Lyhyesti: Alustatalous voi aiheuttaa verotukseen miljardimullistuksen
- Alustatalouden nopea kehitys aiheuttaa muutoksia sekä henkilötulo-, yhteisö-, että arvonlisäverokertymään. Jos alustatalouden osuus kasvaa 10 prosenttiin henkilöiden tuloverotuksesta, voidaan Verohallinnon pääjohtajan Markku Heikuran arvion mukaan kohta jo puhua soten mentävästä aukosta.
- Muutokset ovat dynaamisia. Esimerkiksi menetys yhteisöverossa voi synnyttää lisää henkilötuloverotettavaa – kunhan tulot tulevat ilmoitetuksi.
- Alustatalous ei vielä näy verokertymässä dramaattisena muutoksena. Verohallinnon ekonomistin Aki Savolaisen arvion mukaan henkilötuloverotuksen osalta alustataloudessa liikkuu tällä hetkellä kymmeniä miljoonia euroja.
Verohallinnon ekonomisti Aki Savolainen vietti viime kesänä pari kuukautta virkamiesvaihdossa Tanskassa. Hän oli auttamassa Tanskan verohallintoa käynnistämään IMF:n uuden menetelmän, jolla arvioidaan arvonlisäverovajetta. Suomessa menetelmä oli jo saatu Savolaisen ohjauksessa toimimaan, Tanskassa projekti junnasi.
Hanke liittyy verovajeen nitistämiseen eli siihen, että kaikki ne verot, jotka lain mukaan pitäisi maksaa, tulisivat maksetuksi. Suomi on tässä EU:n huippua. Arvonlisäverovaje on täällä vain 5-7 prosenttia.
Savolainen asui kesän Airbnb:n kautta hankkimassaan asunnossa. Airbnb on verkkopalvelu, jonka kautta kuka tahansa voi lainata asuntoaan toiselle korvausta vastaan. Airbnb ottaa välistä provision. Palvelusta on kasvanut muutamassa vuodessa maailman suurin majoittaja, suurempi kuin yksikään perinteinen hotelliketju.
Samalla se on osa valtavaa digitaalista mullistusta, jonka laineet lyövät myös verotukseen ja verotuksen kautta siihen, miten julkiset menot rahoitetaan.
Alustatalous perustuu digitaalisiin alustoihin, joiden kautta myydään jotain hyödykettä tai palvelua, kuten musiikkia, majoitusta tai kyytiä paikasta toiseen. Ja kun jotain myydään, on se sitten tuote, palvelu tai oma työ, syntyy verotettavaa.
Verotettava on pääomatuloa, jos kyse on oman asunnon tai auton lainaamisesta maksua vastaan. Jos taas auton lainaamisen lisäksi ryhtyy itse kuskiksi, kyseessä on työ, josta maksetaan ansiotuloveroa. Lopulta maksettavaksi tulee vielä arvonlisävero tuotteesta tai palvelusta.
Tässä kohtaa asian tarkastelu menee monimutkaiseksi. Tyypillinen lähestymistapa on katsoa asioita verolajikohtaisesti. Alustataloudessa on kuitenkin kyse isommasta asiasta, sillä se koskee koko talouden rakenteita.
Esimerkiksi musiikkitallenteiden osalta levymyynti suomalaisissa kaupoissa on pysähtynyt ja siirtynyt kansainväliseksi palvelumyynniksi. Jos levy ostettiin ennen vaikka Stockmannilta, nyt se striimataan Spotifyistä. Valtion verotuloista ovat kadonneen sekä työnsä menettäneen levymyyjän palkastaan maksamat tuloverot että Stockmannin liikevoittovero levyjen osalta. Spotifyin tulos näkyy toisaalla. Suomeen se tilittää arvonlisäveron.
Liikahdus yhdessä verolajissa aiheuttaa itse asiassa ketjureaktion. Asunnon vuokraamisessa se on tällainen:
- Alusta tarjoaa palvelun, ottaa vuokrasta oman palkkionsa ja maksaa siitä arvonlisäveroa.
- Alusta tekee palvelulla voittoa jossain päin maailmaa – kysymys kuuluu, että missä.
- Raha maksetaan vuokraajalle, jonka pitäisi ilmoittaa se omassa verotuksessaan.
- Hotellin yhteisövero ja hotellin arvonlisävero jäävät maksamatta, koska palvelua ei osteta sieltä. Hotellin työntekijät eivät saa palkkaa, josta maksetaan ansiotuloveroa.
- Alusta synnyttää uutta työtä, esimerkiksi jos Airbnb-siivous tai avainten välitys ostetaan ulkoa. Tästä työstä pitäisi maksaa tuloveroa. Tällainen työ voi olla pienimuotoista ja altista harmaalle taloudelle. Jos työ tehdään ulkomaisen alustan kautta, joudutaan jälleen kysymään, missä se verotetaan. Jos työn teettämisestä vastaa suomalainen yritys, se maksaa palvelun myynnistä arvonlisäveroa ja voitostaan yhteisöveroa.
Mitä tällainen ketjureaktio sitten tarkoittaa verojen kokonaiskertymälle?
Savolaisen mukaan sitä on mahdotonta vielä sanoa. Tarvittavia aineistoja ei ole. Alustatalous on niin uusi asia, että siihen liittyvää dataa arvioiden pohjaksi on saatavilla vain vähän.
Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan 14 000 15–74-vuotiasta suomalaista, eli 0,3 prosenttia väestöstä, oli hankkinut viimeisen vuoden aikana vähintään neljäsosan ansioistaan erilaisten digitaalisten alustojen kautta. Kyse on siis toistaiseksi aika marginaalisesta ilmiöstä, mutta olemme nähneet siitä vasta alun.
Yhden datapisteen perusteella ei voi nähdä trendiä. On syytä olettaa, että määrä kasvaa. Jos ilmiötä tarkastellaan eksponentiaalisen kasvukäyrän valossa, niin muutos tulee olemaan järisyttävä. Eksponentiaalisen kasvukäyrään sisältyy ajatus, että kasvu kertautuu: absoluuttisisissa luvuissa se näyttää ensin mitättömältä, mutta kun kasvuprosentti pysyy koko ajan samanlaisena, käyrän suunta ylös muuttuu koko ajan jyrkemmäksi. Visuaalisesti käyrä muistuttaa jääkiekkomailaa. Tällaista muutosta kuvataan usein sanalla disruptiivinen ja sillä tarkoitetaan koko toimialan muutosta.
”Alustatalous on yksi isoimpia muutosvoimia minun elinaikanani. Verotukselle se voi olla vielä isompia asia. Jos alustatalouden osuus kasvaisi kymmeneen prosenttiin henkilöiden tuloverotuksesta, tässä voi olla kyse kolmen miljardin euron verotuloista. Onko se soten mentävä aukko?”, sanoo Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura.
Henkilötuloverot
- Alustatalous synnyttää uusia henkilötuloja, kun esimerkiksi omaa autoa tai asuntoa vuokrataan digitaalisen alustan kautta. Tulot ovat pois perinteisiltä toimijoilta kuten hotelleilta ja autovuokraamoilta.
- Samaan aikaan on nähtävissä, että uudet palvelut myös lisäävät niiden kysyntää, mikä synnyttää uutta verotettavaa, kun syntyy sekä uusia palveluita että työtä. Esimerkiksi matkailu on lisääntynyt samalla kun Airbnb:n suosio on kasvanut.
- Henkilötuloverotus on isoin osa koko verokertymää. Pääomatulot mukaan laskien sen arvo on noin 31 miljardia.
Nykyisestäkin tilanteesta voidaan tehdä jonkinlaisia päätelmiä. Savolainen arvioi tätä juttua varten alustatalouden osuutta henkilötuloverotuksessa. Hän otti arvioon mukaan Tilastokeskuksen luvun, 14 000 suomalaista ja arvioi, millaisista tuloista voisi olla kysymys. Esimerkiksi majoituspalveluista on saanut tuloja 9000 suomalaista. Savolainen otti tämän luvun pohjalukemaksi, jonka päälle hän arvioi tavarakauppa- ja ansiotuloja. Savolainen otti huomioon myös sen, että kaikki alustojen kautta kulkevat rahavirrat eivät näy Tilastokeskuksen luvuissa, koska niitä ei perinteisesti ole haluttu ilmoittaa.
Savolainen päätyi arvioissaan siihen, että alustataloudessa liikkuu jo nyt noin kymmenien miljoonien eurojen arvosta verotettavaa henkilötuloa.
Viime vuonna Verohallinto keräsi 65 miljardia veroja. Siinä kokonaisuudessa muutama kymmenen miljoonaa euroa ei hetkauta asioita suuntaan eikä toiseen. Mutta ei summaa kannata vähätelläkään. Savolaisen mukaan kyse on saman suuruisista summista kuin paljon huomiota saaneessa, hyvin toimivassa rakennusalan käänteisessä arvonlisäverossa tai EU:n sisäkauppapetoksissa, joissa arvonlisäverot jäävät maksamatta.
”Jos alustataloudessa liikkuvia henkilötuloja suhteutetaan näihin summiin, kyse on jo nyt ihan merkittävästä asiasta”, sanoo Savolainen.
Arvonlisävero
- Toiminnan siirtyessä yrityssektorilta kotitaloustaloussektorille arvonlisäveropotti pienenee, sillä kotitaloudet eivät maksa arvonlisäveroa. Toisaalta kotitaloudet eivät myöskään saa vähentää arvonlisäveroa.
- Alustat voivat synnyttää myös harmaata taloutta. Yritysmäisesti toimiva kotitalous voi kotitaloutena esiintymällä välttää arvonlisäveroa, joka yrityksen kuuluu maksaa.
- Arvolisävero on toiseksi suurin osa verokertymää. Sitä kerätään noin 18 miljardia.
Selvää on, että osa palkkatuloista, lähinnä julkiselta sektorilta, ei karkaa alustatalouteen koskaan – muuten kuin kenties yksityistämisten kautta. Eläkkeet ja verotettavat sosiaalietuudet, kuten työttömyyskorvaukset, eivät nekään karkaa minnekään. Henkilötuloverotuksessa alustatalous voi koskea yksityisen sektorin töitä, joista kertyy noin puolet ansio- ja pääomatuloveroista. Niistäkin suuri osa pysynee perinteisinä työsuhteina.
Toisaalta alustojen kautta saattaa löytyä töitä myös niille, jotka nyt kokevat itsensä alityöllistetyksi. Esimerkiksi graafista suunnittelua voi myydä alustan kautta ulkomaille asiakkaille, jotka ennen olisivat olleet ulottumattomissa.
Vaikka kyse on toistaiseksi marginaalisesta ilmiöstä, Suomessa ja kansainvälisesti alustatalous on korkealla veroviranomaisten työlistalla. Yhteistyö eri maiden välillä on tällöin suuressa roolissa, vaikka se etenee hitaasti.
Yhteisövero
- Alustatalous siirtää taloudellista toimintaa yrityssektorilla kotitaloussektorille, mikä tarkoittaa, että yhteisöverotettavaa ei synny.
- Samaan aikaan kotitalouksien verotettavat tulot kasvavat, mikä osaltaan korvaa yhteisöveron hupenemista.
- Alustatalouden myötä toimintaa siirtyy myös ulkomaille. Tällöin olennaista on tarkastella sitä, syntyykö yritykselle Suomeen kiinteä toimipaikka ja kuuluuko sen maksaa tänne tuloveroa.
- Euroopan komission ehdotus digiverosta paikkaisi nimenomaan vajetta yhteisöverotuksessa.
- Alustatalousyhtiöt harjoittavat usein aggressiivista verosuunnittelua ja kierrättävät voitot esimerkiksi kevyen verotuksen maihin perustettujen emoyhtiöiden kautta.
- Yhteisöveroa kerätään noin kuusi miljardia joka vuosi.
”Nyt on tärkeää keskustella siitä, millaista lainsäädäntöä tarvitaan ja millaista tietoa viranomaisten täytyy saada. Toisaalta myös toimijat tarvitsevat selkeät pelisäännöt”, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan Suomi on alustatalouden suhteen kansainvälisessä katsannossa hyvässä asemassa, sillä täällä on saatu verot kerättyä ennenkin. Samat asiat, kuten korruption vähyys, auttavat kehittämään myös digitaalisten alustojen verotusta.
EU-tasolla ensimmäisen avauksen on tehnyt EU-komissio, joka on ehdottanut digiveroa. Siinä ajatuksena on, että yritysten pitäisi maksaa liikevaihdostaan kolme prosenttia veroa sinne, missä liikevaihto syntyy, eli toisin sanottuna sinne, missä asiakkaat ovat. Ehdotus sai kylmän vastaanoton.
Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä
Keskustelu