Pidän sanasta ”myötämielinen”. Sana luo mielikuvan kahden ihmisen kohtaamisesta, jossa ainakin toinen on valmis tavoittelemaan mitä toisen mielessä liikkuu. Myötämielisyyden synonyyminä on myös sana ”uhaton”. Ihminen on turvassa, kun toinen suhtautuu häneen myötämielisesti.
Jokainen ihminen kaipaa turvaa ja myötämielisyyttä, erityisesti kehitys- ja kasvuvaiheessa olevat lapset. Lapsi tarvitseekin vähintään yhden “mentalisoivan” aikuisen, joka suhtautuu häneen myötämielisesti. Näin hän voi kokea olevansa turvassa ja kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi.
Miten mentalisoiva vanhempi vaikuttaa lapseen?
Mentalisaatio on hitautta korostava käsite, joka tunnustaa tietämättömyyden ja epävarmuuden olemassaolon sekä kunnioittaa sitä. Mentalisaatio tarkoittaa inhimillistä kykyä reflektoida omaa ja muiden ihmisten mielen sisäistä todellisuutta.
”Kaikilla vanhemmilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia mentalisoivaan vuorovaikutukseen.”
Vanhemmuudessa mentalisaatio tarkoittaa lapsen mielenliikkeiden aktiivista tavoittamista. Kykyä olla kiinnostunut lapsen tekojen sekä käyttäytymisen taustalla vaikuttavista ajatuksista, tunteista ja tavoitteista. Lisäksi se tarkoittaa aitoa kiinnostusta lapsen tapaan hahmottaa ja ymmärtää asioita. Näin mahdollistuu myötämielinen kohtaaminen aikuisen ja lapsen välillä.
Aikuisen mentalisaatiokyvyllä on merkittävä vaikutus siihen, miten vanhempi-lapsi suhde kehittyy. Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky parantaa lapsen itsesäätely- ja empatiakykyä sekä kaveritaitoja.
Kaikilla vanhemmilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia mentalisoivaan vuorovaikutukseen. Tiettyihin riskiryhmiin kuuluvien vanhempien, kuten masennusta sairastavien tai päihdeongelmista kärsivien, on vaikea asettua pohtimaan lapsen mielen sisältöä. Heillä onkin keskimääräistä enemmän vaikeuksia mentalisoivan vanhemmuuden toteuttamisessa.
Ryhmäintervention mahdollisuudet
Vanhempien, myös masennusta sairastavien, mentalisaatiokykyä on mahdollista vahvistaa ryhmäintervention avulla.
Ryhmäinterventio tarkoittaa keskustelua vanhempainryhmässä tai toiminnallista tapahtumaa, jossa vauva tai lapsi on vanhemman mukana.
Kun mentalisaatiokykykä vahvistetaan ryhmäintervention keinoin, vuorovaikutus paranee ja tällä on myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Esimerkiksi isät pystyvät mentalisaatioon perustuvien vanhempainryhmien avulla ymmärtämään pieniä lapsiaan paremmin.
Tutkimuksemme osoittavat, että mentalisaatiokykyä kehittämällä on mahdollista vähentää myös vanhempien stressiä ja vaikuttaa positiivisesti lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen.
Hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa
Mentalisaatiota on mahdollista hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa. Tutkimme parhaillaan SAGA-hankkeessa, voiko varhaiskasvatuksen satutuokioihin liitetyillä keskusteluilla tukea lasten tunne-elämän kehitystä ja sosiaalisia taitoja.
”Tavoitteena on herättää 3-5 vuotiaiden lasten kiinnostus mielen sisäiseen maailmaan.”
Tutkimushankkeemme puitteissa henkilökunta saa koulutuksen SAGA-malliin, sekä satuihin ja kertomuksiin liitettyjä dialogikortteja, joiden avulla he voivat järjestää satutuokioita.
Keskustelujen perusta on mentalisaatioteoriassa: satujen ja kertomusten yhteydessä keskustellaan niissä esiintyvien hahmojen tavoitteista, tunteista ja ajatuksista.
Tavoitteena on herättää 3-5 vuotiaiden lasten kiinnostus mielen sisäiseen maailmaan sekä antaa tukea, jotta he voivat sanoittaa tunteitaan ja ajatuksiaan. Samalla on mahdollista vahvistaa henkilökunnan taitoja pysähtyä yhdessä lasten kanssa pohtimaan käyttäytymisen taustalla olevia mielen sisältöjä.
Alustavat, vielä julkaisemattomat tulokset ovat rohkaisevia. Kun SAGA-mallin mukaisia keskusteluja käydään kolmesti viikossa vähintään kymmenen viikon ajan, lasten itsesäätelyn keinot paranevat ja he käyttäytyvät myönteisemmin muita lapsia kohtaan.
Jos keväällä 2022 yhdeksässä päiväkodissa käynnistynyt varsinainen tutkimus osoittaa mentalisaatioon pohjautuvien keskustelujen vaikuttavan suotuisasti lasten kehitykseen, on malli valmis levitettäväksi myös laajemmin suomalaisen varhaiskasvatuksen yksiköihin.
Tämän sisällön mahdollistaa Helsingin yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu