Kaupallinen yhteistyö YIT

Ei työ mihinkään katoa, mutta uudenlaisia ympäristöjä se vaatii

Kun työelämässä on käynnissä valtava murros, kaupunkienkin pitää taistella uuden työn syntymisen puolesta. Asiantuntijat peräänkuuluttavat uutta osaamista ja innovaatioita synnyttävien tilojen ja rakenteiden luomista.

Kaupallinen yhteistyö: YIT
Suunnittelemalla luontaisia kohtaamispaikkoja tiloihin syntyy sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta enemmän ymmärrystä ja oppimista. (KUVA: YIT)

San Francisco poisti kiinteistöveron huonomaineiselta alueelta – ja nyt alueella toimii virkeä start-up-yhteisö ja Twitterin pääkonttori. Suomessa Lahti puolestaan vuokrasi pääkadun kivijalkakiinteistöt ja vuokrasi ne kasvuyrittäjille, koska kuhina pääkadulla vaikuttaa kaupunkikulttuuriin ja sen elinvoimaisuuteen.

Nämä esimerkit Marjaana Toiminen nostaa esiin, kun häneltä kysytään, mitä kaupungit voisivat tehdä edistääkseen uuden työn syntymistä tilanteessa, jossa robotisaatio ja digitalisaatio hävittävät vanhoja työpaikkoja ja kokonaisia ammatteja.

Toiminen on entinen mediapomo, nykyinen yrittäjä ja senior advisor, jonka Steal My Job -podcast on ollut syksyn suosituimpia suomalaisia podcasteja. Hänen mukaansa uuden työn synnyttämiseksi tarvitaan ponnisteluja niin yrityksiltä, ihmisiltä kuin kaupungeilta.

”Kaupungit ovat perinteisesti ajatelleet pitävänsä huolta palveluista ja pysyvänsä ’poissa yritysten tieltä’, mutta paljon on esimerkkejä myös tietoisista ratkaisuista, joilla synnytetään uusia mahdollisuuksia ja madalletaan kynnystä vaikkapa uusille yrityksille ja sijoittajille”, Toiminen sanoo.

Amerikkalaiset ekonomistit huomasivat jo vuonna 2007, että tiiviissä kaupungissa, jossa on paljon työpaikkoja per neliökilometri, syntyy suhteessa työpaikkojen määrään enemmän innovaatioita kuin hajanaisemmassa kaupungissa. Tiivis kaupunkirakenne ja hyvät kulkuyhteydet vapauttavat arjen pyörittämisestä kapasiteettia ajatteluun. Ilmiötä kutsutaan agglomeraatioksi.

”Iso rooli on myös kaavoituksella, vanhojen tilojen uusiokäytön strategialla, osaajien houkuttelun keinoilla ja niin edelleen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ja kaupunkien rooli ihmisyhteisöissä vain korostuu”, Toiminen pohtii.

”Kaupungit voivat ja niiden pitää tehdä aktiivisesti työtä sen eteen, että uutta työtä syntyy, arki toimii, kaupunki elää ja elinkeino kukoistaa”, hän sanoo.

Toiminen ei itse asiassa allekirjoita ajatusta työn katoamisesta. Suomeen syntyi viime vuonna 193 000 uutta työpaikkaa ja katosi 191 000, hän muistuttaa. Se mistä hän on huolissaan, on uusien kyvykkyyksien ja kompetenssien syntyminen. Toimisen mukaan osaamisvajeeseen pitäisi herätä pikaisesti.

”Työn tarjonnan ja työn kysynnän välille on repeämässä valtava kuilu. Työtä syntyy eri paikkaan kuin ennen. Osaamispula on noussut keskusteluun nousukauden myötä, mutta teot puuttuvat. Samalla monissa ammateissa ammattitaito vanhenee nopeasti, ilman että työnantajat tai tekijät vielä ovat siihen heränneet”, Toiminen sanoo.

Keski-Pasilaan nouseva Tripla yhdistää toimistot, kauppakeskuksen ja asunnot. Tutkimusten mukaan tiivis kaupunkirakenne nostaa kaupunkien tuottavuutta.

Myös valtioneuvoston kanslian rahoittamaa, VTT:n Dialogi, Työ ja Tulevaisuus –hanketta vetänyt Mikko Dufva on optimistinen työn riittämisen suhteen.

”Olennainen kysymys on, millaisen tulevaisuuden haluamme. Siihen voidaan vaikuttaa. Työ on ongelmanratkaisua, ja niin kauan kun on ongelmia, työtä riittää, sanoo Dufva, joka toimii nykyisin Sitran johtavana asiantuntijana, työsarkanaan ennakointi.

Digitalisaation ohella yksi iso työn muutos on yksinyrittäjien määrän kasvu. Kun 2000-luvun heitä oli noin 200 000, nyt luku lähentelee 300 000:a. Siksi Dufva peräänkuuluttaa kaupungeilta yhteisöllisiä tiloja.

”Tulevaisuuden työ ei välttämättä tarjoa kaikille mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Siksi kaupunkien täytyy avata näitä paikkoja vuorovaikutukselle”, Dufva sanoo.

Työn synnyttämisen esimerkkinä hän mainitsee myös erityiset makerspace-tilat, joissa pääsee kokeilemaan uutta teknologiaa kuten 3D-tulostusta ja jopa synteettistä biologiaa.

Mutta millaisten seinien sisällä uuden työn haasteita ratkotaan? Itse asiassa monenlaisten. Uusi tietotyö on monipaikkatyötä, jota tehdään kahviloissa ja kodeissa. Modernissa toimistossa sekä vuorovaikutetaan että vaaditaan hiljaisuutta.

”Se millaisissa tiloissa olemme, vaikuttaa ajatteluun. Keskittymistä vaativa työ vaatii rauhallista tilaa, joka tukee flow’hun pääsemistä. Jos on synnytettävä uusia ideoita, tarvitaan tilaa, joka haastaa ajattelua”, Dufva sanoo.

Ajattelulle tekee hyvää myös kävely. Siihen kannustavia toimistoja Dufva ei ole vielä nähnyt, sen sijaan hän on törmännyt toimistopiirroksiin, joissa istumisesta on tehty loppu. Tuolien sijaan tarjolla on erilaisia kaltevia pintoja, jotka houkuttelevat nojaamaan.

YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti on 30 vuoden uransa aikana nähnyt monenlaisia toimistosuuntauksia. Kun hän tuli alalle, toimistot suunniteltiin funktioittain. Markkinoinnin ihmiset istuivat yhdessä paikassa ja myynnin toisessa. Nyt toimitila tilasuunnittelussa mietitään toiminallisuutta, verkostoitumista ja erityisesti hiljaisen tiedon kulkua, johon liittyy myös opitun tiedon jakaminen ja muilta oppiminen.

Tilan tulee elää ja mukautua työnteon tarpeisiin ja sitä tukemaan sekä lisäksi ottaa huomioon siellä toimivien ihmisten erilaiset tarpeet. Suunnittelemalla luontaisia kohtaamispaikkoja tiloihin syntyy sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta enemmän ymmärrystä ja oppimista sen sijaan, että työ tapahtuu vain omissa työpisteissä.

”Modernissa tietotyössä keskeistä on tiedon yhdistäminen ja sitä kautta innovointi. Siiloutuneissa tiloissa sitä ei tapahdu. Sosiaalinen kanssakäyminen synnyttää enemmän ymmärrystä kuin kirjoittaminen,” Klemetti sanoo.

Toimitilojen halutaan myös viestivän yrityksen strategiasta ja arvoista sekä tukevan yrityksen toimintaa.

”Uusi työn kulttuuri on haastanut myös johtajuuden. Johtaja on nykyään enemmänkin suunnannäyttäjä, joka jalkautuu muiden joukkoon eikä enää sulkeudu omaan huoneeseensa,” Klemetti sanoo.

Toimitila voi auttaa myös Toimisen peräänkuuluttamassa osaamisen kehittämisessä. Toiminen kertoo sanfranciscolaisesta IDEO-suunnittelutoimistosta, jonka aulassa oli kolme taulua. Yhdessä luki ”näitä taitoja osaan”, toisessa ”näitä haluan oppia”, kolmannessa ”näitä taitoja nyt harjoitan”. Työntekijät olivat kirjoittaneet nimensä ja taitonsa sopivan paperikuoren sisään.

”Kuka tahansa saattoi pyytää ketä tahansa opettamaan itselleen jotain, tai tarjoutua opettamaan jotain mitä osaa. Vastaavat seinät olisi helppo järjestää millä tahansa työpaikalla tai missä tahansa toimistotilassa. Työpaikoilla, toimistoseinien sisällä, on paljon käyttämätöntä potentiaalia, ja toisten sparraaminen ja kykyjen jakaminen on tehokas keino ottaa sitä käyttöön.”

Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä