Ammattimainen poliittinen johtaminen on yleistynyt kunnissa 2000-luvulla. Kuntajohtajan rinnalla on monessa kunnassa koko- tai osa-aikainen luottamushenkilöjohtaja. Kaikissa yli 100 000 asukkaan kunnissa on tällä hetkellä joko kokoaikainen tai osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja.
Kehitys on muuttanut kuntien duaalijohtamista eli virkajohdon ja luottamushenkilöjohdon suhdetta. Kuntien ammattimaiset luottamushenkilöt ovat vahvistaneet poliittista johtamista kunnissa.
Missä sitten menee raja kuntien poliittisen johdon ja virkajohdon tehtävien välillä? Pitäisikö roolit erotella selkeästi toisistaan vai sallitaanko niissä päällekkäisyyttä?
”2000-luvulla politiikan ja hallinnon katsotaan sekoittuvan päätöksenteossa jo kiinteästi toisiinsa.”
Politiikan ja hallinnon suhteet ovat puhuttaneet jo pitkään. Suhteita on myös tulkittu eri tavoin eri vuosikymmeninä.
Politiikan ja hallinnon roolit eroteltiin ensin vahvasti toisistaan, kunnes 1980-luvulla rooleja alettiin tulkita toisiinsa sekoittuneina. 2000-luvulla politiikan ja hallinnon katsotaan sekoittuvan päätöksenteossa jo kiinteästi toisiinsa.
Tuore väitöskirjatutkimukseni piirtää ajankuvaa kuntien poliittisten päättäjien ja virkajohdon rajapinnasta. Ammattimaisten luottamushenkilötehtävien lisääntyminen vaatii politiikan ja hallinnon roolien ja suhteen tarkastelua.
Tutkimustulosten perusteella rajapinnasta nousevat seuraavat neljä keskeistä havaintoa:
1. Poliittisen johtamisen rooli on vahvistunut kuntien johtamisessa
Poliittisen johtamisen vahvistuminen on osa laajempaa julkishallinnon johtamisperinteen muutosta, jossa poliittinen painotus on voimistunut.
Kehitys on nähtävissä myös kuntien johtamisessa, erityisesti luottamushenkilötyön ammattimaistumisena. Samalla paikalliset ratkaisut painottuvat kuntien hallintasuhteissa, mikä tarkoittaa myös sitä, että kuntien johtamisessa on käytössä toisistaan poikkeavia johtamismalleja.
2. Ammattimaisten poliittisten johtajien vyöhyke
Ammattimaisilla luottamushenkilöillä on yhdistävä rooli politiikan ja hallinnon välillä. Tutkimus hahmottaa politiikan ja hallinnon suhdetta violetin vyöhykkeen käsitteen avulla.
Aiemman tutkimuksen mukaan violetti vyöhyke on johtamisalue, jolla sekä politiikan että hallinnon edustajat ovat tehtävässään vierailleet. Nyt näyttää siltä, että violetilla vyöhykkeellä vierailun sijaan kuntien ammattimaiset luottamushenkilöt ovat asettuneet tehtävässään violetille vyöhykkeelle pysyvästi. Ammattimaisten luottamushenkilöiden johtaminen tapahtuu siis politiikan ja hallinnon välisellä vyöhykkeellä.
3. Johtamisen muutospiirteet
Ammattimaistunut luottamushenkilöjohtaminen näkyy kunnissa muutoksina
- hallintasuhteessa,
- politiikkasuhteessa,
- toimintaympäristössä sekä
- johtamistilassa.
Ammattimaisten luottamushenkilöiden on esimerkiksi tarkasteltava johtamisen roolitusta viranhaltijajohtajan eli kuntajohtajan kanssa. Politiikkasuhde kuvaa tasapainoilua eri puolueiden välillä sekä tarvetta etäisyyden ottamiseen puoluepolitiikasta.
Yhtäältä ammattimaisen poliitikon ajankäyttöresurssi mahdollistaa laajemman perehtymisen asioihin. Toisaalta taas näkyvä rooli voi altistaa häirinnälle. Uudessa tehtävässä voi ilmetä tarvetta myös oman tehtävän tarpeellisuuden osoittamisesta ja sen näkyväksi tekemisestä.
4. Poliittisen johtamisen paradoksi
Ammattimaiset luottamushenkilöjohtajat ovat vahvistaneet poliittisten johtajien läsnäoloa kunnissa. Kiinnostava kysymys on kuitenkin, minkälaista johtamista poliittiset johtajat edustavat?
Poliittisen ja virkajohdon roolit ovat osittain lähentyneet toisiaan. Poliittisen johtamisen paradoksi viittaakin siihen, että poliittisen johtamisen vahvistaminen vaatii poliittisilta johtajilta eli ammattimaisilta luottamushenkilöjohtajilta politiikan asettamista syrjään johtajan roolista.
Tämänkaltaisen kehityksen riskinä on duaalijohtamisen ajatuksen vaarantuminen, jos ammattimaistuva poliittinen johtaminen alkaa muistuttamaan virkajohtamista. Tämän riskin tiedostaminen ja pohtiminen on tärkeää niissä kunnissa, joissa on osa- ja kokoaikaisia luottamushenkilöitä.
Kuntien ammattimaiset luottamushenkilöjohtajat ovat muuttaneet totuttuja asetelmia kuntien duaalijohtamisessa. Samaan aikaan ammattimaiset luottamushenkilöt ovat olleet tilanteessa, jossa he ovat luoneet uudenlaista tehtäväpositioita sekä johtamistilaa tehtävän hoitamiseen.
Position rakentamisessa ovat olleet keskeisiä niin kuntien sisäiset hallinnolliset ja poliittiset suhteet kuin paremmat mahdollisuudet toimintaympäristöstä kumpuavien haasteiden ymmärtämiseen.
Päätöksenteko tarvitsee yhdistävää johtajuutta
Muutos kuntien johtamisessa luo erilaisia paikallisia johtamismalleja eli osaltaan erilaistaa kuntien johtamiskäytäntöjä. Kunnat voivat punnita sitä, mikä on paras vaihtoehto juuri kyseisen kunnan johtamiselle.
Kehitys kohti ammattimaistuvaa luottamushenkilöjohtoa tarkoittaa sitä, että kunnissa on kyettävä mukautumaan uusiin duaalijohtamisen rooleihin ja löytämään tilaa ammattimaisille luottamushenkilöille johtamismallin potentiaalin hyödyntämiseksi.
”Ammattimaiset luottamushenkilöt voivat rakentaa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille toisiaan täydentäviä näkökulmia.”
Ammattimaiset luottamushenkilöt antavat kunnille mahdollisuuden resursoida poliittista johtamista uudella tavalla ja lisätä poliittisen johtamisen painotusta johtamisessa.
Tämä on erityisen tärkeää yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa mm. talouden reunaehdot ovat kiristyneet. Ammattimaiset luottamushenkilöt voivat rakentaa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille toisiaan täydentäviä näkökulmia ja näin parantaa päätöksenteon edellytyksiä.
Tulokset ovat kiinnostavia myös hyvinvointialueiden johtamistapojen – ja rakenteiden kehittymisen kannalta. Niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla on tarvetta yhdistävälle johtajuudelle. Vaikeiden päätösten aikana tarvitaan vahvaa duaalijohtamisen suhdetta, joissa yhdistyvät poliittiset ja hallinnolliset näkökulmat.
Johtamisessa tulisikin tavoitella virkajohdon ja poliittisen johdon välille yhteisesti rakennettua duaalijohtamisen suhdetta, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan molempien roolien merkitys kokonaisuuden kannalta. Tällainen ajattelu palvelee tulevaisuudessa niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin johtamista.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2101-ammattina-luottamushenkilo-tyona-yhteistyon-johtaminen sivulta 11.
Kuvio ammattimaisten luottamushenkilöiden ajankäytöstä löytyy julkaisun https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2087-ammattina-luottamushenkilo-tyoymparistona-muuttuva-johtamisjarjestelma sivulta 10.