EHYT Ry:n Juha Mikkonen vastaa Heikki Pursiaiselle alkoholihaittojen ehkäisystä

Julkaisemme avoimen keskustelun hengessä EHYT Ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkosen vastauksen taannoiseen Heikki Pursiaisen kirjoitukseen.

Juha Mikkonen

Toimittaja Heikki Pursiainen esittää MustReadin julkaisemana (4.2.2018) kritiikkiä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamaa ”Numerot puhuvat: Kuinka tehokkaasti alkoholin aiheuttamia taloudellisia tappioita työpaikoilla voisi vähentää?” –raporttia kohtaan. Raportissa esitetään laskelma, jonka mukaan alkoholinkäyttö aiheuttaa suomalaisessa työelämässä merkittävät noin 0,5–1 miljardin kustannukset. Näitä kustannuksia voitaisiin vähentää työpaikan päihdeohjelmilla, jotka tähtäävät varhaiseen puuttumiseen ja alkoholiongelmien tehokkaaseen hoitoon.

Toimittaja Pursiainen tuo kirjoituksessaan esiin työmarkkinoita kuvaavan kuvitteellisen tarinan. Tarinan kautta EHYTin julkaiseman tutkimuksen menetelmät ja johtopäätökset esitetään potentiaalisesti virheellisinä. Työmarkkinat ovat nähtävissä merkittävällä tavalla kyseistä kuvitteellista tilannetta monimutkaisemmaksi, mutta asia välittyy heikosti Pursiaisen kirjoituksesta.

EHYTin julkaiseman raportin ovat laatineet itsenäisenä toimeksiantona Aalto-yliopiston rahoituksen apulaisprofessori KTT Elias Rantapuska ja tutkija KTK Aleksi Miettinen. Tutkijoilla ei ole sidonnaisuuksia raporttia rahoittaneisiin toimijoihin tai mihinkään muihinkaan tahoihin, jotka olisivat voineet vaikuttaa raportissa esitettyihin johtopäätöksiin. Apulaisprofessori Rantapuskan kommentit MustReadin julkaisemaan kirjoitukseen kuuluvat seuraavasti:

”(1) Emme väitä, että investointi alkoholihaittojen vähentämiseen on kaikille organisaatioille ilmaista rahaa kaikkialla. Väitämme, että varsin maltillisilla oletuksilla voi omistaja kuitenkin tehdä rahaa. Tämä johtopäätös selviää lukemalla raportin, mutkia on vedetty suoraksi niin raportin julkistamisessa kuin sen kommentoinnissa.

(2) Kritiikin esimerkkitapauksen argumentaatio olettaa työmarkkinoiden toimivan täydellisesti ja että hintamekanismi korjaa kaiken. Tämä on teoriaa, kuten kritiikki myös toteaa.

Näin ei välttämättä kuitenkaan empiirisesti ole, palkkaustilanteessa raitis automekaanikko voi vähitellen lipsua, eivätkä palkkaerot korjaannu välittömästi tai välttämättä kokonaan edes pitkällä aikavälillä.

Näkemysero raportissa esitetyn laskelman ja Pursiaisen kritiikin välillä on oletus työmarkkinoiden tehokkuudesta. Raportti olettaa staattisen tilanteen työmarkkinoiden jäykkyyksillä. Pursiaisen kritiikki taas olettaa tehokkaat työmarkkinat.

Se kuinka tehokkaat suomalaiset työmarkkinat ovat jätän alan tutkijoiden kommentoitavaksi, mutta uskallan väittää että täysin tehokkaat ne eivät ole.”

Kuvitteellisessa tarinassaan toimittaja Pursiainen siis olettaa täydellisesti toimivat työmarkkinat, joilla hintamekanismi korjaa kaiken välittömästi. Tämä on näkemys, joka ei ole millään tavoin kiistaton alan asiantuntijoiden piirissä.

Raportin viesti ei ole se, että yrityksiltä on keräämättä ”miljoonia” ylimääräistä rahaa. Koko yhteiskunnan tasolla näin voi toki olla, mutta ei yksittäisen yrityksen. Raporttiin sisältyvä, esimerkkityöpaikan laskelma kertoo, että sekä ehkäisevien toimenpiteiden kustannusten että saavutettavien tuottojen suuruusluokka on tuhannen hengen yrityksessä kymmeniä tuhansia euroja, ei suinkaan miljoonia.

Lisäksi raportissa tuodaan esiin, että työnantaja voi taloudellisesti suhteellisen turvallisin mielin kiinnittää huomiota päihdehaittojen ehkäisyyn. Jos määrätyt ehdot täyttyvät ja toiminta on vaikuttavaa, sen voi odottaa maksavan itsensä takaisin tuottavuuden kasvun ja sairauspoissaolojen vähentymisen kautta.

Mikäli edelliseen johtopäätökseen lisätään erilaisia kustannustekijöitä, kuten ongelmatilanteiden selvittelyyn työpaikalla kuluva johdon aika, uuden työntekijän rekrytointiin kuluvat resurssit, mahdolliset päihtyneiden työntekijöiden aiheuttamat henkilöstö- ja maineongelmat niin yhtälön myönteiset vaikutukset muuttuvat entistä selvemmiksi.

Yhä useammat työnantajat ovat kiinnostuneita päihdehaittojen ehkäisystä työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tuottavuuden näkökulmista. Valitettavasti ehkäisevän päihdetyön taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet huonosti tunnettuja ja vähän tutkittuja. Työnantajat ovat joutuneet tekemään ratkaisuja päihdeohjelmista osin ilman kunnollista tietopohjaa.

Vaikuttavuustiedon keräämiseksi EHYT päätti teettää puheena olevan raportin. Reagointi työelämässä havaittuihin käytännön tarpeisiin on nähdäksemme osa sitä työtä, jota EHYTin kaltaisen kansalais- ja asiantuntijajärjestön tuleekin tehdä.