MustRead Akatemia julkaisee myös artikkeleita, joissa yhteiskunnalliset päättäjät kertovat näkemyksensä tieteentekijöiden alunperin esille nostamasta teemasta. Tarkoituksena on lisätä tutkijoiden ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Tämän artikkelin taustalla on Minna Palmrothin kirjoittama teksti avaruusmyrskyistä.
Päättäjä kommentoi
“Koronapandemia yllätti maailman lähes täydellisesti lukuun ottamatta harvalukuista tieteentekijöiden joukkoa. Pandemia ei tietenkään jää viimeiseksi globaaliksi yllätykseksi. Uusia on tulossa ja äärimmäinen avaruusmyrsky on yksi mahdollinen tulevaisuuden globaali uhkatekijä.”
Näin kirjoitti palkittu avaruusfysiikan professori Minna Palmroth MustReadin Akatemia-palvelussa tammikuussa.
Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtajan Sauli Savisalon mukaan on erikoista, että suomalaiset päättäjät eivät ole varautuneet äärimmäisen avaruusmyrskyn uhkaan juuri lainkaan vaikka uhka on todellinen ja todennäköinen.
Äärimmäiseen avaruusmyrskyyn varautuminen on Savisalon mukaan tärkeää, koska seuraukset yhteiskunnan infrastruktuurille eli sähköverkoille ja paikantamissatelliiteille voivat olla merkittäviä ja jopa lamauttavia.
“Vaikutukset ovat pahimmillaan äärimmäisen laajat, mutta samalla on syytä muistaa, että suojautuminen on jollain tavalla mahdollista. Siksi päättäjien olisi syytä olla kartalla ja luoda suojautumiselle mahdollisuudet myös lainsäädännön näkökulmasta.”
Sytykkeenä Yhdysvaltojen toiminta
Jotta päättäjät voisivat varautua lainsäädännön keinoin avaruusmyrskyn uhkaan, heillä täytyy olla ylipäätään riittävä tietoisuus ilmiön olemassaolosta. Savisalo sanoo yrittäneensä tuoda myrskyjen uhkaa ja varautumisen tarvetta esille jo toistakymmentä vuotta.
“Puheet on otettu vakavasti vasta muutaman viime vuoden aikana.”
Tietoisuutta ovat lisänneet paitsi professori Palmrothin johtamat tutkimukset ja yleistajuistaminen myös yksittäisten virkahenkilöiden, kuten Savisalon, suhteet ulkomaille.
“Sytyke asian yhteiskunnallisille merkittävyydelle on tullut minulle Yhdysvaltojen edustajien kautta eräissä kansainvälisissä tapaamisissa. Yhdysvalloissa Carrington-luokan avaruusmyrskyn mahdollinen vaikutus infrastruktuuriin koetaan hyvinkin tärkeäksi asiaksi.”
Äärimmäisiä avaruusmyrskyjä pidetään Savisalon mukaan Yhdysvalloissa selvästi todennäköisempänä uhkana kuin esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksia. Tämä näkyy varautumisessa.
Yhdysvalloilla on Savisalon mukaan esimerkiksi oma valvontakeskus ja luotain, joiden avulla se pystyy varoittamaan erityisesti sähköverkon toimijoita mahdollisesta uhasta.
Mikä tärkeintä, Yhdysvalloissa massiivisten avaruusmyrskyjen uhka on otettu huomioon lainsäädäntötasolla, kertoo Savisalo. Lainsäädännössä on määritelty, mitä on mahdollista tehdä konkreettisesti ja ennen kaikkea nopeasti, jos uhka realisoituu.
Tietoisuus ei ole lisääntynyt riittävästi
Tietoisuuden lisääntymisestä huolimatta Savisalo ei ole vakuuttunut, että ongelmaa tunnistetaan Suomessa edelleenkään riittävän laajasti. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi kansanedustajista vain pieni vähemmistö ymmärtää miten äärimmäinen avaruusmyrsky vaikuttaa yhteiskunnan toimintakykyyn tai miten siihen voisi varautua.
Savisalon mukaan Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat ovat kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, miten mahdolliset myrskyt voivat vaikuttaa satelliittipaikannusjärjestelmien ja sähköverkon toimintaan. Ne kun ovat yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta elintärkeitä.
Huoltovarmuuskeskus pyrkii hahmottamaan skenaario- ja selvitystyössään äärimmäisen myrskyn vakavimpia mahdollisia seurauksia. Savisalon mukaan skenaarioissa pohditaan esimerkiksi sitä, miten tärkeimpien yhteiskunnallisten instituutioiden sähkön saanti turvataan.
Savisalo korostaa, että avaruusmyrskyjen uhkan huomioiminen lainsäädäntötasolla olisi olennaista, vaikka skenaarityö ja erilaisten raportit luovat pohjan varautumiselle. Lainsäädäntö luo puitteet toiminnalle kriisin iskiessä.
“Me tuotamme Huoltovarmuuskeskuksessa raportteja erilaisille asiantuntijavirastoille, kuten esimerkiksi Energiavirastolle, jos näemme joissain asioissa ongelmia huoltovarmuuden kannalta. Lopulta se on kuitenkin vastuuviranomaisten tehtävä lähteä edistämään asiaa ja nostaa lainsäädännöllisiä tarpeita esille. Toistaiseksi mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut lainsäädäntötasolla ja avaruusmyrskyyn varautuminen ei näy pykälissä lainkaan.”
Toisaalta Suomi on Savisalon mukaan yleisellä tasolla varautunut sähköverkon laajamittaisiin häiriöihin varsin monin eri tavoin jo nyt. Varautumiskeinoja myös kehitetään jatkuvasti, ja niitä on mahdollista hyödyntää myös äärimmäisen myrskyn iskiessä.
Globaaliin kriisiin ei voi varautua vain paikallisesti
Avaruusmyrskyn globaalin luonteen vuoksi varautuminen Suomessa on vain yksi osa kokonaisuutta.
“Äärimmäinen avaruusmyrsky on ilmiö, joka toteutuessaan kohdistuu suurimpaan osaan maapalloa”, sanoo Savisalo.
Vaikka Suomi varautuisi kattavasti avaruusmyrskyn aiheuttamiin oman sähköverkon tai paikannussignaalien vaurioihin, tämä ei välttämättä riitä. Suomi on esimerkiksi riippuvainen tuontienergiasta.
Tietoa muiden maiden varautumisesta myrskyihin tai ylipäätään sähköverkon häiriöihin on hyvin hankala saada. Sitä ei joko ole eli varautumista ei ole juuri tehty tai sitten tietoja ei haluta antaa.
“Jättimäisten myrskyjen uhkiin varautumisesta Euroopassa ei juuri tiedetä. Meillä ei ole esimerkiksi kattavaa käsitystä esimerkiksi Norjan tai Ruotsin osalta, miten he ovat varautuneet sähköverkkoihin kohdistuneisiin uhkiin. Yhdysvallat on ainoa maa, jonka tiedämme ottaneen avaruusmyrskyn uhan toden teolla.”
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.