointia suunnittelevan yrityksen kanssa saman pöydän ääreen päätöksentekoprosessin nopeuttamiseksi. 

“Yrittäjä pääsee yhdellä palaverilla keskustelemaan johtavan rakennustarkastajan ja ympäristönsuojelupäällikön, maankäyttöpäällikön sekä vielä kunnanjohtajan kanssa.” 

Silloin ongelmat voidaan ratkaista heti, eivätkä päätökset jää niihin jumiin. 

Hyvä voi olla monella tavalla

Lieto on kuitenkin siinä suhteessa kiinnostava tapaus, että se ei välttämättä noudata kaikkia tavallisia tapoja olla “yrittäjämyönteinen”. 

“Meillä ei esimerkiksi ole omaa elinkeinoyhtiötä”, toteaa Poikela. 

Sen sijaan, että vastuu yritysten auttamisesta olisi ulkoistettu erilliselle yhtiölle, Liedossa elinkeinopolitiikka on koko kunnan organisaation vastuulla.  

“Meillä ei myöskään ole yhtä tai kahta erillistä elinkeinoasiamiestä, vaan meillä on suuri joukko eri alojen viranhaltijoita, jotka hoitavat yhdessä yritysten asioita”, kunnanjohtaja kuvaa. Toki Lieto on mukana Turun seudun yhteisessä elinkeinoyhtiössä, joka tarjoaa yrittäjille asiantuntijapalveluita.

Asiat voi hoitaa myös toisella tavalla. 

Pohjois-Savossa sijaiseva kahdentuhannen asukkaan Keitele on tästä hyvä esimerkki. Keitele voitti Suomen Yrittäjien kuntabarometrin pienten kuntien sarjan vuonna 2014 ja on senkin jälkeen pärjännyt kisassa hyvin. 

Keitele on osallisena muiden alueen kuntien kanssa SavoGrow-yhtiössä, joka kehittää alueen elinkeinotoimintaa. Suomen Yrittäjien kokemus on, että elinkeinoyhtiöt ovat usein notkeampi tapa järjestää yritysten palvelut kuin ottaa ne suoraan osaksi kunnan organisaatiota. 

“Toki Keiteleen kunnassa on myös henkilö, joka vastaa suoraan yritysten yhteydenottoihin”, kertoo Kujala. 

Yrittäjämyönteisyys on tietysti hyväksi yrityksille, mutta on siitä hyötyä myös kunnalle. Liedon työllisyysaste oli MDI:n kuntakortin mukaan 81,7 prosenttia vuonna 2018. Lisäksi Liedon kuntaveroprosentti on yksi maan alhaisimmista, tänä vuonna 19,5. 

“Yrittäjät ja yritykset luovat uusia työpaikkoja ja ne hyödyttävät monella tapaa koko seutua. Kunnan taloudessa yritysten menestys näkyy aikanaan esimerkiksi yhteisöveron ja kiinteistöveron tuotossa”, kertoo Poikela.

Kaikkia yrityksiä pitäisi arvostaa

Vaikka kuntien suhtautuminen yrittäjiin ja yrityksiin on yleisellä tasolla muuttunut myönteisemmäksi, ongelmia on yhä, huomauttaa Anssi Kujala. 

“Jotkut kunnat arvostavat vain niitä kaikkein suurimpia ja hienoimpia yrityksiä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kokonaisuus muodostuu kaiken kokoisista ja tyyppisistä yrityksistä.” 

Jokainen yritys on ollut joskus pieni, ja koska pieniä yrityksiä on usein paljon, niiden merkitys kunnalle saattaa olla suurempi kuin äkkiseltään ajattelisi.

Kujala muistuttaa erityisesti yksinyrittäjistä, joiden määrä on noussut 2000-luvulla jatkuvasti. Suomen noin 300 000 yrittäjästä 187 000 on yksinyrittäjiä, ja heidän määränsä on noussut tällä vuosituhannella 60 000 hengellä. 

“Jos kunta unohtaa yksinyrittäjät, kuten silloin tällöin valitettavasti käy, niin elinkeinopolitiikasta unohtuu tärkeä osa. Silloin ei voi pärjätä hyvin”, Kujala toteaa. 

Yritysten omistajanvaihdokset ovat toinen haaste, jota kunnissa ei välttämättä ole Kujalan mielestä riittävästi ajateltu. Suomen väestön vanhenevan ikärakenteen seurauksena monella yrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos muutaman vuoden sisällä. 

Siksi kuntien olisi hyvä auttaa yrittäjiä löytämään itselleen työnsä jatkaja, jotta yritysten työpaikat ja muut resurssit eivät mene hukkaan. 

“Tässä asiassa yrittäjät tarvitsisivat valmennusta, että yritykselle ryhdytään riittävän aikaisessa vaiheessa etsimään uutta omistajaa ja työn jatkajaa”, muistuttaa Kujala. 

“Kunta toimii vähän näköalattomasti, jos se vain houkuttelee uusia yrityksiä halvoilla tonteilla eikä huolehdi yritysten selviämisestä ja niiden työn jatkamisesta.”   

Kiinnostavaa kyllä, vaikka yrityksistä ja yrittäjyydestä puhutaan usein myönteiseen sävyyn, yrittäjäbarometrin mukaan joissakin yksittäisissä asioissa kuntien käytännön toimet ovat päinvastoin hankaloittaneet yritysten enemmistön elämää. Pk-yritykset kokevat esimerkiksi, että kunnat eivät noudata vuonna 2017 voimaan tulleen uuden hankintalain henkeä. 

“Kunnat kilpailuttavat niin suuria hankintakokonaisuuksia, että oman alueen pienet ja keskisuuret yritykset eivät kykene niihin osallistumaan”, Kujala arvioi. 

Vaikka suurilla kilpailutuksilla voi saavuttaa lyhyen tähtäimen säästöjä, pitkällä tähtäimellä on kunnan edun mukaista, että myös paikalliset pk-yritykset voivat osallistua niihin. Kujala kärjistää asian näin:

“Kunnat esimerkiksi lähtevät helposti mukaan valtion ja kuntien hankintayhtiön Hanselin järjestämiin koulukirjojen jättikilpailutuksiin, ja muutaman vuoden jälkeen ihmetellään, että mihin oman kunnan kirjakauppa on kadonnut.”

Valtion korona-apu on tarkoitettu myös yrityksille

Koronatilanteesta huolimatta Lieto on kyennyt pitämään auki keskeiset yrityspalvelunsa. 

“Rakennusvalvonta ja kaavoituksen henkilökunta ovat olleet lähes sataprosenttisesti paikalla. Jokaisella työntekijällä on oma työhuone ja julkisissa tiloissa kuljetaan maskeissa”, toteaa Poikela. 

Näin asiakkaiden tapaaminen on ollut edelleen mahdollista. Liedossa on myös suhteellisen monipuolinen yritysrakenne, mikä on tukenut kunnan taloutta kriisissä.

Kujala kiittelee kuntien nopeaa reagointia koronaan keväällä. 

“Kunnat oivalsivat nopeasti, että niiden pitää huolehtia myös yritysten selviämisestä.” 

Kunnat järjestivät nopeassa tahdissa yhteistyössä muiden tahojen kanssa neuvontapalveluita, joissa yrityksiä autettiin pahimman yli. 

Kunnat myös huolehtivat yksinyrittäjien tuen jakamisesta, jolle valtiolla ei ollut kanavaa. 

“Yhdessä yrittäjän työttömyysturvan kanssa se on helpottanut monen yrittäjän tilannetta ratkaisevasti”, kiittelee Kujala. 

Kunnat ovat myös olleet valmiita sopeuttamaan omia käytäntöjään siten, että ne helpottavat yrittäjien asemaa, esimerkiksi aikaistamalla hankintoja. Liedon kunta antoi jo keväällä merkittäviä vuokrahelpotuksia kunnan tiloissa työskenteleville yrityksille ja kannusti myös myös muita isoja vuokraisäntiä tekemään samoin.

Syksyllä kuntien korona-apuei ole sujunut aivan yhtä mallikkaasti, harmittelee Kujala. Esimerkiksi valtion päätös siitä, että maskit ja suojavälineet korvataan yrityksille täysimääräisesti, ei ole toteutunut käytännössä. 

“Valtio määräsi aivan oikein, että terveydestä on huolehdittava, ja se antoi kunnille varat suojavälineiden hankintaan. Monet kunnat ovat kuitenkin pitäneet varat toistaiseksi vain itsellään eivätkä ole jakaneet niitä yrityksille. Esimerkiksi monet yksityiset hoivakodit ovat tähän mennessä maksaneet maskit ja suojavälineet itse”, Kujala sanoo. 

Hänen mielestään sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa kunnille ja sairaanhoitopiireille vieläkin selvemmät ohjeet siitä, millä tavoin valtion tuki osoitetaan myös yrityksille. 

 

Miljardisäästöjä ja terveempiä kansalaisia – terveydenhuollossa on korkea aika siirtyä peruutuspeiliin katsomisesta aitoon tiedolla hoitamiseen

“On selvää, että terveydenhuollon muuntaminen datavetoisesti toimivaksi ei tapahdu yhdessä yössä. Samalla on ymmärrettävä, että nykytilanne ja nykyiset hoitotavat eivät ole kestäviä väestön ikääntyessä, elinaikojen pidentyessä ja uusien, parempien ja kalliimpien lääkkeiden tullessa markkinoille. Vaikuttavuuden pitää parantua merkittävällä tavalla." – Marko Rauhala, Accenture

Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti