Lyhyesti
- Sähkön saantivarmuus ja edullisuus ovat entistä tärkeämpiä suomalaisille yrityksille.
- Riittämätön siirtokapasiteetti nostaa sähkön hintaa ja tuo satojen miljoonien laskun yhteiskunnalle.
- Maantieteellisesti hajautetun ja vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon liittäminen nostaa verkon rakentamiskuluja.
- Fingrid investoi kantaverkon kehittämiseen 100 miljoonaa euroa vuodessa ja edistää myös puhtaaseen energiajärjestelmään siirtymistä.
100 miljoonaa euroa tunnissa. Sen verran maksaisi maan kattava sähkön suurhäiriö eli niin sanottu black out -tilanne Suomessa. Sattumoisin se on sama summa kuin Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon. Investoinneilla estetään myös suurhäiriötilanteiden synty yhteiskunnassa, joka ei toimi enää lainkaan ilman sähköä.
Kantaverkkoyhtiönä Fingridin velvollisuutena on huolehtia, että tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa ja sähköenergiaa on joka hetki riittävästi saatavilla. Sähkön siirtovarmuus olikin Suomessa viime vuonna maailman kärkitasoa: 99,9997 prosenttia. Pienikin sähkökatko huomataan laajalti.
”Se kuvastaa sitä, kuinka harvinaisia sähkökatkot ovat”, toteaa Fingridin talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell.
Edullinen sähkön hinta houkuttelee yrityksiä Suomeen
Sähkön toimitusvarmuus on Suomelle koko ajan tärkeämpi kilpailukykytekijä, sillä sähkön saatavuudesta on tullut yrityksille painava sijoittautumiskriteeri. Googlen pohtiessa palvelinkeskuksen perustamista Haminaan Suomen kantaverkko oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Etenkin prosessiteollisuudelle ja it-alalle varma sähkösaanti on välttämättömyys. Häiriöt sotkevat prosessit ja hajottavat kalliit laitteet.
”Toimitusvarmuuden ylläpito vaatii investointeja. Fingridin vastuulla on huolehtia rajayhteyksistä, sisäisten siirtoverkkojen vahvistamisesta ja sähköasemista. Tämän lisäksi tulevat jakelun laatuvaatimukset”, luettelee Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo.
Tärkein yksittäinen tekijä investointipaineen takana on kuitenkin siirtymä uusiutuvaan energiaan. Hankalasti säädettävät ja tuuli- ja aurinkovoima ovat myös säästä riippuvaisia. Lisäksi energiaa tuotetaan jatkossa enemmän paikallisesti ja hajautetusti. Kun iso virta koostuu lukemattomista pienistä ja vaihtelevista puroista, siirtotarve kasvaa ja järjestelmän hallinnasta tulee vaikeampaa. Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuuselan mukaan yhtiö haluaa kuitenkin aktiivisesti tukea EU:n ja Suomen ilmastostrategioita ja edistää siirtymistä puhtaan energian yhteiskuntaan.
”Valtaosa sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen Sähköä kulutetaan kuitenkin pääosin Etelä-Suomessa”, sanoo Kuusela.
Pohjois-Suomen ja etelän välille tarvitaankin entistä tehokkaampia siirtoyhteyksiä. Fingridillä on valmisteilla kolme isoa siirtoyhteyttä. Yksi niistä on 700 megawatin Metsälinjaksi nimetty yhteys Oulusta Petäjävedelle. Sen on määrä valmistua vuonna 2021. Työn alla on myös Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys. Se lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Fingridin Kuusela pitää hanketta tärkeänä jokaiselle suomalaiselle sähkönkäyttäjälle.
”Yhteyden avulla varmistetaan, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat entistä tehokkaammin ja Suomeen saadaan riittävästi tuontisähköä Pohjoismaista, etenkin puhdasta tuulituotantoa Ruotsista”, Kuusela kuvaa.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt suunnittelevat uutta Merenkurkun tasasähköyhteyttä Vaasan seudulta Ruotsiin. Näiden hankkeiden kustannukset kohoavat yhteensä yli 600 miljoonaan euroon.
Suomi tarvitsee tuontisähköä
Uusien siirtoyhteyksien lisäksi olemassa oleva kotimainen kantaverkko vaatii uudistamista. Tulevaisuudessa maastossa näkyvät voimajohtopylväät ovat entistä enemmän dataa kuhisevia digipesiä. Sensorit mahdollistavat sähköasemien etäkuuntelun ja big dataa analysoimalla voidaan ennakoida esimerkiksi sähköaseman muuntajan vikaantuminen ennen hajoamista. Se alentaa merkittävästi korjauskustannuksia.
Lisääntyneiden kustannusten ja lähitulevaisuuden investointien takia Fingrid nosti kantaverkkomaksuja aiempaa enemmän vuosina 2017 ja 2016 laskettuaan hintoja vuonna 2015. Tänä vuonna paineita nostolle ei ollut. Yhtiön strategisena valintana on keskittää asiantuntijaosaaminen Fingridille ja ulkoistaa muut toiminnot kuten rakennus- ja kunnossapitotyöt. Montellin mukaan tariffit ja kantaverkon kehittämis- ja ylläpitokustannukset ovat nyt hyvässä tasapainossa eikä maksuja ole lähiaikoina tarvetta korottaa. Tällä hetkellä kantaverkkomaksun osuus kotitalouden sähkölaskusta on parin prosentin luokkaa. Hintojen kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.
Fingrid eroaa monella tapaa perinteisistä kantaverkkoyhtiöistä. Muissa Pohjoismaissa kantaverkkoyhtiöt ovat täysin valtionomisteisia ja niiden käytössä olevat rahat siten täysin valtion varassa. Fingrid puolestaan toimii itsenäisen budjetin ja rahoituksen turvin. Sen omistuspohjasta löytyy valtio-omistajataustan lisäksi myös kotimaisia yksityisiä eläke- ja vakuutusyhtiöitä.
Montell laskee yhtiön maksaneen osinkoja viime vuosina noin 100 miljoonaa ja veroja noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Summa nostaa sen yhdeksi Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista.
Yhtiön luottoluokitus on suomalaisyritysten paras ja eurooppalaisten sähkönsiirtoyhtiöiden ykkönen. Lisäksi Fingrid on sijoittunut useana vuonna peräkkäin kärkisijoille kansainvälisessä kantaverkkojen toimintaa mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) -vertailussa ja omaisuudenhallinnan ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -mittauksessa. Titteleillä on rahallista arvoa.
”Ne mahdollistavat korkean luottoluokituksen ja siten edullisen pitkäaikaisen rahoituksen. Sitä tarvitaan”, toteaa Montell.
Kantaverkko
Sähkön siirron valtakunnallinen runkoverkko, josta on yhteydet naapurimaiden verkkoihin. Jakaa sähköä suurteollisuusasiakkaille ja paikallisille jakeluverkkoyhtiöille eteenpäin jaettavaksi. Suomen kantaverkkoon kuuluu noin 14 600 kilometriä voimajohtoja ja sähköasemia lähes 120.
Jakeluverkko
Alueellinen tai paikallinen verkko, jota pitkin sähköenergiaa toimitetaan sähkön käyttäjille.
Lähde: Fingrid, Energiavirasto ja STEK
Jutun on kirjoittanut freelance-toimittaja Heli Satuli
