Kommentti Frank Martelalle: Koronan jälkeisessä ajassa korostuu hyvinvointitalous

Koronan jälkeisessä maailmassa tulee kehittää hyvinvointitaloutta, sillä taloudellinen menestys ja korkea hyvinvointi liittyvät yhteen, kirjoittavat THL:n Pekka Rissanen ja Tuukka Tammi. He kommentoivat kirjoituksellaan Frank Martelan syyskuista MustRead Akatemia -juttua hyvinvoinnista. VAPAA LUKUOIKEUS

Pekka Rissanen | Tuukka Tammi
"Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on luoda mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja talouskasvun lisäämiseen samanaikaisesti", kirjoittavat THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen ja ohjelmajohtaja Tuukka Tammi. Kuva: Kuvituskuva. Kuva: Khairat Ibrahim (Public Domain)

Pekka Rissanen ja Tuukka Tammi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:

Koronaepidemian torjunnassa välttämättömiksi nähdyt rajoitustoimenpiteet ovat olleet ennennäkemätön väliintulo kansalaisten elämään ja yritysten toimintaan. Terveyden suojelemiseksi on rajoitettu niin ihmisten arkea ja juhlaa kuin elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Taloutta on yritetty suojella isolla velanotolla sekä uusilla tukimuodoilla yrityksille ja muille elinkeinonharjoittajille.

Epidemian aikana on kertynyt tietoa

Terveyden ja talouden suojelu ei kuitenkaan ole onnistunut ilman kolhuja toisaalla. Epidemian aikana on kertynyt tutkimustietoa siitä, että toimista, joilla on torjuttu ongelmia yhtäällä, on aiheutunut haittoja toisaalla.

Kun epidemia rokotusten myötä toivottavasti helpottaa, on hyvä tilaisuus ottaa myös opiksi kriisitilanteessa kehitellyistä uusista ja entistä nopeammista tavoista seurata väestön hyvinvointia, mielialoja ja luottamusta.

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuranta on THL:n lakisääteinen tehtävä. Tehtävänä on myös seurata ja arvioida sitä, miten palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmät ovat onnistuneet ylläpitämään ja kohentamaan väestön tilannetta.

Tärkeä tekijä onnistumisessa on, miten hyvin käytettävissä olleet resurssit on kohdennettu hyvinvoinnin ja terveyden tuottamiseen. Tämä on yksi keskeinen tekijä hyvinvointitaloudellisessa arvioinnissa. Se voi kuitenkin peittää alleen sen, miten monin tavoin taloudenpito ja hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa.

Investoinnit terveyteen ja hyvinvointiin

Moniin muihin maihin verrattuna koronaepidemiassa on Suomessa onnistuttu väestön terveyden suojelussa hyvin, ja myös talous on kestänyt poikkeusajan paremmin kuin mitä pelättiin. Tämä kertoo siitä, että investoinnit terveyteen ja hyvinvointiin ovat pitäneet myös talouden pyöriä pyörimässä.

Juuri tämä on hyvinvointitalouden ydin: taloudenpito on hyvinvoinnin luontia varten, mutta toisaalta parempi hyvinvointi liittyy hyvään taloudelliseen menestykseen. Hyvinvointitalousajattelun tausta on siinä havainnossa, että pelkkä talouskasvu ei riitä takaamaan hyvinvointia.

THL:n keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää mittavia kansallisia tietovarantoja, joiden avulla seurataan väestön hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita ja käyttöä. THL on kehittänyt suuren määrän näihin liittyviä seurantaindikaattoreita.

Viime vuosina on yhä useammin koettu tarvetta mitata koettua hyvinvointia: sitä, millaiseksi ihmiset itse kokevat hyvinvointinsa tai hyvinvointinsa muutoksia. Tähän saakka hyvinvoinnin arviointi on perustunut suurelta osin olosuhdetietoihin, ei niinkään ihmisten tyytyväisyyteen tai kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan.

Ihmisten kokemus hyvinvointiin liittyvistä tarpeista kuitenkin määrittää esimerkiksi sote-palveluihin hakeutumista.

Tieto ja indikaattorit eivät riitä

Paitsi tietoa ja indikaattoreita, tarvitaan myös osaamista ja asiantuntijuutta talouden ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Tarvitaan myös uusia tapoja yhdistää taloudenpitoa koskevaa tietoa hyvinvoinnin tilaa ja muutosta kuvaaviin tietoihin, ja näin osoittaa hyvinvoinnin ja taloudenpidon yhteyksiä.

Tämä auttaisi eteenpäin hahmoteltaessa kansallista mallia, jolla hyvinvointitalous otettaisiin keskeiseksi osaksi valtiollista, alueellista ja paikallista päätöksentekoa.

Kehittämistyöhön tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin lisäksi muitakin, kuten opetus- ja sivistystoimintoihin, työvoimaan ja elinkeinoelämään kytkeytyviä toimijoita.

Hyvinvointitalous on päivän sana

Näkemyksemme mukaan Suomen EU-agendalle ajama hyvinvointitalouden käsite voi tarjota väestön hyvinvoinnin arviointiin hedelmällisen näkökulman.

Tiedämme, että talouden ja hyvinvoinnin (ja pahoinvoinnin) indikaattorit voivat osoittaa yhtä aikaa eri suuntiin. Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on myös luoda mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja talouskasvun lisäämiseen samanaikaisesti. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee.

Koronaepidemian opetus on, että hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeintä on yhteiskunnallisten toimenpiteiden kokonaishallinta. Muuten yhteiskunnan hyvää tarkoittavista toimista voi syntyä ouroboros, muinaisen mytologian käärme, joka syö omaa häntäänsä.

Juttua muokattu 20.10. klo 9.39: Korjattu alun viittaus Martelan juttuun. Kirjoittajat kommentoivat Martelan syyskuussa julkaistua MustRead Akatemia -juttua, eivät elokuussa julkaistua Näkemys-tekstiä.

Digitaalisen yhteiskunnan toimivuus on monimutkaisen verkoston käsissä – “huoltovarmuusjoukot” ja skenaariotyö toisivat ketteryyttä häiriötilanteisiin

Ict-alan huoltovarmuus lepää osaamisen varassa. Selkeät sopimussuhteet, oikea osaaminen ja sujuvat hankintamekanismit mahdollistaisivat tehokkaan reagoinnin poikkeustilanteissa. “Tarvittaisiin vielä parempaa ymmärrystä palveluista. Millaisista komponenteista ne koostuvat ja millaista osaamista niiden ylläpito vaatii", toteaa johtaja Lauri Helenius Solitalta.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti