Kotihoidon järjestelmä ei toimi, koska resurssit ovat aivan liian pienet, sanoo VALLIn puheenjohtaja

Kotihoidon asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia ja hoitajat kuormittuneita. Nykyinen kotihoidon järjestelmä toimiikin varsin huonosti, toteaa Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton puheenjohtaja Hanna-Leena Ojalainen. Mitä pitäisi tehdä toisin? VAPAA LUKUOIKEUS

Arttu Saarinen
"Suomen vanhuspalvelujärjestelmää ei pystytä saamaan inhimilliselle tasolle ilman riittävää työntekijämäärää", sanoo Ojalainen.


Päättäjä kommentoi

MustRead Akatemia julkaisee myös artikkeleita, joissa yhteiskunnalliset päättäjät kertovat näkemyksensä tieteentekijöiden alunperin esille nostamasta teemasta. Tarkoituksena on lisätä tutkijoiden ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Tämän artikkelin taustalla on Elisa Tiilikaisen kirjoittama teksti kotihoidon tilanteesta Suomessa.

MustRead Akatemia julkaisi helmikuussa tutkija Elisa Tiilikaisen artikkelin kotihoidon tilanteesta. Tiilikaisen jutussa pääpointti oli, että ikäihmiset asuvat liian pitkään kotonaan. 

Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton puheenjohtaja Hanna-Leena Ojalaisen mukaan syy kotona asumiseen on yksinkertainen: ikäihmisten on liian hankala päästä ympärivuorokautiseen hoivaan Suomessa. 

“Omaiset ja vanhus itse ovat usein todella ahdistuneita tilanteesta. Vanhuksella voi olla esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus, ja häntä yritetään edelleen hoitaa kotihoidossa, vaikka se on todella haastavaa. Vanhuksen on usein todella vaikea päästä ympärivuorokautisen hoivan piiriin.” 

Välimallin palveluita kuntiin

Hanna-Leena Ojalainen tuntee vanhuspalvelujärjestelmän läpikotaisin. Hän on paitsi Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton puheenjohtaja, mutta myös toiminnanjohtaja vanhuspalveluita tuottavassa yleishyödyllisessä yhdistyksessä.

Ojalaisen mukaan vanhukset ovat Suomessa liian eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat. Osassa kunnista ei ole tarjolla lainkaan välimallin palveluita eli erilaisia palveluasumisen ratkaisuja. Nykyjärjestelmä ei huomioi vanhusten yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita riittävästi, koska erilaisia palveluratkaisuja ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi. 

Myös ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia. 

“Tehostetun palveluasumisen yksiköistä on tullut osaksi laitoshoidon jatkeita, jossa asukkaat ovat hyvin heikkokuntoisia. Välimuodon palveluilla ehkäistäisiin raskaaseen tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä. Nyt tällaiset palvelut puuttuvat monesta kunnasta kokonaan tai kunnat eivät tarjoa esimerkiksi palveluseteleitä välimallin palveluiden hankintaan”, Ojalainen sanoo.  

Lisää työntekijöitä ja roolien uudelleenmäärittely

Hoivapalvelujen puutteet näkyvät konkreettisesti myös kotihoidon työntekijöiden arjessa. He eivät pysty tekemään työtään ammattietiikkansa mukaisesti. Nykytilanne on Ojalaisen mukaan kestämätön niin hoidettavan kuin hoitajan näkökulmasta. 

”Hoidettavan näkökulmasta hyvin rajallinen aika näkyy esimerkiksi karusti siinä, ettei työntekijällä ole riittävästi aikaa vuorovaikutukselle”.

Päättäjien suuntaan Ojalaisen viesti on selvä: Suomen vanhuspalvelujärjestelmää ei pystytä saamaan inhimilliselle tasolle ilman riittävää työntekijämäärää. 

“Käsipareja lisää, se on yksiselitteinen asia. Vanhusten palveluissa resurssit tulisi suunnata nimenomaan kotihoitoon. On selvää, että kaikkia kotihoidossa olevia vanhuksia me emme saa millään ympärivuorokautisen hoivan piiriin, eikä se ole tarpeenkaan. Osalle se on kuitenkin välttämätöntä, ja silloin sen täytyy tapahtua joustavasti.”

Työntekijämäärän lisäämisen rinnalla päättäjien tulisi pohtia tehtäväjakoa kotihoidossa. Monessa kotihoidon tehtävässä tarvitaan sairaanhoidollista osaamista, muttei kaikessa. Siksi työntekijämäärien riittämiseksi tulisikin uudelleentarkastella eri ammattiryhmien roolia eri tilanteissa. 

“Kotihoidossakin on paljon tehtäviä, joita voivat tehdä hoiva-avustajat.”

Enemmän kokeiluja

Kunnissa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan välille ei ole Ojalaisen mukaan syytä tehdä minkäänlaista vastakkainasettelua.

“Välimuotoiset palvelut tai lyhytaikaiset hoitojaksot ympärivuorokautisessa hoivassa ovat tärkeitä, ja niiden merkitystä olisi syytä lisätä. Esimerkiksi intervallihoidolle, eli ikäihmisten hoitojaksoille palvelutalossa, olisi suuri tarve omaishoitajien jaksamisen näkökulmasta”, sanoo Ojalainen.

Toisaalta Ojalainen tuo esille, että ikäihmisten palvelujärjestelmässä pitäisi tehdä enemmän kokeiluja.

Esimerkiksi palvelutalot voisivat toimia kohtaamis- ja turvapaikkoina niille lähialueen vanhuksille, jotka ovat kotihoidon piirissä. Korona-aikana palvelutalot joutuivat laittamaan ovensa kiinni kaikilta muilta paitsi asukkailtaan, mutta nyt tilanne on toinen, koska ovet ovat taas normaalisti auki.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti