“Älä jaa meemikuvia koronarokotuksesta kieltäytyvistä” – Syyllistäminen ja pilkkaaminen pahentavat rokote-epäröijien epäluottamusta

Rokottamattomien toimia voi perustellusti arvostella, mutta vain jos arvostelu ei tuota helposti ennustettavia kielteisiä seurauksia. Jos arvostelu tapahtuu tavalla, joka hyvin todennäköisesti heikentää rokottautumista epäröivien luottamusta viranomaisia kohtaan, on se haitallista ja siitä tulisi pidättäytyä, toteaa filosofian yliopistonlehtori Inkeri Koskinen. VAPAA LUKUOIKEUS

Inkeri Koskinen Tampereen yliopisto
“Jos tavoitteena on mahdollisimman korkea rokotekattavuus, olisi tärkeää tukea ja rakentaa luottamusta, ei horjuttaa sitä”, kirjoittaa Inkeri Koskinen Kuva: Vuokko Salo

Ebolaa oli nähty läntisessä Afrikassa aiemminkin, mutta vuonna 2013 alkanut epidemia oli poikkeuksellisen laaja. Käynnistyi kansainvälinen operaatio, joka pyrki tukahduttamaan taudin. 

Monet ihmiset, etenkin Guineassa mutta myös Sierra Leonessa ja Liberiassa vastustivat WHO:n, paikallisten asevoimien ja lukuisten järjestöjen yhteisponnistuksia. Paikoin vastarinta oli väkivaltaista, lääkintähenkilöstöä jopa tapettiin. 

Lääkäreitä ja hoitajia ei haluttu päästää käsiksi sairastuneisiin, koska laajalle levinneiden huhujen mukaan he todellisuudessa levittivät ebolaa. Ebolan uskottiin olevan myös hallituksen juoni, jolla oli tarkoitus hankkiutua eroon joistain vähemmistöryhmistä. Yhden teorian mukaan ebola oli länsimaisissa laboratorioissa kehitetty biologinen ase, jonka oli tarkoitus tappaa afrikkalaisia. Ilman salaliittoteorioilla lietsottua vastarintaa epidemia olisi saatu taltutettua nopeammin. 

Salaliittoteoriat hidastavat myös koronapandemian hallintaa. 

Osa salaliittoteorioista koskee nimenomaan koronarokoitteita. Maiden rajat ylittävissä teorioissa rokotusten taustalle kuvitellaan erilaisia salaliittoja. En esittele niitä tarkemmin, koska se olisi levittämiseen osallistumista, mitä pidän nykytilanteessa vastuuttomana. Teorioissa ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole mitään uutta. Rokotteista on esitetty salaliittoteorioita niin kauan kuin rokotteita on ollut olemassa. 

Rokotteista kieltäytymisen taustalla epäluottamus

Salaliittoteoriat ovat näkyvin rokotevastaisuuden muoto. Useimmat rokottamattomat eivät kuitenkaan usko salaliittoteorioihin. Salaliittoteorioiden tarkastelu on siitä huolimatta hyödyllistä kun mietimme, miten rokotteista kieltäytyviin olisi viisasta suhtautua. Salaliittoteoriat näet rakentuvat epäluottamukselle, ja rokotteista kieltäydytään usein juuri epäluottamuksen vuoksi. Tällä on merkitystä kun mietimme, miten meidän rokottautuneiden tulisi juuri nyt toimia.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto ja professori Sami Pihlström ovat kumpikin vastikään julkisesti puolustaneet kantaa, että koronarokotuksista kieltäytyminen on eettisesti tuomittavaa, koska ratkaisusta voi olla muille ihmisille ja yhteiskunnalle vakavia haittavaikutuksia. En väitä vastaan, mutta asiasta on syytä sanoa lisää. 

Myös koronarokotteista kieltäytyvien tuomitseminen voi nimittäin olla eettisesti ongelmallista, jos se johtaa helposti ennustettaviin kielteisiin seurauksiin. 

Millaisiin kielteisiin seurauksiin? 

Syvennytään hetkeksi salaliittoteorioihin ja epäluottamukseen, niin käy selväksi, minkälaisia kielteisiä seurauksia tuomitsemisella voi olla. 

Salaliittoteorioiden filosofiasta vastikään kirjan julkaissut professori Juha Räikkä tarjoaa tiiviin salaliittoteorian määritelmän. Salaliittoteoriat eivät ole linjassa mahdollisen virallisen totuuden kanssa ja niissä viitataan salaliittoon; lisäksi salaliittoväitteitä ei perustella kunnolla ja kynnys hyväksyä salaliittoselitys on matala. Salaliittoteorioiksi kutsutut teoriat eroavat siis sellaisista teorioista, joissa vankoin perustein osoitetaan, että jossain todella on salaliitto.  

Salaliittoteorioissa onkin keskeistä usko tai epäilys, että meitä huijataan. Teorioista innostuneet jakavat usein somessa keskenään ristiriitaisia salaliittoteorioita. 

Kuten filosofian tutkija Anna Ichino on vastikään huomauttanut, ristiriitaisten teorioiden jakaminen ei ole välttämättä mitenkään järjetöntä. Näin toimiva ei niinkään usko mitään yksittäistä teoriaa. 

Keskeisempää on epäilys, että virallinen tarina on valheellinen. Salaliittoteoriat ovat tälle lähtöoletukselle rakentuvia kertomuksia siitä, miten asiat mahdollisesti ovat. Siksi teorioista ei pääse eroon korjaamalla niiden asiavirheitä. Kumotun salaliittoteorian tilalle löytyy helposti toinen.

Epäluottamus on olennaista myös sellaisessa rokote-epäröinnissä, johon ei liity salaliittoselityksiä. Rokotukset jättää todennäköisimmin ottamatta ihminen, joka ei luota asiantuntijoihin eikä viranomaisiin. Epäilijät uumoilevat, että kansalta pimitetään tietoja, toisinajattelijoita vaiennetaan ja pandemiantorjunnan varjolla lisätään valvontaa ja kontrollia. 

Luottaessamme asiantuntijaan luotamme sekä hänen tietoihinsa että moraaliinsa. Arvioidessamme asiantuntijan luotettavuutta arvioimme aina  hänen pätevyyttään ja moraalista luonnettaan. 

Tieteenfilosofi Katherine Furman on tutkinut alussa kuvaamiani ebolaan liittyneitä huhuja ja salaliittoteorioita. Viralliseen selitykseen uskomatta jättäminen Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa oli hänen mukaansa varsin ymmärrettävää. Aiemman näytön valossa paikallisilla ei ollut syytä uskoa, että viranomaiset ja vallanpitäjät ajaisivat tavallisen kansalaisen tai paikallisyhteisöjen etua. Miksi siis luottaa heihin tälläkään kertaa?

Syyllistäminen voimistaa epäluottamusta

Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja esimerkiksi tutkijoihin sekä lääkäreihin poikkeuksellisen vankasti. Emme kuitenkaan ole sokean luottavaisia, ja hyvä niin. Luottamus ei tule automaattisesti, vaan se tulee lunastaa kerta toisensa jälkeen. 

Monet rokotteista kieltäytyvät, niin Suomessa kuin muuallakin, suhtautuvat niihin pikemminkin epäröiden kuin selvän kielteisesti.  

He puntaroivat usein kysymystä, onko kaikki heidän kannaltaan keskeiset uhat varmasti huomioitu. Ja jos lääkärit tai muut terveysvalistajat eivät ota heidän huoliaan vakavasti, he alkavat herkästi epäillä näiden hyväntahtoisuutta. 

Kuten filosofian tutkijatohtori Kaisa Kärki on summannut aiheesta tehtyä tutkimusta, kunnioittava ja keskusteleva suhtautuminen lisää rokotekattavuutta, kun taas esimerkiksi syyllistäminen voimistaa rokote-epäröijien epäluottamusta.

Rokotesalaliittoteorioihin uskoo Suomessa harva. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei heidän joukkonsa kasvaisi. 

Filosofian apulaisprofessori C. Thi Nguyen on tehnyt valaisevan erottelun. Jos ihminen elää tiedollisessa kuplassa, hän saa informaatiota vain sellaisista asioista, joista liikkuu tietoa hänen omassa yhteisössään eli kuplan sisällä. 

Kaikukammiossa elävä puolestaan ei usko mihinkään, mitä kaikukammion ulkopuolella väitetään, koska hän luottaa ainoastaan oman yhteisönsä jäseniin. Ulkopuoliset ovat hänen mielestään pahantahtoisia valehtelijoita tai hyväuskoisia höynäytettyjä. 

Valistaminen tehoaa tiedollisessa kuplassa elävään, jos kuplan seinä onnistutaan puhkaisemaan, mutta se ei hetkauta kaikukammioon päätynyttä. Suomalaisista rokottamattomista enää hyvin harva elää sellaisessa kuplassa, jossa rokotteista ei saisi pätevää tietoa. Keskeinen tieto koronasta ja koronarokotteista on saatavilla. 

Harva suomalaisista on myöskään toistaiseksi suistunut syvälle sellaiseen kaikukammioon, jossa salaliittoteoriat kiertävät ja vain omaan ryhmään kuuluviin luotetaan. Nyt olisi tärkeää pyrkiä siihen, että mahdollisimman harvalle edelleen epäröivälle kävisi niin.

Miten luottamuspula tulisi kohdata?

Jos tavoitteena on mahdollisimman korkea rokotekattavuus, olisi tärkeää tukea ja rakentaa luottamusta, ei horjuttaa sitä. 

Kuten Ilkka Niiniluoto toteaa, tekojamme ja valintojamme voidaan arvioida sen perusteella, onko niissä otettu vastuullisesti huomioon vakavat haittavaikutukset muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Hän kohdistaa huomionsa rokotteista kieltäytyviin: heidän toimiaan voi perustellusti arvostella, koska ne johtavat tartuntoihin, sairastumisiin ja terveydenhoidon voimavarojen ehtymiseen. Sama vastuullisuuden vaatimus kuitenkin koskee myös arvostelun välillisiä vaikutuksia. 

Arvostelu ei saisi johtaa juuri niiden haittavaikutusten voimistumiseen, joiden vuoksi rokotteista kieltäytyvien toiminta on moitittavaa. Jos arvostelemme rokotteista kieltäytyviä tavalla, joka hyvin todennäköisesti heikentää rokottautumista epäröivien luottamusta viranomaisia, terveydenhuoltoa ja ylipäätään yhteiskuntaamme kohtaan ja näin ajaa heitä lähemmäs jotain salaliittoteoriapitoista kaikukammiota, on arvostelu haitallista ja siitä tulisi pidättäytyä.

Kannattaa siis jättää se pilkallinen meemikuva jakamatta. Kasvokkainen keskustelu epäröivän kanssa on muutenkin todennäköisemmin mielekästä kuin somessa vääntäminen. 

Salaliittoteorioiden kumoamisyrityksetkään eivät välttämättä ole kovinkaan hedelmällisiä. Sen sijaan keskustelu siitä, mistä toisen tuntema epäluottamus johtuu, ja miksi oma luottamus on vankempaa, voi olla hyödyksi. 

Jos on selkeässä yhteiskunnallisessa valta-asemassa, niin voi miettiä keinoja, joilla voisi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen: sekä pätevä että hyväntahtoinen. 

Ja jos oma moraalinen suuttumus ei muuta salli, niin aina voi pysytellä vaiti.

 

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta

Tutkittutieto.fi

Keskustelu

Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.

Jätä kommentti